25
Samueu orihtopõpyry
1 Mame Samueu toorihse. Naeroro tõximõse Izyraeu tomo ihnamose. Mame ekepyry tonẽse eya xine itapyĩ tao, Rama po.
Apikaiu maro Tawi ehtopõpyry
Morotoino Tawi toesyryhmase ona Parã pona.
2 Moroto, orutua nexiase Karepe pary, pata Maõ pono, esety Napau. Itamurume tymõkomoke nexiase, tupito konõto esẽme: miume poti tõ nae nexiase te, 3 miume kaneru tomo, enara.
3 Ipyty esety Apikaiu nexiase, nohpo kurano, tuaro exiketyme roropa nexiase. Yrome mokyro inio ajoajohpe exiketyme nexiase.
Mame toky tõ kaneru hpokãko nexiase moroto Karameru po.
4 Mame ona po Tawi ahtao, tutuarõtase ynororo Napau poko, toky tõ hpokary poko, typoetory tõ maro.
5 Naeroro typoetory tõ taropose Tawi a, 10me, nuasemãkomo. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Ytotoko Napau a, Karameru pona, oturutatoko.
6 Ynara kahtoko eya: “Kure pãna ma repe! Oepe Tawi omi poe ynanoehno oya, tãtaomihpykase ynororo. Kure rokẽ oehtohkõ se ynororo atapyĩ taõkõ maro. Okynã oexiry se roropa mã ynororo sero nono po.
7 Seromaroro kaneru tõ hpokatoh toehse, ãko mã toto ya. Oeky tõ poko erohketõ yna maro tahtao xine kure rokẽ ynanexiase toto maro. Ynanewomase toto, Karameru po toto ahtao. Toto mõkomory onematonanohpyra roropa ynanexiase.
8 Oturupoko opoetory tomo a tuaro oehtohme. Naeroro yna akorehmako roropa tãkye yna ehtohme tãkye oehtohkõ samo. Tonahsẽ nae awahtao ekaroko yna a, oepe Tawi a roropa opoetoryme yna exiryke, kahtoko,” tykase Tawi typoetory tomo a.
9 Morarame toeporehkase tahtao xine Tawi omihpyry tokarose eya xine Napau a. Mame toraximase toto a.
10 Okynahtao Napau a tozuhse toto:
— Tawi? Jese mũkuru? Onoky mokyro? Mokyro waro pyra ase! Tuhke namoto tõ tosẽkõ rumekãko mã toto kokoro rokene.
11 Otyme kure ypoetory tõ napyry ekarory oya xine, wyi te, tuna maro te, tõsẽ roropa, awaro xine pyra jahtao? tykase Napau toto a.
12 Mame toytose ropa toto, Tawi poetory tomo. Mame tooehse ropa toto ahtao Napau omihpyry tokarose Tawi a emero porehme.
13 Ynara tykase Tawi typoetory tomo a:
— Opyrekõ apoitoko.
Naeroro typyrekõ tapoise eya xine, Tawi a roropa typyre tapoise, 400me soutatu tõ Tawi maro toytose. 200mãkõ ytopyra, tehme rokẽ toehse toh nexiase tymõkomorykõ eneneme.
14 Mame Napau poetory toiro toytose ipyty Apikaiu zuruse:
— Tawi a typoetory tõ tonehpose ona poe yna esẽ aomikase repe. Yrome ajoajohpe sã rokẽ eya tozuhse toto.
15 Yrome mokaro kure toh nexiase yna a. Yna onyryhmara toh nexiase yna maro tahtao xine ona po. Yna mõkomory onematonanohpyra roropa toh nexiase.
16 Tõmehse ahtao, koko roropa apurume sã toh nexiase kaneru tõ poko yna erokuruhtao.
17 Seromaroro osenetupuhko ikurãkatohme ropa. Osenahkãko rokẽ sytatose emero Napau pokoino. Ajoajohpe exiryke imaro imehnõ oturusaromepyra mã toto, tykase ipoetory.
18 Apikaiu a axĩ tonahsẽ tapoise; wyi tapoise 200me, uwa eukuru jehnahpyry roropa ẽ ao asakoro pehme, kaneru ipurutyamo 5me, kajama 17 kirume, uwa epery asarahtyã 100me kaxome te, tyoro epery roropa fiku asarahtyã 200me kaxomã tapoise eya, enara. Mame tãtakimase ynororo emero jumẽtu tõ pona tyritohme.
19 Mame typoetory tõ taropose eya osemazuhme toto ytotohme jumẽtu tõ maro.
— Okomino ytõko ase, tykase ynororo.
Yrome tynio onurupyra nexiase morohne poko.
20 Mame aytoryhtao jumẽtu po ypy tõ rãnakuroko, Tawi tõ tonese eya ipoetory tõ maro. Oehnõko toh nexiase eya, mame tõsẽpatakãmase toto.
21 Apitoryme ynara tõsenetupuhse Tawi: “Toiparo rokẽ mokyro kahpyry towomase kyya xine, itupi tõkehko, ipoetory tomo, imõkomory roropa, onematonanohpyra imehnõ ehtohme. Popyra sã jepehmãko mana kure rokẽ jahtao.
