18
Ezekia tuisame ehtopõpyry Juta po
(2 Koronika 29.1-2; 31.1)
1 Morarame oseruao jeimamyry taropose ahtao Ozeja a, Era mũkuru, tuisame ehtoh poko Izyraeu tõ esẽme, Ezekia, Akaze mũkuru tuisame toehse Juta tõ esẽme.
2 25me jeimamyry nae Ezekia kynexine tuisame toehse ahtao. Mame 29me jeimamyry taropose eya tuisame toexiry poko Jerusarẽ po. Jeny esety Apia kynexine, Zakaria ẽxiry.
3 Tuisa Tawi ehtopõpyry typoenohse Ezekia a exiryke Ritonõpo zamaro inyrihpyry kynexine.
4 Imeimehnõ neponãmary tõ eahmatoh tykararahse eya. Topu risẽ xikihme exiketõ Paau kyryryme typahse eya. Nohpo panõ, toponãmasẽ Asera enetupuhtoh takohse roropa eya. Okoi panõ, metau risẽ Moeze nyrihpyry tyhmose eya, tosehpase Neuxitãme, ixtaratu tyahkase Izyraeu tomo a exiryke mokyro okoi panõ eahmaryme.
5 Ritonõpo tonetupuhse Ezekia a yronymyryme Izyraeu tõ esẽme. Imepỹ tuisa Ezekia panõ exipitopyra kynexine Juta tõ esẽme. Moromeĩpo ipanõ pyra kynexine roropa.
6 Ritonõpo omiry tymoise eya. Aomihpyry omipona tomeseke kynexine Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a.
7 Naeroro Ezekia maro Ritonõpo kynexine. Takorehmase ynororo eya orẽpyra ehtohme emero inyrityã poko. Axiria tuisary turumekase Ezekia a ipoetoryme toexiry poko typenekehse toexiryke.
8 Pirixteu tõ typoremãkapose eya, imõkomory tapoise eya toto patary tõ po, pitiko pata ahtao, pata tõ inunõ maro, Kaza maro, zomye exiketõ maro.
9 Morarame 4me jeimamyry taropose Ezekia a ahtao tuisame toexiry poko Juta tõ esẽme, 7me jeimamyry taropose tuisa Ozeja ahtao Izyraeu tõ esẽme, tuisa Saumanesea, Axiria esẽ tomõse soutatu tõ maro, Izyraeu tõ nonory pona. Pata Samaria tomyehmase eya xine iporemãkapotohme.
10 Mame asakoro jeimamyry taropose eya xine ahtao pata poremãkapory poko Samaria typoremãkase eya xine. Morara toehse 6me jeimamyry taropose ahtao Ezekia a tuisame ehtoh poko, 9me jeimamyry taropose ahtao roropa Ozeja a Izyraeu tõ tuisaryme ehtoh poko.
11 Morarame Izyraeu tõ tarose Axiria esemy a, typoetoryme tynonory pona. Tarose toto zokonaka pata Hara pona, imehnõ tarose eya tuna Hapoa pũtokoxi, Kozã nonory pona, imehnõ tarose roropa eya pata tõ Metia nonory pona.
12 Samaria typoremãkase Ritonõpo omihpyry omipona pyra Izyraeu tõ toehse exiryke. Ritonõpo Tosẽkõ omiry onymoipyra toh kynexine. Inyripohpyry Moeze a, onyripyra toh kynexine. Aomiry etary se pyra toh kynexine, aomipona pyra roropa toh kynexine.
Jerusarẽ poremãkapory se axirio tomo
(2 Koronika 32.1-19; Izaja 36.1-22)
13 Morarame 14me jeimamyry taropose tuisa Ezekia a ahtao Juta tõ esẽme ehtoh poko, Senakeripe, Axiria tuisary tooehse Juta tõ nonory pona. Juta patary tõ tapuruse aexityã maro totonase ynororo. Typoremãkase toto eya.
14 Mame Ezekia a omi taropose Senakeripe neneryme, Rakixi po ynororo ahtao, ynara tykase ynororo eya: “Azahkuru toehse ywy. Ajohpãme sã ynonory irumekako. Oepehmãko ase ise oehtoh ke,” tykase.
Mame tozuhse ynororo eya: “Parata enehpoko ya 10 miu kirume uuru maro miu kirume.”
15 Naeroro parata taropose eya, Ezekia a, Ritonõpo tapyĩ tae emero, tytapyĩ tae roropa parata taropose eya emero.
16 Uuru tapoise roropa eya Ritonõpo Tapyĩ omõtoh poe, tynyrihpyry roropa, uuru, tapyi omõtoh apõ poko exikety tapoise ropa eya aropotohme, emero taropose eya Senakeripe a repe.
17 Yrome soutatu tõ tonehpose Axiria tuisary a tuhke, Rakixi poe Jerusarẽ pona, etonase Ezekia maro. Mokaro soutatu tõ tuisary tõ oseruao nexiase, imehxo exiketomo. Mame toeporehkase toto ahtao Jerusarẽ pona osema tao toh nexiase, kamisa rinanõ erohtoh pũto, nono ahkahpyry tuna esemary pũto, tuna enehtohme kaino pẽkamã poe.
