11
João ahno ẽpurihkane nenyohtyã poko
(Ruka 7.18-35)
1 Morarame morohne poko turukehse tahtao xine toytose toto 12mãkomo, tyotyorõ pata tõ pona. Mame Jezu roropa toytose tyorõ pata tõ pona imehnõ amorepase Ritonõpo omiry poko.
2 Mame João kynexine ãpuruhpyry tao, ahno ẽpurihkane. Moro tao tahtao Jezu ekary totase eya. Morarame typoetory tõ aropone Jezu a, toto oturupotohme.
3 Mame tooehse tahtao xine ynara tykase toto Jezu a:
— Onokyh koh mano? João oturutopõpyry mahno? “Okomino oehnõko mana ỹkapo,” katopõpyry mahno? Ynorome pyra awahtao imepỹ eraximãko ynanah? tykase toto tõturupose Jezu a.
4 Ynara tykase Jezu eya xine:
— Ytotoko ropa, João zurutatoko ynyrihpyry poko, onetahpyrykõ poko, onenehpyrykõ poko, enara.
5 Ynara enẽko matose, tonurãkara kure osenuhmãko ropa mana. Ytoytopynỹpo tõ kure ytoytõko ropa mana. Xikihxikihme ytoytõko mã toto. Ipũ imotatyã kure exĩko ropa mana. Otato pyra aehtyã otato exĩko ropa mana. Aorihtyã tõ ẽsemãnõko ropa mana. Kure Ritonõpo ehtoh waro pyra exiketõ tuarõtãko mã toto Ritonõpo omiry poko, enara.
6 Morara exiryke tãkye kuhse matose exĩko jenetupuhkehpyra awahtao xine, tykase Jezu eya xine.
7 Morarame João poetory tõ toytose ropa ahtao, ynara tykase Jezu imoihmãkomo a João poko:
— João a toytose awahtao xine ahno esaka pyra, onoky enese mytoatose? Poremãkety kananaru sã exikety eneseh mytoatohse? Arypyra, poremãpyra exikety monexiano.
8 Upo kurã ao exikety enese mytoatohse? Arypyra, upo kurã ao exiketõ tuisa tapyĩ konõto tao nyhnõko toto.
9 Morara exiryke kahtoko ya. Onoky enese mytoatose? Urutõ Ritonõpo poe enese mytoatose? Etatoko pahne. Ritonõpo poe urutõ nymyry meneatose. Urutõ imehxo exikety meneatose.
10 Ynara exiryke, João poko ynara tymerose pake Ritonõpo omiryme Tumũkuru a: “Mokyro jomiry arõko mana. Urutõme mana. Osemazuhme mokyro aropõko ase imehnõ zurutohme oytory poko eya xine,” tykase ynororo Tumũkuru a. Morara tymerose pake Ritonõpo omiryme.
11 Etatoko pahne, João ahno ẽpurihkane imehnõ motye mana. Imehnõ aenurutyã sero nono po mokaro motye João mana. Yrome Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine oesẽkõme tuisame pyra awahtao xine ro João motye matose, João omihpyry motye Ritonõpo nekarohpyry oya xine exiryke.
12 João oturutopõpyry poe tuhkãkõ Ritonõpo poetoryme se mã toto. Orẽpyra sã aomipona se mã toto.
13 Pakatokõ urutõ kõ Ritonõpo poe tõturuse tuisame Ritonõpo exiry poko imeĩpo. Morararo Moeze nymerohpyry roropa tõturuse tuisame Ritonõpo exiry poko imeĩpo.
14 Ynara tykase roropa toto: “Eria oehnõko mana tarõkõ zuruse,” tykase. Toto omihpyry enetuputyry se awahtao xine, João oepyry poko oturũko toh kynexine.
15 Otato awahtao xine etãko matose.
16 — Onokã sã sero põkõ nae? Poetohti sã mã toto, osemeikaketõ samo osepekahtoh tao. Osezuhnõko mã toto imehnõ poetohti maro. Ynara ãko mã toto:
17 “Rue ynanetoase onetarykõme watohme repe, yrome wara mexiatose. Mame aorihtyã poko xitaketõ ixitary ynanukukuase roropa repe, yrome xitara mexiatose. Oty se hmatou?” ãko poetohti mana. Mokaro sã sero põkõ mana.
18 Ynara exiryke, João tooehse oya xine. Amotyryae rokẽ tõtuhse ynororo. Uwa eukuru onẽpyra roropa kynexine. Mame ynara tykase imehnõ ipoko: “Mokyro jorokohpe mana,” tykase toto ipoko.
