2
Ana oturutopõpyry Ritonõpo a
1 Mame tõturuse Ana Ritonõpo a. Ynara tykase ynororo:
Tãkye kuhse ase Ritonõpo poko
typynanohse jexiryke eya;
inyrihpyry pokoino ehxiropyra ase.
Exianãko ase yse pyra exiketõ poko.
Tãkye rokẽ ase takorehmase jexiryke Jesemy a.
2 Emero motye kurãme Kuesẽkõ mana.
Imepỹ pyra mana, ritõ pyra, ewomane pyra.
Kuesẽkõ rokẽ Kuewomanekõme mana.
3 “Kurehxo ase, imehnõ motye,”
kara ehtoko epyrypara ehtoko opoko xine.
Kuesẽkõ rokẽ tuaro mana,
Ritonõpo rokẽ kynyrihpyrykõ apiakãko mana.
4 Soutatu tõ pyre tahkãko mana.
Yrome imehnõ aepukatyã jamihtanohnõko ropa mana.
5 Tuesapare exiketõ mã omise exĩko ropa,
toerohtoh zupĩko toh mana tonahsẽ epekahtohme ropa.
Yrome omise aexityã omise pyra ropa exĩko.
Emũkuasaromepyra exikety toemũkuase setime,
yrome mokyro, tumũkue tuhke exikety
tumũkue pyra toehse ropa mana.
6 Ritonõpo Kuesẽkõ aorihmapõko mana,
isene imehnõ rĩko mana.
Imehnõ poremãkapõko aorihtoh pona,
yrome imehnõ ẽsemãkapõko ropa mana.
7 Imehnomo a etuarimatoh enehpõko Kuesẽkõ mana,
yrome imehnõ tymõkomoke tyrĩko mana.
Imehnõ tuisame pyra tyrĩko mana.
Imehnõ tuisame tyrĩko roropa mana.
8 Tymõkomokãkara pynanohnõko Kuesẽkõ mana.
Etuarimaketõ anỹnõko mana toto etuarimatohkõ poe.
Toto porohkapõko mana tuisa tõ maro.
Imehxo exiketõ esary ekarõko eya xine mana.
Sero nono apõ esẽme Ritonõpo mana.
Sero apõ po senohne tyrise eya emero porehme.
9 Tõmipona exiketõ ewomãko mana.
Yrome iirypyryme exiketõ osenahkãko mã toto.
Kuamoreme xine osepynanohsaromepyra sytatose.
10 Ritonõpo Kuesẽkõ zehno exiketõ enahkapõko mana;
konomeru ke toto poremãkapõko mana kapu aeino.
Sero nono põkõ apiakãko Kuesẽkõ mana emero porehme.
Tyjamitunuru ekarõko mana tuisa a.
Tuisamehxo, imehnõ esẽme tynymenekahpyry rĩko mana.
11 Morarame toytose ropa toto, Eukana tomo, tosaka xine Rama pona. Yrome Samueu ytopyra ropa nexiase. Moroto tynomose jẽ tomo a, Eri akorehmaneme, Ritonõpo maro Oturutoh tao.
Eri mũkuru tomo
12 Eri poenõ asakoro natokomo popyra toh nexiase, Ritonõpo omiry onymoipyra toh kynexine.
13 Inyripohpyry omipona pyra toh nexiase, tõsẽ apoiry poko tyya xine ahno nekarory tomo. Ritonõpo a tynekarorykõ ekaroryhtao ahno a tahnose oripo konõto ao. Mame tõsẽ apoitoh ke, oseruao tyere exikety ke tõsẽ touse Arão pakomotyamo a tohkõme repe.
14 Mame onymenekara tõsẽ apoiryhtao, moro rokẽ tõse eya xine, tynekarory etapary poko erohketomo a. Morara tyrise Izyraeu tõ maro emero toytose toto ahtao Xiro pona tynekarorykõ ekarose Ritonõpo a.
15 Yrome tuaro exiketõme Eri poenõ kynexine. Tyamene se toehse toto. Mame tõsẽ kurã tonese ahtao eya xine, moro tapoise eya xine tohkõme ikasery zahpyra ahtao ro. Typoetory a ahnopỹ tonehpose ipurutohme tomeporehxo exiryke.
16 Mame ynara tykase ahno ahtao:
— Ikasery ijahkako aporo Ritonõpo omipona, imeĩpo onymenekahpyry apoiko, tykase ahtao:
— Arypyra, tykase Hopini tõ poetory. — Jũme rokẽ ekaroko ya, onekaropyra awahtao apoĩko ase, tykase.
17 Morara exiryke iirypyryme toehse toto Ritonõpo a, aomiry onymoipyra toto exiryke ahno nekarory tõ poko, Ritonõpo maro Oturutoh tao.
Samueu Xiro po ehtopõpyry
18 Poetome ro Samueu ahtao toerohse ynororo Ritonõpo poetoryme, zumo pyra ro tahtao. Upo Eri zupõ panõ ao nexiase ynororo.
19 Mame jeimamyry punero tynyrihpyry enehse jeny, upo kurano, ekarotohme tumũkuru zupõme. Tynio maro toytose Ana tynekarory aroryhtao Ritonõpo maro Oturutoh taka.
