6
Yeesu ⁄agimisi hida elefu kooani
(Mataayo 14:13-21; Maariko 6:30-44; Luuka 9:10-17)
1 Qariqaaqari gimbakee giyaa ilii cati, Yeesu yaa waaudi, gi tlo⁄osi hari bara waka da tlawa da didiri da Galilaaya, doó eteedine tlawa da Tiberiyaa.
2 Raqa da didiri da hida gi sirakonti Yeesu, sa gimba inay yaa aniri gimba gu bakaꞌasa wa⁄a, giyaa yondiidi hari hhoeemisu ga⁄iidee.
3 Da hheꞌesi, Yeesu gi ilakhiinaaꞌadi onke, gi ibiidi taysi sliimaa haa sirakoomiisee dosi.
4 Qatlaykee losona gu Pasaaka gu Wayahuudi yaa daadaauusi.
5 Yade onke, Yeesu giyaa ilii waratlaysi ilaa kosi, gi arimi raqa da didiri da hida yaa khocida daqa dosii. Ina gi maasi Filiipo tuba, “Kaale kiriga kayna mukaatee, ma ⁄agimisani hida hhanki?”
6 Yeesu yaati maasi Filiipo teesaaqay magu ilatahhi ina, sa gimba Yeesu ina loi yaa caahhi idoo gi laqiye.
7 Filiipo gugi ilaki⁄isi ina tuba, “Gamati kirigani mukaatee da dinaari miyaa cada see, buꞌudisiyaaba hida hhanki, gamati hadisani sa kila heedi fandakumiya da coko⁄i kilesi.”
8 Leẽ gu sirakoomiisee dosi, doó eteedine Andareyaa, hhia gosi Simooni Peetiro, sugugi kaay ina tuba,
9 “Tiꞌii wana khwaylimoo leẽ gu kooma mukaatee kooani gu wee⁄oo haa samaakii cada gu digidaku. Gu lou, ⁄agotee ti idoo mala daqa raqa da didirige taqaaqay!”
10 Yeesu gi kaay sa sirakoomiisee dosi tuba, “Ibiidisa hida hhapeege.” Inkoo, daqatee yaa konta sluufaa wa⁄a. Teesaaqay, hida gi ibiidiri hhapeege, hhawatee goõ yaa elefu kooani.
11 Da hheꞌesi, Yeesu gii oyi mukaatetira, gi kaay ⁄iisoo sa Iliitleemu, haa gi deehhimi sa hida goõ gwaa ibiidee. Kara, gi laqi namati tiraaqay hari samaakikira. Hida goõ gi slayri idoo giyaa iliislaiye.
12 Inkoo, qatlay hida giyaa ilii akhaakhaniri, Yeesu gi kaay sa sirakoomiisee dosi tuba, “Kurunkuraw ⁄agoo diĩ meti, lensee ba⁄atii hhanta.”
13 Teesaaqay, inay yaagii kurunkuriri haa gi hacimisiri kapapuu mibi haa cada gu meetu gu mukaatetira kooani da wee⁄oo, daa meesi ha hida hhakira gwaa ⁄agimee.
14 Hida giyaa ilii aniri gimba gu bakaꞌasa Yeesu giyaa yondiidi, gi tlaatleesiri cocoꞌomoo tuba, “Gu lou, hiĩ na Tletimiisaykira daa tletimi tuba, yaa khay khoorooge!”
15 Qatlay Yeesu giyaa ilii caahhi tuba, hida yaa slaiyay oowakawa ina hari ⁄uuru, ma mutemi gooina tleehhidi, ina hingigi pasli haa inay gi waaudi onke ina lenkosi.
Yeesu khoci hari rawaa gu maꞌay
(Mataayo 14:22-33; Maariko 6:45-52)
16 Qatlay daa ilii day khwayaiĩ, sirakoomiisee dosi gii gweegwe⁄ediri tlawa da didirige da Galilaayage.
17 Inay gii guniri masuwaage, gi tlaatleesiri tlo⁄osa tlawa yaamu gu Kaperinauumu khuꞌusa. Qatlaykee daa hheꞌesi daa hiihhantuudi, kara Yeesu yaa kahhi dawaraa daqa dooinay.
