9
Yesus me topenaa see bagee gaasi ma wiya kuwa "Ikii kisee ukuwanaa, peenaa taai" see aseta menaa
Mat 10:5-15, Mrk 6:7-13
Yesus me Wa me topenaa see bagee gaasi ma wiya "Meei" asigi. Meemaagea kaboo Wa me pesee agiyoo mantayu, kuwa ko paa yuwa yaabagaapeasi naadi ma, bedaa mée kaa meanee see agiyoo tomaa-tomaa kuwa yataa kiyaabuusi naadi miya mantayu. Yesus me okoo asiino, "Ikii peedoota mée paagoo Ogatamee Wa too ebo mée eetuyaa menaa eeweganaa taai, ikiyoo yago bagee yuwa miya ikiyoo yataa kiyaabuu senaa taai. Tamo, ayaa, naano agiyoo, kepe, doka wiya, kisee agiyoo kuwa se dogaai.+ Ee ena kaa peemaata kaama okoo me ikii daamaa badaa kimaapea kepa ko mee ee kaa too eeomegee, toogee taai, apanaa magaa kaa peeyaa naagoo too pooi. Maga ena kaa bagee yuwa me ikii badaa se kimaayu ko ikii poono kaboo okoo gaamaasi naadi ikii badoo da kaa maga ponee yuwa takadekumii" see asigi.
Kisee asigi naadi okoo maga wodegea. Okoo Yesus me daamaa doometa menaa kiyoo-kiyoo eeweganaa seta, ikiyoo yago bagee yuwa miya ikiyoo yataa kiyaabuu senaa seta.
Herodes me dimi abaa-abaa naadi aseta menaa
Mat 14:1-12, Mrk 6:14-29
Kuwa kaboo da Galilea wee kaa eboo Herodes mee Yesus me dimi nagii-nagii agiyoo ukuwanaa segeeki see menaa yuwa yeegi. Yeeta kaama wa me 'Mee mée mee maamee naa ya?' naadi dimi abaa-abaaki. Kuwa kaboo da mée noonaa me wegaano, "Mee mée mee ko uwo mée yatukumeta mée Yohanes boomi mee. Waa boota kaama aya andoo peepi kemaata kuwa agiyoo koo senaaki" see menaa weganaakea. Mée noonaa me wegaano, "Mee ko nabi Elia mee. Waa bedaa mée paagoo meemaagi yoka" see menaa weganaakea. Bedaa mée noonaa me wegaano, "Waa ko idukaa nabi bagee boota kuwa aya andoo peepi mée waa ena" see weganaakea kemaata Herodes kuwa menaa dimi nagimigi. "Idukaa ani me 'Yohanes mumoo to nadaakumii' see asema yoka eto mee kisee agiyoo ukuwanaaki see niiwegagea Mée mee maamee naa ya?" see asigi. Waa Yesus ma aadeeka naaki ou see dimii gaageeki.
Mée lima ribu naano agiyoo Yesus me maamaa eebaa yaagoo kiyaata menaa
Mat 14:13-21, Mrk 6:30-44, Yoh 6:1-14
10 Yesus me topenaa see bagee okoo Wa me menaa yadoonaa segee naadi kaama meemaagea. Okoo me ukuwanaa sepea agiyoo uduma Yesus eewegagea. Kiyoo kaama Yesus ma okoo yuwa too wiginedoota maga ena ekaa da ko Betsaida magaa kaa peetaaka too ko 11 mée eebaa Yesus kitaa peegi naadi obeegea. Yesus me daamaa meei naadi kaama Ogatamee Wa too ebo mée eetuyaa menaa daamaa eewegagi, ikiyoo yago bagee yuwa miya ikiyoo yataa kiyaabuuki.