19 Mame Kapu ae Ayhtohpyry tooehse roropa oya xine. Orẽpyra otuhnõko ynororo. Jehnahpyry ẽnõko roropa mana. Morarame ynara ãko matose ipoko: “Enetoko ke. Tõtukuru poko emotyẽkãko mana. Jehnahpyry ẽnõko roropa mana itamurume. Kowenu tinerũ poko erohketõ xihpyry epeme roropa mana. Iirypyrymãkõ epeme roropa mana,” ãko matose ypoko. Yrome Ritonõpo poe João tyoro nexiase. Ritonõpo poe roropa tyoro ase. Tuaro Ritonõpo exiry enetupuhnõko matose. Zae aexiry enetupuhnõko roropa matose, aomipona imehnõ exiry eneryke oya xine, tykase Jezu eya xine.
Onenetupuhpyra pata tõ põkomo
(Ruka 10.13-15)
20 Morarame juteu tõ patary põkõ tyhxiropitose Jezu a tyyrypyrykõ rumekary se pyra toto exiryke. Tuhke Jezu jamitunuru tonese eya xine repe. Yrome tyyrypyrykõ onurumekara tokurehse toto. Naeroro ynara tykase ynororo eya xine:
21 — Jetũ myhẽ exĩko mã oya xine taroino, Korazim põkomo, oya xine roropa, Petesaita põkomo. Jetũ mã oya xine exĩko myhene. Awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Yjamitunuru meneatose repe apatarykõ rãnao, yrome jenetupuhpyra amarokomo. Oorypyrykõ onurumekara roropa matose. Onenehpyrykõ tonese ahtao Tiro põkomo a Xitõ põkomo a roropa, tyyrypyrykõ turumekase eya xine exiry pake. Saku risẽ tyrise eya xine exiry tupõkõme. Oruno roropa tyrise eya xine exiry tokokõ pokona, tyyrypyrykõ rumekary se toto exiry enetupuhpotohme imehnomo a.
22 Etatoko pahne, kurãkõ apiakatoh po awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Tiro põkõ wãnohnõko roropa mana. Xitõ põkõ roropa wãnohnõko mana. Yrome mokaro wãnopyry motye awãnohtorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.
23 — Amarokõ roropa Kapanaũ põkomo, imehxo se matosehxo, oepyryparykõ se oexirykõke repe, yrome apahtorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka. Ynara exiryke, yjamitunuru tonese oya xine repe. Yrome oorypyrykõ onurumekara matose. Jenetupuhpyra roropa matose oesẽkõme. Morohne tonese ahtao Sotoma põkomo a zahpyra ro toh exiry, ipatarykõ zahpyra roropa exiry. Tyyrypyrykõ onurumekara toto exiryke tyahse Sotoma põkomo ipatarykõ maro.
24 Etatoko pahne, kurãkõ apiakatoh po Sotoma põkõ wãnohnõko Ritonõpo mana. Yrome itamurumehxo awãnohtorỹko mana, tykase Jezu eya xine.
Osehtoko ya oserematohme
(Ruka 10.21-22)
25 Morarame ynara tykase Jezu Tumy a:
— Papa Kapuaono, kapuaõkõ esẽme mase. Sero nono põkõ esẽme roropa mase. Kure mase Papa tuaro pyra exiketõ amoreparyke oya õsenetupuhtoh poko. Opoe zuarohxo exĩko toh mana. Tuaro exiketõ motye exĩko toh mana. Atamorepaketõ motye roropa tuaro exĩko toh mana. Opoe roropa tuaro exiketõ zuaro pyra toehse ropa mana.
26 Ãmoreme morohne tyrise oya Papa, tyriry se oexiryke, tykase Jezu Tumy a.
27 Ynara tykase roropa Jezu eya xine:
— Emero Papa kynekarone ya. Ritonõpo mũkuru waro pyra matose repe. Papa rokẽ juaro mana. Papa waro pyra roropa matose. Ywy imũkurume jexiryke zuaro ase. Ynymenekatyamo a roropa Papa enepõko ase zuaro toto ehtohme.
28 — Osehtoko ya totaehse awahtao xine, typenekehse roropa awahtao xine oorypyrykõ poko. Omoxinety puimary sã oorypyrykõ mana. Yrome ywy etaehpyra oritorỹko ase. Oeremapotorỹko roropa ase.
29 Ymaro ytoytotoko jekahmananõme sã ehtoko, ypoko aemyhtyã samo, omoxinety puimananõ samo. Ymaro atamorepatoko zae ehtoh poko, kure jexiryke, imehnõ pyno jexiryke roropa. Mame oseremãko matose okurohtao xine.
30 Oeremanohporykõ ya tupime pyra mana oya xine. Jomipona oexirykõ zohzohme exikety puimary sã oya xine mana, tykase Jezu eya xine.