18 Tlawa gi tlaatleesidi ⁄uru⁄utlimidu, sa gimba pupuiya da dihhi yaa fahhaahhanta.
19 Sirakoomiisee dosi gi khociri hari masuwaa maꞌayge kilomiita kooani baku lahhoꞌo. Inay gi aniri Yeesu, yaa khoci hari rawaa gu maꞌay, yaani daadaauusi masuwaa dooinay. Teꞌesii, inay gi tlaꞌamuumuudiri hari khisla.
20 Yeesu sigigi kaay tuba, “Ti ana, hhanti tlaꞌamutay!”
21 Teesaaqay, inay gwaa slaiyay hiidaasa Yeesu waꞌay gu masuwaage. Cirakiray masuwaa gi daadi kenga gu tlawage hhapee da kaarunge, daqa giyaa kakaakayee.
Hida dabiidiyay Yeesu
22 Heetlaalee dosii hida gwaa meetee hari kenga gu caduu gu tlawa, yaa baraslayiri tuba, sa⁄alee masuwaa leẽ kilesi niĩ wanta. Kara, inay yaa caahhiri Yeesu yaa hiidayiiba waꞌay gu masuwaage sliimaa haa sirakoomiisee dosi. Sirakoomiisee dosi yaati waaudiri inay kilakoina.
23 Masuwawuu wakinay gwaa Tiberiyaa dahhee yaagi khayri ilaciyaa haa daqatira, raqa da hida giyaa ilii ⁄aginiri mukaatee, qariqaaqari Yeesu giyaa ilii kaay ⁄iisoo sa Iliitleemu.
24 Teꞌesii hida hhakee gi baraslayiri tuba, Yeesu haa sirakoomiisee dosi yaa wanaaiiba teꞌesii. Teesaaqay, inay gii guniri masuwawuu hhakeesii, gi waaudiri Kaperinauumuge, ma dabiidu kayri Yeesu.
Yeesu na mukaatimoo gu slafimaa
25 Hida hhakee gwaa ilii slayri Yeesu hari tlo⁄osaa gu tlawa da didiri, inay gugi maasiri tuba, “Maarimuu, ugu haani malaalee khaydi tiꞌii?”
26 Yeesu gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Gu lou, sangu kaay ambee, unkuray haniti damaamitaaiiba ana, sa gimba gaã antiri gimba gu bakaꞌasa gaã yondiidi, ti sa gimba gaã ⁄agintiri mukaatetira hagi akhakhantiri.
27 Unkuray hhanti yonditay sa ⁄agoo doó tlakwaakwawa, ba⁄ay hiti yondiida sa ⁄agoo doó hiikaasa slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Nanku Heedi sangu hadisi unkuray ⁄agoti. Caahha tuba, ina dugunaa ilii qaasi chapaa ha Iliitleemu Taataa.”
28 Teesaaqay, inay gugi maasiri ina tuba, “Inkoo, hati malee laqana, ma yondiidani yondu da slaiye ha Iliitleemu?”
29 Yeesu gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Yondu gu Iliitleemu na nahiĩ, ⁄imba hikaꞌa giyaa ya⁄abi.”
30 Teꞌesii, inay gugi maasiri gi kaayri tuba, “Ti gimba mala gu bakaꞌasa ga yondite, dandiray magu arini, magu ⁄imbani ugu? Ti gimba mala ga yondite?
31 Ayiĩ koti yaa ⁄aginiri ⁄agoo doó eteedine maana yade kongoqomeege, idoo daa ilii handikimi gooay Handikaa da Iliitleemuge tuba, ‘Ina sigaa hadisi mukaatee rawaa gu rawgo ma ⁄aginiri.’ ”
32 Yeesu gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Gu lou, sangu kaay unkuray ambee, Musaa gooba sangwaa hadisi unkuray mukaatee rawaa gu rawgo. Ti Taataa goy sangoó hadimisi mukaatimoo gu lou rawgo.