22 Seromaroro Napau tõ etapãko sytatose ipoetory tõ maro, orutua kõ ahtao emero enahkãko sytatose sero koko ẽmehpyra ahtao ro, tykase. ‘Kuãnohko, Ritonõpo, tokurehse jahtao,’ ” tykase.
23 Mame axĩ tyhtose Apikaiu jumẽtu poe Tawi tonese ahtao tyya. Tosekumuru po typorohse ynororo nono pona, tõmyty tyrise nono pokoxi.
24 Tawi ẽpataka imyhtokoxi toehse tahtao ynara tykase ynororo eya:
— Ajohpãme samo, oturuxi amaro. Ywy ro rokẽ tyyrypyhpyke ase.
25 Naeroro torẽtyke pyra exiko Napau poko ajoajohpe rokẽ aexiryke. Tosety sã ynororo mana. Putupyra exiketyme esety Napau. Yrome onenehpotyã, aimo tõ onenepyra akene.
26 Seromaroro Ritonõpo a takorehmase omoro imehnõ onetapara oehtohme, emỹpopyra amoreme oehtohme. Ynara se ase Ritonõpo a ozehnotokõ emero tuãnohsẽme, mokyro Napau ehtoh samo.
27 Ajohpãme sã senohne, ynenepyhpyry apoiko anapyrykõme.
28 Ajohpãme sã zae pyra jehtopõpyry ikorokapoko. Mame Ritonõpo orẽpyra orĩko mana, okynã sã tuisame oehtohme opoenomo te, apakomotyã roropa, enara. Ynara exiryke, Ritonõpo omipona rokẽ etonãko mase. Morara awahtao zae rokẽ mase exĩko oorikyryponãmero, tykase.
29 Imepyny a oekahmaryhtao oetapatohme, oewomãko Ritonõpo Oesẽ mana, isene oehtohme, tỹpynu pynanopyry sã esemy a. Yrome ozehnotokõ pahnõko mana, topu emary sã ematoh ke, ameke toto ehtohme owinoino.
30 Mame tynyriry kurã poko tõtyhkase Ritonõpo ahtao, tõmihpyry ae ro te, Izyraeu tõ esẽme tyrise awahtao,
31 ehxiropyra exĩko mase, imehnõ tuaro pyra exiketõ onetapara tokurehse oexiryke emỹpopyra roropa oexiryke. Mame tuisame imehxo toehse awahtao Ritonõpo Omihpyry ae, wenikehpyra exiko ypoko, tykase Apikaiu.
32 Mame ynara tykase Tawi eya:
— Kure Ritonõpo mana, Izyraeu Esemy, tonehpose eya oexiryke oseporyse ymaro!
33 Tuaro exiketyme oexiryke moehno xiaro, imehnõ onetapara jehtohme iirypyryme, emỹpopyra jehtohme roropa. Naeroro kure mase, Ritonõpo, ãko ase.
34 Mãpyra oehpyra awahtao ya seroae ro, orutua kõ Napau poetory tõ emero totapase toh exiry, tykase Tawi.
35 Mame nohpo nekarohpyry tapoise Tawi a. Ynara tykase ynororo eya:
— Kure rokẽ ytoko ropa atapyĩ taka. Torẽtyke pyra exiko õmiry totase ya exiryke, tykase Tawi.
36 Mame tooehse ropa Apikaiu ahtao Napau a, atãkyemãko nexiase, otuhnõko, eukuru ẽnõko tuisa imehxo exikety samo. Mame toetỹse exiryke, oturupyra nohpo nexiase eya. Yrokokoro,
37 toetỹpokase ropa ynororo ahtao, turuse ipyty a emero. Mame eano tyjamihkehse, pakaihkapỹme toehse ynororo.
38 Moromeĩpo 10me ẽmepyry taropose ahtao Ritonõpo a taorihmapose ynororo.
39 Mame tutuarõtase Tawi ahtao Napau orihtopõpyry poko ynara tykase ynororo:
— Kure mase, Ritonõpo. Oya rokẽ tymỹpose ywy, Napau a tykerekeremase jahtao, etapary se exiase repe. Yrome kuakorehmase onetapara jehtohme. Oya topehmase ynororo zae pyra aehtopõpyry epehpyryme, tykase Tawi.
Mame tõmiry taropose Apikaiu a ikohmatohme typytyme aehtohme.
40 Tawi poetory tõ toytose Karameru pona Apikaiu zuruse:
— Tawi yna enehpono oya aarotohme typytyme oehtohme, tykase toto.
41 Mame morara kary etaryke tyya tosekumuru po typorohse Apikaiu, tõmyty nono pokoxi tyrise eya, ynara tykase ynororo:
— Ywy ase Tawi namotome, aomipona se rokẽ ase. Ise tahtao ipoetory pupuru kurikãko ase, tykase ynororo.
42 Mame axĩ tõtyrise Apikaiu jumẽtu pona, typoetory tõ 5me nohpo tõ maro toytose ynororo Tawi nenyohtyã maro, mame ipytyme toehse ynororo.
43 Osemazuhme Tawi typytase Ainoã, Jezereu põ maro. Seromaroro Apikaiu maro typytase ropa.
44 Yrome ipyty Mikau tokarose Sauu a, Pauti, Raixi mũkuru a, Karĩ põme nexiase ynororo.