40
Omi emuhkehkatohme
1 Ynara ãko Ritonõpo Kuesẽkõ mana:
“Emuhkehkatoko! Yje, ypoetory tõ emuhkehkatoko!
2 Oturuko ipynanopyryme Jerusarẽ põkomo a, toto eahmaryme zuruko toto,
tonahse mana imehnõ namotome toto ehtopõpyry,
iirypyrykõ tykorokase mã kehko.
Tuãnohse toto ya asakoro popyra toto ehtopõpyry emetakame.”
3 Opore ahno oturũko mana, ynara ãko:
“Kuesẽkõ oehsasaka mana;
ona tonorẽ po esemary tyritoko!
Esemahtotoko Ritonõpo esemaryme!
4 Jakanahmã emero tynonotosẽme exĩko osepune aehtohme,
somohmã tõkehko ypy tõ maro tahkasẽme exĩko osepune ehtohme.
Nono somokyhmã ke jakanahmã roropa amimome exĩko mã kehko,
ypy tõ osepune amimome exĩko mana.
5 Morarame saeremehxo toehtoh enepõko Ritonõpo mana,
moro enẽko sero nono põkõ mana emero.
Morohne rĩko ase, tykase Ritonõpo Kuesẽkomo.”
6 Imepỹ kohtãko mana, ynara ãko:
“Omi ekaroko imehnõ netaryme!”
“Otara ekarõko ywy omime?” ãko ase ekaropõko.
“Kaxiko: ahno emero onahpoty sã mana,
ijamitunurukõ ona ekuru sã rokẽ nase.
7 Onahpoty anorỹko mana,
ekuru tõ ohpahnõko tyryrykane tonehpose ahtao Ritonõpo a toto pona.
Ajohpe pyra, onahpoty sã axĩtao rokẽ ahno mana.
8 Onahpoty anorỹko mana, ekuru ohpahnõko,
yrome Ritonõpo Kuesẽkõ omiry jũme exikehpyra mana.”
9 Omoro, omi kurã ekaroneme mase Jerusarẽ põkomo a,
onuhko ypy kaetoko ehtoh pona;
omoro, omi kurã ekaroneme Xião põkõ netaryme,
opore omi kurã ekaroko.
Ihximyra exiko Juta patary põkõ zuruko,
ynara kaxiko opore: “Ritonõpo Oesẽkõ oehnõko mana.”
10 Ritonõpo Kuesẽkõ oehnõko mana tuisamehxo ehtohme;
tyjamitunuru ke topetõkara poremãkãko mana.
Tymaro typynanohse aexityã enehnõko mana.
11 Kaneru tõ pyno exikety sã, typoetory tõ pyno Kuesẽkõ mana;
kaneru poenõ pisarara oximõme tyripõko mana,
tonao toto arõko mana,
taporykõ po tomeseke sã jẽkõ suhsu ẽnanõ arõko mana.
Ritonõpo, Izyraeu tõ Esẽ Imehxo ehtoh poko
12 Onoky a tuna konõto tukuhse tomary ke?
Onoky a kapu tukuhse tomahxikyry tõ ke?
Onoky paxiha ke nono itamurume ehtoh kukuru waro nae?
Onoky a ypy tõ omoxĩ ehtoh tukuhse somokyhmã roropa ikuhtoh ke?
13 Ritonõpo osenetupuhtoh waro pyra ahno mana.
Kuesẽkõ anamorepasaromepyra roropa sytatose.
14 Onoky a Ritonõpo tamorepase zuarohxo ehtohme?
Onoky a Ritonõpo tamorepase zaehxo ahno apiakatohme?
Onoky Ritonõpo amorepãko nae itamurumehxo zuaro aehtohme, tuarohxo aehtohme roropa?
15 Ritonõpo a ahno tõ emero sero nono po toiro tuna pitahkatoh sã mã toto poketi ao,
putoh katoh sã rokẽ mã toto omoxinety kuhtoh po;
ahmõta tõ moe aexityã puimãko mana,
yrome eya isawã pisarara puimary samo.
16 Ripano po wewe tõ emero porehme ipune pyra exiry jahkatohme kynekarorykõme Ritonõpo a emero motye imehxo aexiryke.
Okyno tõ roropa emero ahtao ipune pyra exiry kynekarorykõme eya.
17 Ritonõpo a ahno tõ emero sero nono po arypyra sã mana;
Ritonõpo ẽpataka typahsãme sã rokẽ mã toto.
18 Onoky sã Ritonõpo nae?
Onoky panõme nae ynororo?
19 Ahno nyrihpyry sã pyra mana,
uuru apuhsẽ sã pyra, parata risẽ sã pyra roropa.
20 Uuru onepekahsaromepyra exikety a parata roropa,
wewe kurã epekahnõko mana.
Mame wewe axikane emese kure exikety zupĩko mana tyneponãmary axikatohme, esaka tyritohme apõ pona.
21 Zuaro pyra hmatou?
Onetapitopyra hmatou sero poko?
Onekaropyra ro toh nexiase oya xine pake sero nono ritopõpyry poko?
22 Ritonõpo mokyro exikety mã tapõ po iporotyhpyry sero nono epoe,
ahno enẽko mana pisarara, maikuato samo.
Ynororo mokyro kapu rihpono;
kamisa samo kapu tytywyhmase eya,
tapyi sã roropa tyrise eya, moro tao toehtohme.
23 Tuisa tõ jamihme exiketõ tuisame pyra tyrĩko ropa mã ynororo jamihme pyra toto ehtohme.
24 Otyro ẽxihtary sã mã toto, imity tõ pisarara samo.
Mame tyryrykane tonehpose ahtao Ritonõpo a toto pona,
anorỹko mã toto,
mame wirikane toto arõko mya tiriiku pihpyry samo.
25 Onoky sã Ritonõpo nae?
Onoky sã jekarõko matou? ãko Ritonõpo Kure Exikety.
26 Enetoko ke kakoxi kapu poko xirikuato tomo.
Onoky kynexine mokaro rihpono?
Mokyro ynororo, toto tũtanohpone atakenaka, soutatu tõ samo;
tuhke toto exiry waro mana, toto esehtõko mana toto esety ae.
Ijamitunuru itamurumehxo exiryke aomipona exikehpyra mã kehko.
27 Izyraeu tomo, oty katohme ykerekeremãko matou?
Ynara ãko: “Kuetuarimatohkõ poko oty kara Ritonõpo mana.
Kyyryhmatopõpyrykõ zae pyra exiketomo a:
moro poko oty kara mana.”
28 Zuaro pyra hmatou?
Onetapitopyra hmatou sero poko?
Kuesẽkõme mã Ritonõpo, jũme exikehpyra Exikety.
Tytororo sero nono rihpõme mã ynororo.
Etaehpyra mã ynororo, apotũkehpyra roropa;
tuaro aexiry onukuhsaromepyra imehnõ mana.
29 Totaehse exiketõ jamihtanohpõko ropa mana,
tyjamihkehse exiketomo a tyjamitunuru ekarõko mana.
30 Poetome ro exiketõ etaehnõko mã toto, apotũkehnõko;
nuasemãkõ osetapãko, epukãko roropa mã toto.
31 Yrome Ritonõpo enetupuhnanõ mã jamihme exĩko ropa.
Onuhnõko mã toto kakoxi piano tõ samo;
tururume ytõko mã toto yrome apotũkehpyra exĩko;
pupu po ytoytõko mã toto, mame etaehpyra exĩko.