11
Jisas ko kar omsau kamwareäwon ro king senek, Jerusalem mena tonowon.
1-2 Jisas ko kon tamareäu roat pak Jerusalem näu mena potaun pote rai, Betfasi pak Betani mena kamuk omtorou enip Olivet opok potomana, Jisas nukas kon tamareäu ro oirori äsimwatomara, awatowon, “Au enro mena aparum opok potoinair. Kar donki nak muris pararar moin rau, mur uräinäir, kiro donki nak imäi kower.
3 Utianik, kar ros au kiro donki nak owon ourair rai totwatonuk rai, awas ätäi aurwer, ‘Iken Näwäus okoro donki sarau orip äiewon. Sarau patirianik, ätäi kurte äsimornuk, kowai.’ keser aurwer.”
4-5 Au poteanik, kar opur donki nak apu kasakup ou rorokpai muris pararar moin, aparirin. Au mur uraresa, karauk roat kiro opok tai rain, akas awatoin, “Au owon mur donki nak pakan uräurair?”
6 Awas Jisas nukas ämän awatowon siar, keseriar kiro ämän ätäi awaroirin. Roat akas ior äuna, au donki oi koirin.
7 Keseria, au donki nak Jisas siakup imäi koianik, awan omjo rumukäu donki nukan mekesu opok puris rue moisa, Jisas nuka oik tone tanewon.
8 Roasiret sosop akas akan karauk omjo apu opok tai potaun puris rue mokurein. Karauk roasiret ak woia apu siakupaian poteanik, kar am ukumai pisau senek patir okukureanik, apu opok puris rue potoin.
9 Roasiret akas Jisas kamuk mianik, karauk amke potona, karauk ruris tainoria, ak erekapu keser ur we we potoin, “Anut nukan enip jou murau. Kiro ro ko Näwäu nukan enip opokas kou, Buk Song 118:25-26
ik koi kon enip jou murau, ko Anut nukas sareäu.
10 Devit, iken askanai, nukan kamwaraun ses pera. Kiro kamwaraun ses päi opok ik rapor rawam. Anut nukan enip karar oik jou mau.”
11 Keserna, Jisas nukas Jerusalem mena toneanik, Anut osap nuriäi ou näwäu enip tempel nukan porim rorokpai tonowon. Ko osap erekapu jekur aparwon. Utianik, kiro ses iukärir, san naurnuk, okon, kon tamareäu roat 12 orip pak ak Jerusalem mena utomoi, ätäi Betani mena potoin.
Jisas nukas kar am uran senek kon enip fik kernuk, meiäun kerwon.
(Matiu 21:11-19)
12 Jisas ko kon tamareäu roat pak ak tapera senes ätäi Betani mena utomoi, apu opok pote pote rai, Jisas ko sou wewon.
13 Ko am uran senek enip fik käwäu orip atapukas aparianik, am nemauk rau rai aparaun siakup potowon. Kiro am nemauk muraun ses wa, okon, ko am nemauk aparaun siakup pote, nemauk murau wa aparwon. Am käwäu karar rawon aparwon.
14 Keserianik, Jisas nukas kiro am keser auruwon, “Kar ros nan nemauk ätäi wa oi jai. Na nemauk ätäiar wa muriäwam.” Kon tamareäu roat ak kiro ämän roin.
Jisas ko Anut osap nuriäi ou näwäu enip tempel opok tonowon.
(Matiu 21:12-17; Luk 19:45-48; Jon 2:13-22)
15 Ak Jerusalem mena koianik, Jisas ko Anut osap nuriäi ou näwäu enip tempel owa toneanik, roasiret ak osap kau momana, aiauk amuk we rain opokan Jisas nukas emwaronuk, erekapu imine manoin. Kos roat akan aiauk amuk we oiäin patan pak ainak me rain bokis pak oianik, kour kurewon.