18 Mame tuisa Ezekia tykohmapose tyya xine oturuse tymaro xine repe. Oseruao Ezekia poetory esã toytose oseporyse toto maro: Eriakĩ, Hiukia mũkuru, tuisa tapyĩ konõto eraseme ynororo; Sepena, omi merone te, Joa, Asape mũkuru, tuisa akorehmane zae ehtoh poko zuaro ehtohme, enara.
19 Mame Axiria soutatu tõ esẽ toiro ynara tykase eya xine:
— Sero omi aroko Ezekia a, tuisa konõto Axiria esẽ omiryme: “Onoky enetupuhnõko mah ãkorehmaneme, enaromyra oehtohme?
20 Onoky omiry yna jamitunuru motye nae? Torẽnase yna imehnõ poremãkapory poko. Yna soutatu tõ orẽpyra mã toto. Onoky ãkorehmatorỹko nae Axiria tuisary rumekary poko oya xine, yna poetoryme pyra oehtohkõme?
21 Otarame Ejitu tuisary eraximãko matose ãkorehmatohkõme. Morara ahtao aruma apoiry sã exiry omyxiryme. Etohkãko mana, oemary posohkãko. Moro sã Ejitu esẽ mana, ãkorehmaneme tyrise ynororo ahtao.”
22 Tõturuse ro mokyro Axiria soutatu tõ tuisary: “Otarame Ritonõpo Oesẽkõ enetupuhnõko matou ãkorehmanekõme? Yrome ikyryry tykararahse Ezekia a; okyno zahkatoh tõkehko, oseahmatoh roropa, Jerusarẽ po rokẽ Ritonõpo eahmatoh tyripose ahtao eya.
23 Ynara ãko ase oya xine ytuisary omi poe: ‘Asakoro miu kawaru ekarõko ase oya xine epona orutua kõ riry waro awahtao xine!
24 Yna poetory esemy, putupyra exiketyme ahtao ro, omotye xine kuhse mana. Morara ahtao ro Ejitu tõ eraximãko matose kawaru tõ enehtohme kahu tõ maro!
25 Ritonõpo maro pyra, yna a rokẽ apatary tõ typoremãkase, ekarõko matou? Arypyra. Ritonõpo a tonehpose yna oporemãkapose xine, oenahkapose xine.’ ”
26 Mame ynara tykase Eriakĩ tomo, Sepena maro, Joa maro mokyro a:
— Oturuko aramaiku omiry ae; enetupuhnõko ynanase. Epereu omiry ae, yna omiry ae, oturupyra exiko; mokaro, pata apuru po exiketõ oetãko mã toto.
27 Ynara tykase ynororo:
— Tuisa konõto a tonyohse ywy senohne poko oturuse, oya xine rokẽ pyra, tuisa Ezekia maro. Arypyra! Mokaro, pata apuru po typorohse aexityã netaryme oturũko ase, aetuarimarykõ poko zuaro toto ehtohme, tyetykõ enahnõko mã toto, tusukurukõ ẽnõko roropa mã toto. Amarokõ roropa morara exĩko matose, tykase.
28 Mame towõse ynororo xikihme, tykohtase, Epereu omiry ae:
— Etatoko pahne, tuisa konõto, Axiria esẽ omiry oya xine!
29 Osenekunohpopyra ehtoko Ezekia a, opynanohsaromepyra xine aexiryke.
30 Aomiry onetara ehtoko: “Ritonõpo Kuesẽkõ kypynanohtorỹko mana,” karyhtao. Tuaro ehtoko, opynanohpyra xine exĩko Ritonõpo mana. Oewomara xine mana, apatarykõ onyporemãkapopyra axirio tõ soutatu tõ ehtohme.
31 Ezekia omiry onetara ehtoko. Axiria tuisary omi poe osehtoko xiaro apatarykõ poe õsekarotohkõme yna a. Morara awahtao xine tuisa omi poe uwa epery enahnõko matose anarykahpyrykõ wino, fiku epery enahnõko matose otupikõ po. Tuna ẽnõko matose otunary eutary ao,
32 aarorykõ ponãmero, tuisa konõto a, imepỹ pona sero ononorykõ panõ pona. Moroto uwa tõkehko nae mana, eukuru ritohme te, tiriiku nae pão ritohme. Moroto oriwera nae, azeite roropa, ano zeni roropa. Tuisa konõto omipona awahtao xine orihpyra matose, isene matose exĩko. Naeroro osenekunohpopyra ehtoko Ezekia a: “Ritonõpo opynanohtorỹko mana,” karyhtao oya xine.
33 Imehnõ neponãmary a ahno typynanohse, Axiria esemy a toto anapoipyra ehtohme?
34 Otoko na toponãmasẽ Hamate, Arapate roropa seromaroro? Otoko na Separawaĩ te, Hena te, Iwa roropa? Samaria põkõ towomase toh nae tyneponãmarykomo a, yna winoino?
35 Otara ahtao sero pata põkõ typynanohse toponãmasẽ tomo a toto onyporemãkapopyra Axiria esẽ ehtohme? Morara exiryke oty pokoino: “Jerusarẽ pynanohnõko Ritonõpo,” ekarõko matou?
36 Mame mynyhme rokẽ toh kynexine tuisa Ezekia omi poe. Omikara toh kynexine.
37 Mame Eriakĩ a te, Sepena a te, Joa a roropa tupõ tyxihkase, toemynyhmaryme. Mame toytose toto tuisa zuruse mokyro Axiria soutatu tõ tuisary oturutopõpyry poko.