6
Aorikyhpyry sã kyyrypyrykomo a tuaro pyra sehtone
Kurãkõ onekarokehpyra Ritonõpo mana kyya xine iirypyryme kuahtao xine ro. Naeroro otarãme ynara ãko imepỹ mana, “Morara ahtao kyyrypyrykõ poko ro sehtone, itamurumehxo kypyno xine Ritonõpo ehtoh waro imehnõ ehtohme.” Arypyra. Morara kara ehtoko. Aorihtyã ekepyry oseremara mana. Mokyro saaro sytatose, kyyrypyrykõ poko pyra, Kyrixtu enetuputyryhtao kyya xine kuesẽkõme. Tõpurihkase kuahtao xine, Jezu Kyrixtu poetoryme kuexirykõ waro imehnõ ehtohme, kyyrypyrykõ turumekase kyya xine, aorihtyã ekepyry oseremara exiry samo. Moro poko osenetupuhtoko. Morarame ipoetoryme tõpurihkase kuahtao xine imaro toorihse sã sytatose. Imaro tonẽse sã roropa sytatose. Kyrixtu kynorihne Tumy omi poe. Moro saaro taroino Jezu Kyrixtu omipona ytoytõko sytatose. Tyjamitunuru poe Tumũkuru ẽsemãkapone ropa Ritonõpo. Emero motye kuhse Ritonõpo jamihme mana. Naeroro tyrisenã sã osenetupuhnõko sytatose, Jezu jamitunuru nae kuexirykõke.
Typoe kynorihne Kyrixtu wewe pokona. Moro saaro kypoe xine ro kyyrypyrykõ poko pyra sytatose. Mame tyjamitunuru tokarose Ritonõpo a Tumũkuru a tõsemãkapose ropa ahtao eya. Moro saaro Kyrixtu jamitunuru nae sytatose. Kyyrypyrykõ turumekase kyya xine. Kuesẽkõ omipona rokẽ sytatose ijamitunuru nae kuexirykõke. Osemazuhme kyyrypyrykõ poko rokẽ sexiatose. Ipoko exikehpyra sexiatose. Etuarimãko sexiatose. Ahno namoto tosẽ onurumekara. Moro sã kyyrypyrykõ onurumekara sexiatose. Irumekary waro pyra sexiatose. Yrome taroino kyyrypyrykõ poko pyra rokẽ sytatose. Kumykõ omi poe Kyrixtu kynorihne tyjamitunuru ritohme kukurohtaka xine, kyyrypyrykõ poko pyra kuehtohkõme. Naeroro pake kuehtopõpyrykõ sã pyra sytatose, kyyrypyrykõ poko pyra sytatose toehse. Toorihse kuahtao xine oseremara sytatose. Moro sã kyyrypyrykõ poko pyra sehtone, aorikyhpyry samo. Morara kuahtao xine etuarimara sytatose. Mame, “Zae mase ya,” ãko Ritonõpo kyya xine mana. Mame jũme orihpỹme exĩko sytatose Jezu maro. Typoe ro kynorihne Jezu. Isaaro kypoe xine ro kyyrypyrykõ turumekase kyya xine. Naeroro ynara enetupuhnõko sytatose, jũme orihpỹme exĩko sytatose Jezu maro. Kyrixtu tõsemãkapose ropa mana, orihzomopyra aehtohme jũme. Moro waro sytatose. Aorihmaposaromepyra imehnõ mana jũme. 10 Kynorihne Jezu kyyrypyrykõ epehpyryme. Toiro kynorihne orihzomopyra ehtohme jũmãme. Seromaroro orihpỹme ropa mana kure rokẽ Ritonõpo maro. 11 Mame wenikehpyra ehtoko. Kyyrypyrykõ turumekase kyya xine. Ipoko pyra toehse sytatose. Taroino Ritonõpo omipona rokẽ ytoytõko sytatose tyrisenã sã kuosenetupuhtohkõ toehse exiryke. Kure rokẽ Jezu Kyrixtu maro sytatose.