16 Kos roasiret osap kau maun tempel owa oi koiäin tämarowon.
17 Kos roasiret ämän tamareanik, awarowon, “Anut nukan ämän jer we moin kesek rau, ‘Isan ou kiro roasiret omsau atap atap pakan koianik, akas is pak aräun ou äiäiei.’ Aisaia 56:7
Anut nukan ämän kesek rau ra, wa? Utianik, akas okoro ou päu roat akan ämäi rawaun omoi senek sare moin.” Jeremaia 7:11
18 Keser awaronuk, karauk Anut kamuk raiäi roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat pak ak kiro ämän roianik, ko wena, meiäun apu onoktoroi itanäurin. Roasiret erekapu kon ämän eposek roianik, karkairin, owon, kiro roat näunäu akas Jisas iminein.
19 Iukärir, om iraurnuk, Jisas kon tamareäu roat pak erek ak Jerusalem näu mena ute potoin.
Am uran meiewon.
(Matiu 21:20-22)
20 Pote ninoinus, tapera, ak apu opok ari ari poteanik, am uran kinip käwäu pak erekapu meiewon, aparin.
21 Keseria, Pita nukas Jisas nukas kukam kiro onok keserwon ätäi ronkateanik, Jisas auruwon, “Tamukiäum ro, apar! Kukam, na kiro am aru mam aurumon. Rusapai ko meiewon.”
22 Jisas nukas ätäi auruwon, “Na Anut mesin won epar mo!
23 Is ak epar senes awarom, kar ros kiro omtapau aurai, ‘Na siräunam, an unik uru pitikänir nam!’ Keser aurianik, ko wou oirori wa mai, kon wou epar mowon sakau momara, kiro om tapau kon ämän tainorai.
24 Keserianik, is ak awarom, ak owo onok Anut nukas keseraun rai auraun, akan woiaka epar oripas auraiei. Kos akan ämän tainorianik, ko kiro onok keserai.
25 Ak Anut auraun tai rauna, kar ros ak aru maraun ämän ronkatemoi, akas kiro ron onok aru jäkäi muraiei. Ak keserna, akan momonaka omar oik rau kos nais akan onok aru jäkäi marai. [
26 Ak kar ron onok aru wa jäkäi muruna rai, akan momonaka omar oik rau kos nais akan onok aru wa jäkäi marai.]”
Jisas inos sakau nuruwon kiro onoktapau aparaun totorin?
(Matiu 21:23-27; Luk 20:1-8)
27 Ko keser awaromoi, ak poteanik, Jerusalem mena ätäi tonoin. Jisas kos Anut osap nuriäi ou näwäu owa ari raunuk, Anut kamuk raiäi roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat pak karauk roat näunäu pak Jisas siakup koin.
28 Ak koianik, Jisas keser totorin, “Na owo sakau oianik, kiro onok keseriäum? Inokos na kiro sakau isowon?”
29 Jisas nukas ätäi awarowon, “Isas nais ak kar ämän totwaraurim. Akas amke isan ämän onoktapau kiro totwaraurim airona, isas pak is owo sakau pakas kiro onok keseriäim onoktapau ak awaram.
30 Jon, an jomareäwon ro, ko Anut nukas sakau nuruwon ra, ara, roat akas sakau nurin ra? Akas is kiro onoktapau airowe.”
31 Kesernuk, ak aka aka areanik, äiein, “Ik ko owo rai aurau? Ik ko Anut nukan sakau pakas an jomareäwon äieta, kos aikai, ‘Keseria, ak owon akan woiaka epar mau utoin’.
32 Utianik, ik ko ro pakan sakau orip äieta, kiro nais itok wa.” (Roasiret akan ronkat Jon epar Anut nukan ämän roianik, areawon ro kar, okon, kiro roat näunäu ak roasiret akas owo onok ak opok keseraiei rai ronkateanik, iminein.)
33 Keserianik, ak ätäi Jisas aurin, “Ik äpu wa.”
Keserna, Jisas nukas ätäi awarowon, “Is nais, inokos is sakau ironuk, kiro onok keseriäim ak wa awaram.”