12 Mee naagoo uwaataa da Wa me topenaa see bagee yuwa gaasi ma wiya meedoota Wa paagoo asiino, "Uwaapeasega ke, nakaayoo ee taa, bugi taa see magaa yoka kuwa bagee kuwa 'Peedaa taai' see asii, okoo gebo kaa magaa kaa umiino ee ma, naano agiyoo ma kuwa abasi ke" see asegea. 13 Kiya Wa me okoo asiino, "Naano agiyoo kuwa ikii me okoo manii" see asigi. Okoo me "Nakaayoo inii roti magu idibi, doge imi wiya too topa. Okoo mée eebaa yoka inii apanaa ma pe-edaageeyu too sikii kiyaa" see asegea. 14 Kiyoo kutuukea bagee kuwa mée eebaa, api, yoga se egaa see, paayogaa too lima ribu. Yesus me Wa me topenaa see bagee yuwa asiino, "Kuwa bagee kuwa kisee naasii: 'Ikii mée wiya ma gaasi kuwa wa too kutuu, mée wiya ma gaasi kuwa wa too kutuu, kisee wa too kutuu, wa too kutuu semaata kaama animagaai' see naasii" see asigi. 15 Kuwa menaa yaasenaakea naaki kisee kutuu wuditaagea.
16 Wa me kuwa roti magu idibii to ma, doge imi wiya ma kuwa masegeeyu naadi epoo to yaato pakaa-deeta kaama Ogatamee paagoo kiiboo, paamee see menaa asigi. Wa me kuwa roti magu yuwa kabatagaa semaata kaama mée yuwa paagoo yawudikomeesi naadi Wa me topenaa see bagee yuwa goo-maneeyu. 17 Yawudikomeeta kaama okoo uduma naano sikii, bekataa. Kiyoo kaama roti ma, doge ma koga topa ponee-panaa yuwa kuwa Wa me topenaa see bagee yuwa me meeii naadi iduunee ayaa gaasi ma wiya pudii aweamaagea.
Petrus me "Yesus Aa ko Ogatamee me kawigintaata Mée, Ebo Kristus mee" see aseta menaa
Mat 16:13-20, Mrk 8:27-30
18 Kaawaa ena Yesus Wa too sembahyang taaki too Wa me topenaa see bagee yuwa miya Wa paagoo topea. Wa me okoo asiino, "Mée me Anii maamee see nagaageekea?" see asigi.
19 Okoo me asiino, "Mée noonaa me Aa ko uwo mée yatukumeta mée Yohanes boomi mee see kagaageekea, mée noonaa me idukaa nabi Elia mee, mée noonaa me idukaa nabi bagee boota kuwa mée ena aya andoo peemi, see kagaageekea" see asegea. 20 Wa me asiino, "Kiya ikii gaayu ko Anii maamee see nagaagea?" see asigi.
Petrus me asiino, "Aa ko Ogatamee me Aa ebo toowoose naadi kawigintaata Mée, Ebo Kristus mee" see asigi.+
21 Yesus me okoo omaago ma asiino, "Mee ko Ebo Kristus mee see kuwa mée ena ma se naasii" see asigi.
Piya boko ma doogee see bagee yuwa too Yesus sekaataa miyaa naadi menaa
Mat 16:21-28, Mrk 8:31–9:1
22 Yesus me asiino, "Mée Yogaa mee Yahudi kaa ebo-ebo yuwa ma, imam ebo yuwa ma, Musa me menaa mée topetaa see bagee yuwa ma okoo me Wa kaa ae-wae siyaayaa agiyoo kuwa maamaa yaukuwaatagea, kisee Waa be kaa wisintaata kaama mée me booyaatagea see kuwa gaano pedeo kiya wedaagoo to naagoo Ogatamee me aya andoo peeyaatagi" see asigi.