33 Mukaatimoo gu Iliitleemu na hikaꞌa goó hii⁄eeta rawaa gu rawgo, haa gi hadisi slafimaa sa hida gu khooroti.”
34 Teesaaqay, inay sugugi kaayri tuba, “Looimoo, balalu sliimaa sandi hadimiside mukaatimokee.”
35 Yeesu sigigi kaay inay tuba, “Ana na mukaatimoo goó hadisa slafimaa sa hida. Ina gwaa khawa daqa dooii etaa arinaaba qori. Kara ina gu ⁄imba ana etaa arinaaba wakhaa.
36 Inkoo, ana sangwaa kaay unkuray ambee, unkuray haniimati arintiri see ana, kahhaday haniĩ ⁄imbidiriiba.
37 Hida goõ sini hadisiye ha Taataa yaa khayay daqa dooii. Kara kila heedi gwaa khawa daqa dooii, etaa ana hagu kwahhaaba.
38 Caahha tuba, ana haatii ⁄eetiiba rawaa gu rawgo, ma yondiidi gimba ga slae ana, ti sa yondu idoo da iliislaiye ha ina gunaa ya⁄abu.
39 Inkoo, hiĩ na gimba gi slaiye ina gunaa ya⁄abu na nahiĩ tuba, hhanti hhamisa lensee gu hhakira sinaa taatahhi ha ina. Kara, inay hagimaa slafisa balotirayi da hiifaakooge.
40 Gimba da slaiye ha Taataa goy na nahiĩ tuba, kila heedi gu khuꞌuma Naw haa gugi ⁄imbi, slay slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Kara ana hagumaa slafisa ina baloo da hiifaakooge.”
41 Teesaaqay, Wayahuudi gi tlaatleesiri iliiquru⁄umoo Yeesu, sa gimba yaa kaay tuba, “Ana na mukaatimoo gwaa hii⁄eetu rawaa gu rawgo.”
42 Inay gi kaayri tuba, “Heediki Yeesu goóbaslii nanku Yoseefu, hiĩ taataa gosi haa iyoo dosi hagi khuana? Inkoo ina malee hiidahhasi kaawa tuba, ‘Haanii ⁄eeti rawaa gu rawgo?’ ”
43 Teesaaqay, Yeesu sigigi kaay inay tuba, “Hangu hhanti ilii quru⁄uday unkuray haa unkuray.
44 Hhaku heedi lensee gwaa hiidahhasa khawa daqa dooii, bere duguraaba giyaada ha Taataa goy gunaa ya⁄abu. Kara heedikee ana hagumaa slafisa baloo da hiifaakooge.
45 Tletimiisee da Iliitleemu yaa handikiniri tuba, ‘Hhaã goõ digi caacaahhamisi ha Iliitleemu.’ Kila heedi gu akhamisa Taataa goy haa hingigi caacaahhamisi daqa dosaa, hikee yaa khay daqa dooii.
46 Hhaku heedi lensee guũ arimu Taataa. Ti ina kilesi gwaa daqa Iliitleemu dahha, ina kilesi niĩ arimi Taataa.
47 Gu lou, sangu kaay, heedi guni ⁄imba ana, hikee kona slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo.
48 Ana na mukaatimoo goó hadisa slafimaa sa hida.
49 Ayiĩ kokuna yaa ⁄aginiri ⁄agoo doó eteedine maana yade kongoqomeege, teesaaqay see, inay gi kaka⁄iri.
50 Inkoo, tiꞌii wana mukaatimoo gwaa daqa Iliitleemu dahha. Kila heedi gu ⁄agima mukaatimoki, etaa ina gwaaiyaaba.
51 Ana na mukaatimoo gu slafimaa, gwaa hii⁄eetu rawaa gu rawgo. Kila heedi gu ⁄agima mukaatimoki, ina ibiidi koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Kara gu lou, mukaatimoki ga hadise sa slafimaa gu hida gu khooroo ti slaqwa doyi loi ana.”
52 Teꞌesii, Wayahuudi hingigi tlaatleesiri kabaaba⁄u inay haa inay kakaanay tuba, “Heediki malee hiidahhasi hadisa slaqwa dosi sa dandiray maga ⁄agini?”
53 Teesaaqay, Yeesu sigigi kaay inay tuba, “Gu lou, sangu kaay, bere hanguba ⁄agoo slaqwa da Nanku Heedi haa gi kitahhantay ceedee dosi, hakontaaiiba slafimaa waꞌay kokunay.
