29
Ahno nekarotyã Ritonõpo Tapyĩ ritohme
1 Morarame ynara tykase Tawi imoihmãkomo a:
— Umũkuru Saromão tymenekase Ritonõpo a. Yrome poetome ro nase. Toerokuru waro hkopyra mana. Sero erohtoh tupimehxo nase ahno rokẽ tapyĩme pyra exiryke. Ritonõpo Kapuaõ tapyĩme exiryke imaro oturutohme.
2 Toerohse ywy Ritonõpo maro Oturutoh risẽ apoitohme, uuru te, parata te, metau te, kurimene te, wewe apupari te, topu tõ kurano (onixi) te, joia tomo te, topu tyotyoro tonohse sã aexityamo te, maamore itamurume, enara.
3 Yrome morohne ynapoityã motye Ritonõpo Tapyĩ risẽme, uuru ekaroase, parata roropa ykyryry wino, itapyĩ pyno jexiryke.
4 Ekaroase 100 miu kiru motye uuru kurano, 240 tonerata parata moro tapyi apuru emeporyme te,
5 moro tapyi mõkomory ritohme, tyriryhtao emese kure exiketomo a. Seromaroro onoky roropa tynekaroryme tineru ekarory se Ritonõpo a?
6 Morarame oxiekyry tõ tuisary tomo te, Izyraeu mũkuru tõ pakomotyã esamo te, soutatu tõ tuisary tomo te, tuisa kyryry poko erohketõ esamo roropa tynekarorykõ ekarory se toehse toto.
7 Ynara atapona tokarose eya xine Ritonõpo Tapyĩ ritohme: uuru 170 miu kirume te, 10 miume uuru risẽ roropa, 340 miu kirume parata te, 615 miu kirume metau te, kurimene 3.420 miu kirume, enara.
8 Mame joia tõ nae exiketõ tykyryrykõ, joia tõ tokarose, Ritonõpo Tapyĩ kyryryme ehtohme. Morohne eraseme Jeieu nexiase, Jeresõ ekyry, rewita tõ poe exikety.
9 Tykyryrykõ tokarose eya xine, tynekarorykõme Ritonõpo a, ekarory se toexirykõke. Tãkye toehse toh kynexine, itamurume tynekarotyã atapona eneryke tyya xine. Tuisa Tawi roropa tãkye nexiase.
Ritonõpo eahmatopõpyry Tawi a
10 Naeroro imoihmãkõ ẽpataka Ritonõpo toahmase tuisa Tawi a. Ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo, yna tamuru Jako Esemy, “Kure mase,” kakehpyra ynanase.
11 Imehxo mase, orẽpyra Exikety, xixi motye saerehkaneme mase, ẽmepyry motye, ypy tõ konõto sã osenuruhkapỹme mase toto rihpõme oexiryke. Emero kapu ao exiketõ, nono põkõ roropa okyryryme mã kehko. Tuisamehxo mase emero Esẽme.
12 Tineru te, uuru te, mõkomo emero owino exĩko. Senohne emero õmiry omipona tyripõko mase ajamitunuru ke te, orẽpyra oexiryke. Imepỹ riry se awahtao tuisame te, jamihme roropa, tyrĩko mase rahkene.
13 Seromaroro Ritonõpo yna Esemy “Kure mase,” ãko ynanase oya. Oeahmãko ynanase, oesety kurãme exiryke yna a.
14 — Mãpyra oya yna kyryry onekarosaromepyra ynanase, yna mõkomory emero onekarohpyryme exiryke yna a. Ynanekarohpyry oya okyryryme ro nexiase.
15 Yna waro mase, Ritonõpo, enurũko ynanase, wãtãko, tamuhpõme exĩko, imehnõ nonory po ytoketõ samo, tosake pyra exiketõ samo, yna tamuru tõ ehtopõpyry samo. Ẽmehnõko ynanase, kohmãnõko roropa ynanase zuzenu ytory samo. Mame yna orihtoh toehse ahtao, epasaromepyra ynanase.