12 Epohnohpyra ehtoko oorypyrykõ poko, oexirykõ poko. “Yyrypyry poko ehxi,” kara ehtoko. Iirypyryme oehtohkõ poko penetara ehtoko. Oorypyrykõ poko pyra ehtoko ipunaka. 13 Tyyrypyrykõ poko exiketõ wãnohnõko Ritonõpo mana. Yrome Ritonõpo omipona exiketõ kapu aka ytõko mã toto. Osemazuhme aporo oorypyrykõ poko mexiatose. Yrome seromaroro Ritonõpo omipona rokẽ ytoytõko matose. Morara exiryke, “Jesẽme mase,” kara ehtoko ipunaka joroko tamuru a. “Õmi poe yyrypyry poko ase,” kara roropa ipunaka eya. Yrome Ritonõpo a rokẽ, “Yna esẽme mase,” kahtoko. “Ajamitunuru ekaroko yna a, zae yna ehtohme, õmipona,” kahtoko eya. 14 Oorypyrykõ poko pyra ehtoko, Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a ohxiropyra xine ehtohme. Ritonõpo namotome rokẽ toehse matose, eya tukurãkase oexirykõke.
Kuesẽkõ namotome sã zae rokẽ ehtoh poko
15 Seromaroro tukurãkase sytatose Ritonõpo a inymeropohpyry omipona kuexirykõke pyra. Imũkuru orikyry enetuputyryke kyya xine tukurãkase sytatose. Yrome ynara kara ehtoko, “Ritonõpo nymeropohpyry omipona pyra kuahtao xine ro tukurãkase sytatose. Naeroro kyyrypyrykõ poko ro sehtone,” kara ehtoko. 16 Imepỹ poetoryme oexirykohtao aomipona oehtohkõme, inamotome exĩko matose. Mame oesẽkõ onurumekara matose, ipyno oexirykõke. Moro saaro tyyrypyrykõ poko exiketõ tyyrypyrykõ onurumekara mã toto. Yrome matose Ritonõpo omipona se toehse. Zae exĩko roropa matose Ritonõpo maro jũme. Moro poko wenikehpyra ehtoko. 17 Osemazuhme oorypyrykõ poko mexiatose. Yrome Ritonõpo omiry etaryke oya xine, tonetupuhse oya xine. Ãtamorepatopõpyrykõ omipona toehse matose yronymyryme. Moro poko, “Kure mase Papa kapuaono,” ãko ase Ritonõpo a. 18 Tyyrypyry poko exiketõ tymyhse sã mã toto. Yrome Ritonõpo jamitunuru tomõse okurohtaka xine, oorypyrykõ poko pyra oehtohkõme. Seromaroro joroko tamuru omipona pyra matose. Ritonõpo omipona rokẽ matose. 19 Oya xine oturũko ase tarõkõ oturutoh saaro oorypyrykõ rumekary waro pyra oexirykõke, Ritonõpo omipona exiry waro pyra roropa oexirykõke. Osemazuhme oorypyrykõ poko se mexiatose. Zae pyra oehtohkõ poko mexiatose. Popyra oehtohkõ poko mexiatose roropa. Mãpyra seromaroro osekarotoko ipunaka Ritonõpo a zae rokẽ oehtohkõme, kure ehtoh poko rokẽ oehtohkõme ineneryme.
20 Oorypyrykõ poko awahtao xine zae oehtohkõ poko pyra mexiatose. 21 Morara exiryke otyme kure oya xine oorypyrykõ poko oehtopõpyrykõ nae? Arypyra. Oorypyrykõ poko oehtopõpyrykõ poko ehxirõko matose seromaroro. Tyyrypyry poko exiketõ toorihse ahtao, ameke rokẽ exĩko mã toto Ritonõpo a jũme, tyyrypyrykõ epehpyryme. 22 Yrome seromaroro oorypyrykõ poko pyra oehtohkõme tymyhpokase ropa sã matose, Ritonõpo namotome rokẽ oehtohkõme. Naeroro tõmipona oritorỹko Ritonõpo mana. Mame imeĩpo orihpỹme oritorỹko roropa mana jũme. 23 Ynara exiryke, kyyrypyrykõ epehpyryme orihnõko sytatose. Yrome Ritonõpo nekarohpyry ke orihpyra sytatose jũme. Jezu Kyrixtu kuesẽkõ marõme exĩko sytatose, toorihse exiryke kymyakãkõme.