27
Kãka wewe risemy
Mame Zetekia, Joxia mũkuru tuisame toehse ahtao, Juta tõ esẽme, Ritonõpo Kuesẽkõ a ohpetu tyripose ya: Wewe tyripose ya kãkame, imyhtoh ke pui pihpyry risemy, tyritohme ypymyry pona. Mame Ritonõpo a turuse ywy omi aropotohme nono tuisary tomo a: Etõ esemy a te, Moape esemy a roropa, Amõ esemy a te, Tiro esemy a te, Xitõ esemy a, enara, toto nenyohtyamo ae Jerusarẽ pona omi aronanõme, ẽpaixatoame tuisa Zetekia enese. Ritonõpo Jamihmehxo Exikety, Izyraeu tõ Esemy jaropoase mokaro ẽpaixatoa tomo a, tõmiry aropotohme eya xine tutuisary tomo a, ynara katohme:
— Ywy, yjamitunuru ke, tyriry waro jexiryke sero nono rine, ahno maro onokyro tõ maro okyno tõ maro isene exiketõ emero sero nono po; morohne ekarory se jahtao ekarõko ase imehnomo a. Ywy exiase ahno tõ emero ekarohpono ypoetory Napukotonozo a, Papironia pono, ypoe onokyro tõ roropa erohnõko ekyme. Ahno tõ emero ipoetoryme exĩko mã toto, imũkuru poetoryme, ipary poetoryme roropa, Papironia poremãkatoh pona. Morarame Papironia typoremãkasẽme exĩko imehnõ ahno poetoryme exĩko mã toto ituisary tõ jamihmãkõ maro.
— Yrome ahno nae ahtao Papironia tuisary poetoryme toexirykõ se pyra ahtao, aomiry omipona se pyra roropa toto ahtao, mokaro wãnohnõko ase etonatoh ke, omise konõto ehtoh ke, tyrohsẽ ke, enara. Mame etyhpyryme mokaro ahno enahkapõko ase Napukotonozo a. Ywy Ritonõpo oturuno. Imehnõ urutõ kõ omiry onetara ehtoko, imeĩpo ehtoh waro exiketõ omiry roropa: tõsenehtopõpyry ke te, tõtururuke aorihtyã zuzenu tomo a te, pyaxiã maro tõtururuke roropa. Mokaro emero ourutorỹko mã toto osekaropyra oehtohkõme Papironia tuisary a. 10 Oenekunohtorỹko mã toto, ynara oritorỹko mã toto: taroposẽme exĩko matose ononorykõ poe, mya tarosẽme exĩko, mame tonahkasẽme exĩko matose. 11 Yrome emero ahno Papironia tuisary omipona toehse ahtao, ipoetoryme toehse ahtao, mokaro nomõko ase tynonorykõ po, tutupikõ poko erohtohme moroto toto ehtohme. Ywy Ritonõpo oturuno.
12 Moro saaro tuisa Zetekia Juta tõ esemy a oturuase, ynara ase eya:
— Osekaroko Papironia tuisary a. Ipoetoryme exiko papironio tõ poetoryme roropa, mame isene exĩko mase. 13 Oty katohme omoro, opoetory tõ maro oorikyrykõ se etonatoh tao, omise ehtoh konõto ke, tyrohsẽ ke roropa? Ynara exiryke, Ritonõpo Kuesẽkõ kuruatose moro sã exĩko ahno a emero Papironia tuisary poetoryme exipyra ahtao. 14 Imehnõ urutõ kõ omiry onetara exiko, Papironia tuisary poetoryme pyra oriporykõ se toto ahtao. Oenekunohtorỹko mã toto. 15 Ritonõpo ro Kuesẽkõ ynara tykase toto poko: mokaro anaropopyra exiase; ajohpe oturũko mã toto Ritonõpo omiryme samo. Imeĩpo ynara exĩko: ononorykõ poe aaropotorỹko mana, mame amarokõ maro urutõ kõ ajohpe exiketõ orihnõko matose.
16 Mame oturuase oturuketomo a, ahno a roropa, Ritonõpo Kuesẽkõ omiryme, ynara tykase ywy:
— Otato pyra ehtoko mokaro urutõ komo a: “Okynã pyra Ritonõpo Tapyĩ mõkomory kurã tonehsẽme exĩko ropa Papironia poe,” ãko. Ajohpe mana! 17 Mokaro omiry onetara ehtoko! Papironia tuisary poetoryme ehtoko, orihpyra oehtohkõme! Oty katohme sero pata itahkapõko sytatou, ypyme ehtohme typahsẽme? 18 Mokaro urutõ kõme nymyry ahtao jomiry nae toto ahtao, ah noturũ toto ya, Ritonõpo Jamihmehxo Exikety, Ytapyĩ mõkomory akoĩpyry tuisa tapyĩ mõkomory roropa Jerusarẽ po anaropopyra ehtohme Papironia pona.
19-20 Juta tõ tuisary Joakĩ, Jeoakĩ mũkuru tarose ahtao tuisa Napukotonozo a imehnõ tamuximãkõ maro Juta poe, Jerusarẽ poe roropa Papironia pona, xikihme exiketõ metau risẽ anaropyra nexiase, paxiha konõto te, apõ tõ maro, imepỹ mõkomo maro Ritonõpo Tapyĩ tae.
21 Otato ehtoko jomiry poko, ywy ase Ritonõpo Jamihmehxo Exikety, Izyraeu tõ Esemy. Moro mõkomo tynomose aexihpyry Ytapyĩ tao, tuisa tapyĩ tao roropa Jerusarẽ po, 22 morohne tarosẽme exĩko Papironia pona moroto ehtohme josenetupuhtoh ropa pona ipoko. Mame morohne enehnõko ropa ase tarona tyritohme ropa esaka. Ywy Ritonõpo oturuno.