27
Yi tk'ol Isaac banl tibaj Jacow
Itzun bantz te yi nsken bi'ẍin Isaac, nin yi qui't na a'w wutz, nintzun saj ẍchakol i' yi Esaú yi bajx cy'ajl, nin ben tloltz tetz:
—¡Aẍ jun c'oloj incy'ajl!
—¿Mbi' ta'? chij Esaú.
—Na awil yi ja wi't chimbi'ẍin. Ej nin qui cunin batz na xontzaj yi quimichil tzinwutz tetz ek ca'p. Cha'stzun te na waj yil cẍben xo'l tze'. Cy'ajwe' nin yi ama'cl tetz txuqui'n nin cun joy jun inchib. Yil tz'ul yi txuc awa'n, nintzun tzaban cu'n jun chin int'imbil yi chumbalaj nin chi yi wetz yi na chimpek' te'j. Yil bnix awa'n ba'n tzun tz'ul tzinwutz tan baje'n wa'n. Kalena'tz tzun lwak' cyen imbanl tzawibaj jalen pe'k yi ntaxk chinquim.
Ma yi Rebeca, atequen tzun i'-tz tan tbite'n yi mbi cu'n na tzan nin Isaac tan talche'n tetz Esaú. Yi tilol i' yi nsken wi't ben Esaú tan txuqui'n xo'l tze', lajke'l nintzun bene'n tan talche'n tetz Jacow, yi ca'p chinitxa', yi mbi cu'n baj tlol Isaac tetz Esaú, itzun taltz:
—Aẍ jun c'oloj wal, je mbaj tlol ataj tetz awutzicye'j: “Quilo'k xo'l tze' tan txuqui'n. Cun joy jun inchib. Ma yi ljaltzaj awa'n, nintzun tzaban jun chin balaj int'imbil te'j. Kalena's tzun lwak' cyen imbanl tzawibaj jalen pe'k te ntaxk chinquim,” stzun ataj mban tetz. Ma jalu' bin aẍ jun c'oloj wal, bit tzaj cunin yi xtxolbil yi swale' tzatz: Quilo'k jalcu'n kale ate't yi e' kawun, nin joywe' e'l tzaj cob tal chiw yi ba'nt e' tetz chibaj, nin tzimbne' yi t'imbil chi na pe'k ataj te'j. 10 Yil bnix yi jun balaj t'imbila'tz wa'n, nintzun tzacy'aj nintz swutz ataj tan wane'n i' te'j, bantz cyaje'n tk'ol yi banl tzawibaj te yi ntaxk quim, chij Rebeca bantz tetz Jacow.
11 Saje'n tzun stza'wel Jacow yi yol xtxu':
—Na', poro yi Esaú, chin pay nin te'j wankil, ma yi wetz qui'. 12 Ko tzun lben intaj tan inmacle'n, tz'elpon xtxum swetz nin tz'ocopon tan xtxumle'n yi na chintzan tan telse'n k'ej i'. Ej nin qui cunin batz tz'elepon ink'ej ta'n. Wech na imbanl klo' na lwaj cyen tetz.
13 Saje'n tzun stza'wel yi xtxu':
—Aẍ jun c'oloj wal, ba'n tcu'n yi in wetz no'c cyen tzak' awil. Ntin banaj quib yi nwalnin tzatz. Cun cy'aj yi cob chiw yi nwal.
14 Bene'n nintzun ban Jacow tan quicy'le'n tzaj yi cob tal chiwa'tz nin e' oc tk'oltz tk'ab yi xtxu'. E' cwe'n tzun biyol Rebeca nin octz tan banle'n jun balaj t'imbil chi yi na pe'k Isaac te'j. 15 Saje'n tzun tcy'al Rebeca yi balaj be'ch tetz Esaú yi colijche', nin oc tk'oltz te'j Jacow. 16 Nin oc tk'ol Rebeca yi stz'uml chiw te'j k'ab nin te'j kul Jacow. 17 Yi wi't toque'n yi be'ch tetz Esaú tu stz'uml chiw te'j Jacow, kalena's tzun bene'n tk'ol Rebeca yi jun balaj t'imbila'tz tetz tan bene'n tan tak'le'n tetz Isaac, yi taj.
18 Yi tocompone'n Jacow kale atit yi taj, nintzun tziwun nintz tetz. Itzun taltz:
—Quech ta'. Ja nu'l.
—¿Na'j scyetz aẍ? ¿Aẍ pe' Esaú, nka aẍ Jacow? chij Isaac ban nintz.