23 Wa me kiyoo topea bagee uduma asiino, "Okoo Ni sekaataa nameeno see dimii agoo see bagee kuwa ko okoo me gaata-gaata yuwa too ede see dimii mee wisintaata kaama unu gakata, egapii gakata piya boko ma doowoo see bagee kuwa too Ni sekaataa namiyaa. 24 Kuwa ko okoo ekaato daba toono see naadi okoo me gaayaa-gaayaa yuwa kaa too umiwoo, toowoo siyaa bagee kuwa usiyaato ko umina pedeo kaatagea. Kiya okoo ekaato ekegataata kaama Ni sekaataa namiyaa bagee kuwa okoo booyaa miya okoo usiyaato ko daamaa kaatagea.+ 25 Magaa da kaa agiyoo ou see gaawoo siyaa bagee kuwa gaayu ko wa me agiyoo tabaa da eebaa, magaa da kaa se-agiyoo, we-agiyoo uduma epoo mée kiyaayaa miya kiya waa boota kaama umina pedeo kaatagi see kuwa daamaa ye?*+ 26 Kuwa kisega kuwa ko Mée Yogaa mee Wa me malaikat bagee yuwa ma epo enaataa meetagi naagoo Nagamee me pesee da ma enaataa meetagi, Wa disii to ebo kaatagi. Mee naagoo ko okoo Anii ma, Ni me menaa ma kuwa kaa mée paagoo ego weda see bagee yuwa gaayu ko Mée Yogaa mee meetagi naagoo Waa miya okoo kaa ego weda kaatagi yoka daamaa nekeenii. 27 Anii mikee kisiino ko: Nakaayoo topea bagee yuwa noonaa bogaano taa kaa Ogatamee Wa too ebo mée eetotaaki see kuwa diitagea" see asigi.
Maga kutuu to kaa kaama Yesus epoo ena gakademaata menaa
Mat 17:1-8, Mrk 9:2-8
28 Kuwa menaa wegamaata kaama unu wagoo waa naa omemaata Yesus mee sembahyang taano see naadi Wa me topenaa see bagee yuwa Petrus ma, Yohanes ma, Yakobus ma kuwa wedoo to eepakadoota maga kutuu to kaa. 29 Pakaamaata kaama Waa sembahyang taaka too ko Waa epoo ena gakademaagi. Ebeyumaa da keno kusi-kusii da keenda, Wa me dokaa da miya esee poodee wikiindaaka. 30 Taka ena Musa ma, nabi Elia ma wiya awee da kaa keta kaama Yesus ma mena eewegagea. 31 Ekea disii to ebo kedaakea. Ekea me Yesus mee Yerusalem magaa kaa peemaata kaama bogaatagi see wegawoo seta menaa kuwa eewegagea. 32 Kuwa kaboo da Petrus ma, waa ma enaataa see bagee wiya ma okoo paaya toomoo ompea kiya antukiinta kaama deegea naaki Yesus Wa kaa diino ebo see agiyoo yuwa wikiindaaka, bedaa kuwa mée wiya miya Wa paagoo yiinaageeta topea see deegea. 33 Kuwa mée wiya poono see koo taakea kaboo Petrus me Yesus asiino, "Ei, Neataagi, inii nakaayoo epo enaataa kiitoono daamaa yoka kisee Aa ede kiyu ko anii nakaayoo ee peedi wedo kimaatagaanaka, Aa taano ena, Musa taano ena, Elia taano ena" see asigi. Petrus kisee wegagi kiya nekeeniino taa kaa aii kisee menaa wegagi.
34 Kuwa menaa da wegataaki naaki taka ena sinu yuwa okoo dagii da kaa esee-takiinega, okoo weda ebo kegea. 35 Sinu uwaa da yibaa taa kaama mena wuu da yeegea. "Mee ko Niyoopaa, Ni me daamaa wigintaata Mée. Wa me menaa too yayeewoo taai" see wegagi.+ 36 Kuwa menaa wegataagi ko mée taa, Yesus Wa too. Okoo me deepea-deepea yuwa kuwa mée se asegea.
Yesus me egaanaa ena paa yaabagaapeata menaa
Mat 17:14-21, Mrk 9:14-29
37 Tokoma mee da okoo maga kutuu to apaapa eseemaagi too ko mée eebaa Wa paagoo meemaagea. 38 Mée ena me mena ebo kaa asiino, "Guru, Aa niyoopaa nadii, waa ni me ena too too yogaa. 39 Paa tawayaa kaboo yogaa to kataa-kataa taa see, maa da boga-bogaa deemaata kaama dabeedi epogee uditaa, kisee too koo segeeki. Paa me kaagaa eebaa wegee-wegee kisee too se peetaa. 40 Anii A me topenaa see bagee yuwa paagoo paa yaabagaapeasi naadi maamaa asega kiya okoo iyo" see asigi.