20 Mame moro tao toto ahtao kure tyripose toto Ritonõpo a Eri a. Ynara tykase ynororo Ritonõpo a:
— Ritonõpo yna Esemy, mose pyty, imũkuapoko ropa imũkuru myakãme, tykase Eri Ritonõpo a.
Mame toeramase ropa toto tosaka xine.
21 Mame Ana takorehmase ropa Ritonõpo a, toemũkuase ropa oseruao orutuame, asakoro nohpo tomo, enara. Mame Samueu tuãtase. Ritonõpo maro Oturutoh tao erohketyme toehse.
Tumũkuru tõ maro Eri
22 Mame Eri tamuhpõme nexiase ipunaka. Yrome tuaro ro nexiase. Totase ynororo tumũkuru tõ iirypyryme ehtoh poko, nohpo tõ poko toto ehtoh poko aerokuruhtao Tapyi oximõtoh pota tao.
23 Morara exiryke ynara tykase ynororo tumũkuru tomo a:
— Oty katohme zae pyra ehtoh poko matou? Emero ãko mã toto onyrirykõ poko.
24 Epo hnae, aimo tomo. Oorypyrykõ xihpyry poko pyra ehtoko. Popyra oekarotorỹko mã toto, Ritonõpo poetory tomo.
25 Imepỹ orutua ryhpopãkaryhtao oya xine, mame oekurãkary se ropa awahtao xine oxiehno pyra oehtohkõme, otarame ãkorehmatorỹko Ritonõpo mana. Yrome Kuesẽkõ ryhpopãkaryhtao oya xine, oorypyrykõ epehpyryme awãnohtorỹko Ritonõpo mana, tykase jũkõ typoenomo a.
Yrome tumykõ omipona pyra toehse toto. Typanare pyra exikety sã toh nexiase ynaroro. Naeroro toto orihmapory se Ritonõpo nexiase.
26 Mame Samueu tuãtase rahkene. Emero ahno ise toehse nexiase, Ritonõpo roropa ise nexiase.
Ritonõpo omiry Eri tõ wãnohtoh poko
27 Morarame imepỹ Ritonõpo poetory tooehse Eri a Ritonõpo omiry ekarose. Ynara tykase ynororo:
— Ynara ãko Kuesẽkõ mana: “Yjamitunuru enepoase atamuru a Arão a Ejitu po awahtao xine, Ejitu põkõ namotome awahtao xine.
28 Atamurukõ Rewi tymenekase ya ypoetoryme aehtohme. Izyraeu tõ oxiekyry toh tae tymenekase ynororo ya tynekarorykõ zahkaneme aehtohme te, ixtaratu zahkaneme roropa aehtohme. Tupoke roropa kynexine kurã ke, oturukety zupõ ke, ymaro toerohtohme. Õtykõme tõsẽ ekarone oya xine, ypoetory tõ nekarory tõ zokonaka apoto apõ po jahkatyamo.
29 Oty katoh ihtomãko matou ynekaropohpyry poko Izyraeu tomo a? Ya tokarose oya xine õtykõme Ytapyĩ tao repe. Yrome oyamene se rokẽ matose. Omoro Eri, opoenõ omipona rokẽ mase. Opokoino tupune exĩko mã toto, tõsẽ kurã rokẽ õnõko toto exiryke, ahno nekarotyamo. Yrome jomipona pyra matose.”
30 Naeroro ynara ãko Ritonõpo mana, Izyraeu tõ Esemy: “Osemazuhme Jomihpyry poe jũme oturuketõme Rewi pakomotyã toehse.” Yrome seromaroro ynara ãko mana: “Jomihpyry amonohnõko ase, jomipona pyra toehse oexirykõke. Jomipona exiketõ rĩko ase kure. Yrome yse pyra exiketõ se pyra roropa ase jomipona pyra toto exiryke.
31 Okynã pyra oekyry tõ enahkãko ase nuaseme ro toto ahtao. Tamuhpõme exipyra mã toto, oekyry tomo.
32 Etuarimãko matose Ytapyĩ tao. Mame Izyraeu tõ zumoxike exĩko matose kure toto ehtoh eneryke oya xine. Yrome tamuhpõme exipyra matose.
33 Toitoine opoenõ onenahkara jahtao tynekarory poko ya apoto apõ po, ipoko xitãko matose, tonurẽkara sã atasamãko yronymyryme matose. Opoenõ emero ikarimotatyã sã exĩko mã toto nuaseme ro toto ahtao.
34 Mame jomihpyry waro oehtohme opoenõ asakoro orihnõko mana, Hopini, Pineia, enara. Toiro ẽmepyry ae orihnõko mã toto.
35 Mame ypoetory zae exikety menekãko ase, jomipona exikety. Ynyripory rĩko roropa mana. Emero ipoenõ rĩko ase kure rokene, ipakomotyã roropa; ypoetory maro erohketõme exĩko mã toto jũme, ynymenekahpyry maro tuisame.
36 Morarame opoenõ akoĩpyry toto ẽpataka tosekumurukõ po porohnõko mã toto: ‘Tineru pitiko ekaroko, yna napyry pitiko roropa,’ ãko mã toto. ‘Ajohpãme sã yna erohtoh ekaroko Ritonõpo Tapyĩ tao, yna napyry epekahtohme rokehxo,’ ãko mã toto,” tykase urutono Eri a.