19 —In Esaú yi bajx cy'ajlu', chij Jacow. —Ja bnix yi tajbilu' wa'n yi njaku' swetz. Or c'oleke'nu'. Wanku' te yi t'imbil yi ja bnix wa'n te'j yi txuc yi nẍimbiye', bantz tk'olu' yi banlu' swetz, stzun Jacow ban.
20 Nin ben jakol Isaac tetz Jacow:
—¿Jalcunin petzun njal txuc awa'n?
—Jalcu'n ta', na i yi Ryosilu' mmo'c tan wuch'eye'n tan joyle'n, chij Jacow bantz.
21 Bene'n tzun tlol Isaac tetz:
—Ẍkanso'c tzaj bin awib tzinwutz, na swile' ko bintzi nin i aẍa'tz yi incy'ajl Esaú.
22 Toque'n tzun ẍkansal tib Jacow swutz yi taj tan tilol i' yi ko i nin i'-a'tz Esaú. Ma yi toque'n macol Isaac te'j k'ab Jacow, nintzun taltz:
—Yi wi' tan yol icunin i'-a'tz Jacow, poro yi te'j k'ab, icunin i'-a'tz Esaú.
23 Qui nin tzun el xtxum Isaac tetz yi ko i'tz Jacow, na ni'cu'n tane'n payil te'j k'ab Jacow chi tane'n tetz Esaú. 24 Itzun yi ntaxk tak' Isaac yi banl tetz Jacow nintzun jak i' junt tir tetz Jacow, itzun taltz:
—¿Bintzij nin pe' i aẍa'tz Esaú?
—I ina'tz Esaú ta', chij Jacow.
25 —Ak'tzaj bin yi int'imbil, nin inwa'. Chinwank jun te yi int'imbil yi ja bnix awa'n. Kalena'tz tzun lwak' imbanl tzawibaj, stzun.
Bene'n tzun tk'ol Jacow yi wa' Isaac. Ncha'tz tak' i' win tetz tc'a'. 26 Yi wi't wane'n nintzun taltz:
—¡Catzam! aẍ jun c'oloj incy'ajl. Tz'ube'n xak intzi'.
27 Yi tocompone'n Jacow tan stz'uble'n xak stzi' yi taj, nin oc sakol Isaac te yi be'ch tetz Esaú yi at te'j Jacow, nin tak' i' banl tibaj. Nin je'j yol tal Isaac:
“Ya'stzun c'o'cal yi incy'ajl. Ni'cu'n c'o'cal tu jalaj luwar yi na ac' tan a'bal tan Kataj Ryos.
28 Lok skoj tzaj Kataj a'bal tibaj yi atx'otx'. Lok jal balaj acosech ta'n. Lok jal wi'nin triw nin wi'nin lo'baj uva tzawuch'.
29 Ẍchijalok wi'nin wunak yi chocopon tetz amos. Yi e' wunak yi ate' bene'n tzi'n wi munt ẍchimejek tzawutz nin ẍchiwutz axonl. Aẍ ajcaw sbne', squibaj yi e' awitz'un nin ẍchimejek tzawutz. Ej nin yi e' yil cho'c tan telse'n ak'ej tz'ak'lok cyetz chicawsa'tz. Ma yi e' yil tz'ak'on ak'ej stz'ak'lok cyetz chibanla'tz,”* stzun Isaac bantz tetz.
30 Yi tk'ol Isaac yi banl tibaj, ele'n tzaj nin ban Jacow. Watok cunin tzun el tzaj Jacow swutz yi taj, yi pakxe'n tzaj Esaú tan txuqui'n. Cy'a'n jun txuc ta'n tetz ẍchib yi taj. 31 Ncha'tz nin octz tan banle'n jun balaj t'imbil te yi txuc yi ul ta'n. Yi wi't bnixe'n ta'n nin ben tcy'altz swutz yi taj. Nin tal i'-tz:
—C'oleke'n tzaju' ta'. Wanku'. Je yi t'imbilu'e'j yi ja bnix wa'n te yi txuc yi ja quim wa'n, bantz tk'olu' yi banlu' swibaj.
32 Bene'n tzun jakol Isaac tetz:
—¿Na' tzun scyetz aẍ?
—I ina'tz in Esaú ta', yi bajx cy'ajlu', stzun Esaú bantz.