41 Yesus me asiino, "Yaai, ikii mikee gaano dimii taa see bagee, dimi koopoo see bagee yuwa nao. Anii ikii ma eebaa kiiompa kiya Anii bedaa unu magoo kisee too dimi apaanta ikii ma kiiomegee taapa naa ya? Mee yogaa to mee nadoomeei" see asigi. 42 Yogaa to eemeemaagea kaboo paa me mee yogaa to magaa to kaa sepegeata kaama me-gapine, pe-gapine siyaagi kiya Yesus me omaago ma "Paa aa pooi" asigi naaki yogaa to kaa deemaata agiyoo yuwa taa keepeasigi. Yogaa to badaa maadoota nagamee paagoo pe-ekeasigi. 43 Kuwa deegea bagee yuwa Ogatamee me pesee agiyoo kuwa ebo nao naadi dimi nagimegea.
Yesus me "Anii bogaata" see menaa wiyaagoo to ma aseta menaa
Mat 17:22-23, Mrk 9:30-32
Kuwa bagee yuwa Yesus me koo sipi agiyoo yuwa uduma dimi nagimeamoo taakea kaboo Wa me topenaa see bagee yuwa asiino, 44 "Eto ko Ni me kisiinaka menaa kuwa ikii daamaa yeemaata kaama ipiipi nekeenii, mee ko Mée Yogaa mee omaago see bagee paagoo yaekegatagaapea" see asigi. 45 Kiya okoo kuwa menaa da se nekeenegea, mena nekeeniino yaato awee da kaa yakiyaano taa kemaata nekeeniino taa, bedaa "Kuwa menaa da kaasee? Mée asii" see apaadiino kuwa miya wedaagea.
Ebo bagee kuwa maamee naa ya naadi aseta menaa
Mat 18:1-5, Mrk 9:33-37
46 Kuwa kaboo da Yesus me topenaa see bagee yuwa okoo me inii maamee naa ebo bagee kepa naadi kaama "Aa naa ebo ye, nii naa ebo ye?" kisee aawisi-maawisikea.+ 47 Kiya Yesus me okoo me ebo kaano dimii kuwa ipi kemaata yoga peedi ena yaageeta Wa geboo da kaa ekeata kaama 48 Wa me okoo asiino, "Ikii yoga me dimii masiyaa bagee kuwa mikee ebo kiyaa bagee yoka mee see see yoga peedii to Ni ekaa yiba daamaa badaa maayaa bagee kuwa Anii miya daamaa badaa namaayaa mokoo. Bedaa Anii miya daamaa badaa namaayaa bagee kuwa Anii naisiyaata Mée Waa miya daamaa badaa maayaa mokoo" see asigi.+
Yesus me "Ikii se kiwisiniyaa bagee kuwa ikii yaato bagee yoka" see aseta menaa
Mrk 9:38-40
49 Kuwa kaboo da Yohanes me Yesus asiino, "Guru, yumakaa mée ena me paa yaabagaapeasiino see naadi A ekaa da kaweepi see kuwa inii deepe. Waa inii sekaataa see mée se yoka inii me 'Aa kisee se ukuwaai' see asege" see asigi. 50 Kiya Yesus me asiino, "Waa mee ko ikii kiwisiniyaa mée se yoka kisee bagee kuwa ekeasii, ikii yaato bagee yoka se taamege-taamege taai" see asigi.