54 Kila heedi gu ⁄agima slaqwa doyi haa gi kitahhana ceedee doyi, hikee kona slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Kara hikee ana hagumaa slafisa baloo da hiifaakooge.
55 Caahha tuba, slaqwa doyi ti ⁄agoo da loi, haa ceedee doyi ti kitahhu gu lou.
56 Kila heedi gu ⁄agima slaqwa doyi haa gi kitahhana ceedee doyi, hikee ibiidi ilagaasage haa ana, ana see ha ibiida ilagaasage haa ina.
57 Taataa goy ina gu tlaatleesoo da slafimaa, naa ya⁄abi ana, kara ana hoóti ibiida sa gimba gosi. Namati teesaaqay, heedi guni ⁄imba ana, ina hiti ibiidi sa gimba goy.
58 Hiĩ ti mukaatimoo gwaa hii⁄eeta hhapeege rawaa gu rawgo, ti hikira pahhaaba ayiĩ kokuna giyaa ⁄aginiri kongoqomeege gi kaka⁄iri. Ina gu ⁄agima mukaatimoki hiti ibiidi koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo.”
59 Yeesu yaa gimbuusi gimbaki, giyaa ilii caacaahhaahhamisiye sinagoogige yaamu gu Kaperinauumuge.
Sirakoomiisee wa⁄a gi mayri ⁄imba Yeesu
60 Qatlay sirakoomiisee dosi wa⁄a giyaa ilii akhasiri gimbakee, gi kaayri tuba, “Caacaahhamisuki yaa karahhi! Ti miyaa gu hiidahhasa oowaraa?”
61 Yeesu gi caahhi tuba, sirakoomiisee dosi quraaru⁄iyay sa caacaahhamisu gosi, gigi maasi inay tuba, “Inkoo, dangunti muuna tlakweesii ha caacaahhamisuki?
62 Inkoo ilahudeesa, hiti malaaꞌay bere hagu arintayi Nanku Heedi hiiday yade rawaa gu rawge, giyaa iliiwane tlaatleesogo?
63 Muuna gu Iliitleemu na hadisi sa hida slafimaa goóba hiifaakoo. Heedi hiidahhasiyaaba yondu idoo lensee hari ⁄uuru gosi. Gimbaki sanguũ gimbuusi unkuray, yaa daqa Muuna gu Iliitleemu dahhi, kara guti slafimaa.
64 Teesaaqay see, wanay wakinay tla⁄aã googunay goóba ⁄imbaraa ana.” Yeesu yaa kaay teesaaqay, sa gimba ina yaa caahhi yadaa tlaatleesoogo hhakira goóba ⁄imba haa hikira gumaa hiifookida ina.
65 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Haã na idoo sangwaa ilii kaay ambee, hhaku heedi gwaa hiidahhasa khawa daqa dooii, ti hikaꞌa kilesi daroó giyaadiye ha Taataa goy, maa khay daqa dooii.”
66 Qatlaykeesaa sirakoomiisee dosi wa⁄a, gi waaudiri, gugi mayri sirakomamidu.
67 Da hheꞌesi, Yeesu gi maasi sirakoomiisetira tosi mibi haa cada tuba, “Unkuray see haniti slaꞌadaaii mawaraa ana?”
68 Simooni Peetiro gugi ilaki⁄isi ina tuba, “Looimoo gu Goõ, ha daqa miyaa kayna? Ugu kilesi na konta gimba gu slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo.
69 Dandiray haã ⁄imbani haa haã caahhani tuba, ugu na Kristu, Daa tlintiꞌisi gu Iliitleemu.”
70 Yeesu gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Ti ana nangwaa hiileehhi unkuray mibi haa cada. Teesaaqay see, leẽ tla⁄aã googunay ti Biriisimoo!”
71 Tiꞌii, Yeesu yaati giimaamisi gimba gu Yuuda, nanku Simooni Isikariyooti. Yuuda giyaamati leẽ gu sirakoomiisetira mibi haa cada, qariqaaqari hiĩ na hiifookidi Yeesu.