33 Ele'n tunin yab Isaac yi jilone'n cyen Esaú tetz. Xe'te'n nintzun bantz tan lucnewe'n. Nin ben tloltz tetz Esaú:
—¿Na' tzun scyetz i' yi jun yi mu'lak swe'j? na ja tal i' swetz yi ja xa'k tan txuqui'n nin ja ul yi int'imbil ta'n. Nin ja baj cunin wa'n te yi ntaxk cẍu'l atz, nin ja wi't wak' yi imbanl tibaj.
34 Yi wi't tbital Esaú yi yol yi taj, saje'n tzun bu'k jun chin o'kl te talma'. Ej nin chin wi' nin bantz tan sich'. Itzun taltz:
—Ncha'tz in ta', tak'u' mu'ẍ banlu' swibaj.
35 —Qui'c rmeril yaj, na ja wi't ulak yi awitz'un nin ja xcye' i' tan insuble'n, na ja el tcy'al i' yi imbanl yi awetz klo' mban.
36 —¡Ah! qui bin tulej yi toque'n bi'-x tetz Jacow, chij Esaú. —Na ya'stzun cobix tir ocx tan insuble'n. Bajx tele'n tcy'al i' yi ink'ej tetz bajx cy'ajol. Ma jalu' ja elt majol yi imbanl yi at ak'bil swetz. ¿Poro qui pel sc'ulu' yi nink ltak'u' sicyer mu'ẍ tal yi banlu' swibaj ta'?
37 —Bitzaj, ja wi't wak' ama'l tetz Jacow tan toque'n tetz ajcaw tzawibaj, nin ja wi't wak' ama'l tetz tan cawune'n squibaj cyakil yi e' tetz xonl. Nin ja wak' ama'l tetz tan cawune'n squibaj cyakil yi e' axonl, nin ja wi't wak' banl i' tan jale'n wi'nin triw nin wi'nin lo'baj uva tuch'. Ma jalu' aẍ jun c'oloj incy'ajl, ¿ẍe'n tzimban tzawe'j?
38 —Poro ta', ¿qui't pe' sc'ulu' yi nink tak'u' mu'ẍ tal banlu' swibaj? ¿Qui pel tz'ok' c'u'lu' swe'j? ¡Nink ltak'u' mu'ẍ tal banlu' swibaj!
Xe'te'n nin tzuntz tan o'kl. Chin wi' nin ban.§
39 Jilone'n tzaj tzun Isaac tetz Esaú itzun taltz:
“Cho'n bin ẍnajank atz joylaj len
te yi e'chk balaj tx'otx',
nin kale qui'cle't mas a'bal.
40 Tajwe'n bin yi tzacol awib achuc
tu yi aspar, nin cẍocopon
tetz xconsbe'tz yi awitz'un.
Poro yil cẍquiwix atz, cẍelepon
liwr tzak' cawl i'.”*
Yi tele'n ojkuj Jacow swutz Esaú
41 Jetza'tz tzun jale'n chi'ch c'u'lal tetz Esaú te Jacow tantu' yi tk'ol Isaac yi banl tibaj i'. Toque'n tzun Esaú tan xtxumle'n yi txant tan quime'n yi taj. Ej nin taltz: “Yil quim intaj copon imbiyol yi witz'un,” stzun Esaú bantz. 42 Yi tbital Rebeca yi mbi'tz xtxumu'n Esaú, bene'n tzun mantar i'-tz tan ticy'le'n Jacow. Nintzun taltz tetz:
—Wal, je jun yole'j, tz'ocopon Esaú tan abiyle'n cu'n chij. 43 Cha'stzun te aẍ jun c'oloj wal, ok cu'n te awi' yi swale' nin tzatz: Kale'n ojkuj nin quilo'k te'j inxibin yi cho'n najlij jalen Harán. 44 Ba'n cẍa'tij cobox tiemp te'j jalen cu'n yil tz'el awil tu yi chi'ch c'u'lal te c'u'l awutzicy. 45 Kalena's tzun tz'opon stziblal wa'n tawi' tan awule'n junt tirt tzone'j. Na qui na waj jun ntzi'-k k'ej chiquime't cob wal.
46 Cha'stzun te bene'n Rebeca tan yol tetz Isaac. Itzun taltz tetz:
—Ja baj inc'u'l tan chipaj yi cob txkel Esaú yi e' awer nak. Nin yi ko cho'n sjoy Jacow yi tetz txkel ẍchixo'l e' wunak tzone'j Canaán, ba'n tcu'n yi nink chinquim.
* 27:29 Gn 12:3. 27:36 Yi bi'aj “Jacow” na elepont “aj subunl”. 27:36 Gn 25:29-34. § 27:38 Heb 12:17. * 27:40 Gn 36:8; 2R 8:20; Heb 11:20.