Samaria magaa kaa bagee me Yesus be keta menaa
51 Yesus mee epoo to wodoo badaa maagiino see naadi monaa mee ekaapa yoka Waa Yerusalem magaa kaa pakaano ou see dimii mee ebo. 52 Waa eta mana kaa pakaamagaapi magaa yuwa kaa "Yesus meepi yoka ipiipii taai" see menaa doonaasi naadi bagee yuwa keta pakayaayu. Okoo pakadoota Samaria magaa kaa pakaamaata kaama kisee menaa eewegagea naaki 53 okoo Yesus meepi see kuwa be kegea. Waa Yerusalem magaa kaa pakaanaki kuwa be kemaata "Nakaa kitaa se pakaai" see asegea. 54 Wa me topenaa see bagee Yohanes ma, Yakobus ma wiya me yaai, kaasee bagee yuwa naadi Yesus asiino, "Tuhan, kuwa bagee kuwa biyaa peesi yoka epoo to wodoo kaama 'Biyaa yadookumii, biyaa yadookumii' see kuwa inii aseekee daamaa ye?" see asegea.+ 55 Kiya Yesus me ekea yaato ikigi maataata kaama ego-tagoki. 56 Kiyoo kaama okoo epo enaataa apanaa magaa kaa peeta.
Yesus sekaataa poono see naadi aseta menaa
Mat 8:19-22
57 Okoo eta pakataaka too ko mée ena Yesus paagoo asiino, "A me peenaa, omenaa taape kuwa uduma anii miya A sekaataa too peenaa, omenaa taapa" see asigi. 58 Kiya Yesus me asiino, "Woda miya umiino yoo agoo, bedo miya geka agoo kiya Mée Yogaa mee omegee see yoo taa yoka" see asigi.
59 Bedaa Yesus me mée waa ena asiino, "Ni sekaataa nameei" see asigi kiya wa me asiino, "Tuhan, neataagi mee boota kaama daamaa ogo maataata asii too A sekaataa meekee naa daamaa ye?" see asigi. 60 Kiya Yesus me asiino, "Boota bagee kuwa boota bagee me ogo aamagaasi yoka ekeasii. Aa gaayu ko Ogatamee Wa too ebo mée eetuyaa menaa kuwa pe-eeweganaa taai" see asigi.
61 Bedaa mée ena me asiino, "Tuhan, anii A sekaataa meepa kiya ni me ee kaa bagee paagoo anii poonaka yoka see menaa da keta asigiinaka yoka daba napeeyaai" see asigi. 62  Kiya Yesus me waa asiino, "Agiyoo ukuwapegeeka too okaato yaato deetaa see bagee kuwa Ogatamee Wa too ebo mée eetotaa see yoo epo enaataa toono iyo, sikii taa" see asigi.§+
+ 9:3 Luk 10:4-11 + 9:20 Yoh 6:68-69 + 9:24 Yoh 12:25-26, Kis 20:24 * 9:25 Agiyoo tabaa da eebaa agoo kiyaa miya waa daamaa se toowoo siyaayaa yoka wa me 'Ni me gaayaa-gaayaa yuwa too ede see dimii mee ekeata mée me nabooyaapea miya Yesus sekaataa poopa' see gaasi naadi aseta menaa. + 9:25 Luk 12:16-21 + 9:35 2Pet 1:17-18 + 9:46 Luk 22:24 + 9:48 Yoh 13:20 9:53 Yahudi bagee ma, Samaria bagee ma okoo ko be aagaa seta bagee. Yerusalem magaa mee Yahudi bagee me magaa. + 9:54 2Raj 1:9-16 9:60 "Boota bagee kuwa boota bagee me ogo aamagaasi yoka" see menaa mee ko apanaa bagee yuwa me ogo maasi yoka a me ee kaa bagee ou see dimii mee ekeata Ogatamee me menaa yaweganaa taai naadi menaa mee. § 9:62 "Okaato yaato deetaa see bagee" see mee mena nekeeniino yaato ko Yesus sekaataa peetaaka too ee kaa ou dimii mee. Ee kaa ou dimii ma, Yesus sekaataa poono ou dimii ma kuwa enaataa iyo see kuwa nekeensi naadi ebea-ebea menaa mee. + 9:62 Luk 17:31-32, Plp 3:12-14