16 Ritonõpo Kapuaono, senohne ynanekarotyã tonehse yna a, tapyi ritohme oeahmatohme, imehxo oehtoh enepotohme imehnomo a. Yrome owino senohne toehse emero te, okyryryme ro mana.
17 Imehnõ osenetupuhtoh waro mase, ikurohtao xine enẽko mase, tãkye mase zae exiketõ eneryke oya. Ajohpe pyra ase, zae rokẽ ynara ãko ase, senohne ekarõko ase oya, emero, ekarory se jexiryke, tãkye ase roropa moxiamo opoetory tõ oximõmãkõ eneryke ya tynekarorykõ enepyryhtao oya.
18 Ritonõpo, yna tamuru tõ Esemy, Aparão, Izake, Jako, enara, opoetory tõ akorehmako jũme opyno exikehpyra toto ehtohme, tukurohtao xine te, omihpyry omipona exikehpyra toto ehtohme.
19 Umũkuru Saromão akorehmako õmiry omipona se rokẽ aehtohme, onyripohpyry ritohme eya, Atapyĩ kurã ritohme. Moro poko senohne emero tonehpose ya xiaro.
20 Mame ynara tykase Tawi imoihmãkomo a:
— “Kure mase, Ritonõpo,” kahtoko; eahmatoko, Kuesẽkomo!
Mame tõseahmase imoihmãkomo Ritonõpo poko, tytamuru tõ Esẽ poko. Tupue toehse toto, tosekumuru po typorohse toto Ritonõpo eahmaryme, tuisa Tawi eahmaryme roropa.
21 Mame yrokokoro toky tõ totapase eya xine jahkatohme tynekarorykõme Ritonõpo a. Mame tõsẽ tokamose imoihmãkõ zohme, otuhtohme. Moro motye miume pui mũkuru tõ totapase eya xine, kaneru orutua kõ miume, kaneru tõ miume totapase eya xine jahkatohme tytororo, jahkatoh apõ po. Uwa eukuru jehnahpyry tonehse roropa eya xine tynekarorykõme.
22 Naeroro moro ae ro tãtãkyemase toto, tõtukurukohtao te, eukuru enyryhtao roropa eya xine Ritonõpo neneryme.
Morarame apitoryme sã, Saromão tyrise ropa tutuisarykõme eya xine, Ritonõpo neneryme, oriu ke typopase ynororo tosẽkõme, Zatoke roropa Ritonõpo maro oturuketyme, typopase eya xine.
23 Naeroro tumy Tawi myakãme Saromão toehse Izyraeu tõ tuisaryme. Orẽpyra toehse ynororo tuisame. Aomiry omipona toehse Izyraeu tõ emero.
24 Imehnõ tuisa tõ emero, soutatu tõ maro, Tawi mũkuru tõ emero tõmirykõ totapose Saromão a: “Yna esemy imehxo mase, orumekara ynanase,” tykase.
25 Morarame Ritonõpo poe orẽpyra Saromão toehse Izyraeu tõ neneryme. Imehnõ tuisa tõ motye tuisamehxo Saromão tyrise eya.
Tuisame Tawi ehtopõpyry poko
26 Mame Tawi, Jese mũkuru tuisame kynexine Izyraeu tõ esẽme
27 40me jeimamyry: Eperõ po tuisame kynexine 7me jeimamyry. Mame Jerusarẽ po tuisame kynexine 33me jeimamyry.
28 Mame tamuhpõme toehse ahtao toorihse ynororo, tymõkomoke exiketyme, topeke exiketyme roropa. Mame imũkuru Saromão imyakãme toehse tuisame.
29 Morarame tuisame Tawi ehtopõpyry poko, apitory poe etyhpyry pona tymerose urutõ kõ oseruao papẽ pokona: Samueu te, Natã te, Kate, enara.
30 Mokaro nymerohpyry ekarõko aerohtopõpyry poko te, orẽpyra aehtopõpyry poko te, emero ehtopõpyry ipoko te, Izyraeu tõ nonory poko te, imehnõ nonory poko roropa Izyraeu tõ nonory zomye, enara.