11
Yeesu haa Yohaana Hiinunqudimiisay
(Luuka 7:18-35)
1 Yeesu giyaa ilii hheꞌesi cocoꞌomoo ilakaawatee daqa sirakoomiisee dosi da mibi haa cada, yaa waaudi teꞌesaa, gi caacaahhamisu kay haa gi kakaaru kay yaamu wakinay gu hhapeteesii.
2 Yohaana Hiinunqudimiisay giyaa ilii jeerage wane, yaa akhasi gimbakee daa yondimaamidiye ha Kristu. Teesaaqay, ina gi ya⁄abi sirakoomiisee dosi daqa Kristuge,
3 magu maasiri ina tuba, “Ugu na inaa Masiiya gwaa khakhaakhawa baku waku guni baqadana?”
4 Yeesu gi ilaki⁄isi inay tuba, “Taa⁄amida ki⁄a, la kaaday sa Yohaana gimba ga akhaakhamisidee haa ga ariirintee.
5 Hida gwaa ilaa hhamaahhamee khuꞌuuꞌunay, gwaa yeꞌeeroo tlakwaakwawee khociicinay, gu koomee buubaa digi ilabuslaaslidi, qapanimaiĩ akhaakhamisiyayi, gwaa kaka⁄ee digi slafimaamisi haa kwaeeli sigi kakaakana Gimba gu Hhou.
6 Kara dugwaa ⁄aafi ha Iliitleemu heedikaꞌa goóba mawaraa ⁄imbaraa ana.”
7 Qariqaaqari sirakoomiisee da Yohaana giyaa ilii waaudiri, Yeesu gi tlaatleesi cocoꞌomoo daqa raqa da hidage gimba gu Yohaana. Ina gi kaay tuba, “Ilahudeesa, unkuray gaa ilii hada kaydiri kongoqomeege, ma antiri Yohaana, haa mala slaꞌaday arimaa? Ti cikwahhagoo doó rinqirinqimisiye ha caaqwa?
8 Bere teesaaqay gooba, haã mala arimaa kaydiri? Heedi gwaa daamisugoo qayroo gu hhoii? Teesaaqay gooba, hida goó daamisee qayroo daa kirigi hari peesay wa⁄a, inay yoóti ibiidiyay maraai gu watemige!
9 Inkoo, haã mala arimaa kaydiri? Tletimiisay goo? Gu lou! Unkuray sangu kaawa ambee, Yohaana guti didiru ba⁄ay da tletimiisay see.
10 Heediki na hikira daa handikimi Handikaa da Iliitleemuge tuba,
‘Yuꞌudiyaa, ana ya⁄aba ya⁄abimiisay goy,
ina sugu giyaadi, ma hiinaꞌa kay amoo sa ugu.’
11 Gu lou, ana sangu kaawa unkuray ambee, ‘Tla⁄aã gu hida sliimaage daa laqwali hhaku gu didiru da Yohaana Hiinunqudimiisay gooay. Teesaaqay see, heedikaꞌa doó faadiye gu coko⁄o loi Tawaaloo da rawaa gu rawge guti didiru ba⁄ay da Yohaana.’
12 Tlaatleesi qatlaykaꞌaa gu Yohaana Hiinunqudimiisay giyaa ilii kakaami letuti naqatloo, Tawaaloo da rawaa gu raw dagoóti ilii tlaꞌadi hari khisla. Kara, hida gu koomee ⁄uuru yoóti koimisiyay hii⁄utlaraa tawaalotee hari ⁄uuru.
13 Caacaahhamisu goõ gu tletimiisee haa sariyaa da Musaa dagaa kakaami qatlaykaꞌa naqatloo gu Yohaana.
14 Bere unkuray slaꞌaday ⁄imba gimbaki, Yohaana na Eliyaa pahha hiĩ khawaraa dosi daa tletimi.
15 Ina gu kooma eaa, akhasiye naraꞌa gimbaki!
16 Laqwaloti da inkoo, hanguri idoo mala gooay ilaꞌaaꞌaatisa? Inay ti daaqay hhakaꞌa pahha goó ibiidee sokooniige, tay tooinaa eteedinay danaee koina tuba,
17 ‘Sangwaa hiifahhani firimbii,
haa seehhusidiriiba!
Sangwaa raaꞌani raaꞌamee da gaiidimoo,
haa ⁄aa⁄adiriiba!’
18 Yohaana Hiinunqudimiisay yaa khay, yaa ⁄agiiginaaba mukaate ma kitahhu see difaay. Teesaaqay see, inay gi kaayri tuba, ‘Dugwaa ilii khaabaaꞌadi ha gieeri.’
19 Nanku Heedi yaani khay, ina ⁄agiigina haa kitahhaahhana, inay gi kaayri tuba, ‘Yuꞌudiyaa, hheehhiisayki haa oonimiisay, danaꞌa gu karaanimaiĩ goó hiikurunkurimee koodi haa gu hida gu koomee tlakwaroo!’ Teesaaqay see, waaway gu Iliitleemu duguũ ilatahhi tuba, guti lou hari amoo da yondu gosi.”
Yeesu hukuruu gu hida gu yaamu sliimaa ⁄⁄ gwaa siee ⁄imbaraa ina
(Luuka 10:13-15)
20 Da hheꞌesi, Yeesu gi tlaatleesi ilii⁄oo⁄a yaamu hhakee, giyaa ilii yondiidi yondu wa⁄a gu denu gwaa bakaꞌasu hida. Yaa teesaaqay laqi, sa gimba yaamu hhakee yaa hiifookidiriiba daqa Iliitleemuge tlakwaroo dooinaa.
21 Ina gi kaay tuba, “Hoo antayi, unkuray hida gu yaamu gu Korasiini haa hida gu yaamu gu Betisayda! Yondu gu denu daa yondiidi gwaa bakaꞌasu hida, bere dugwaati aloo yondiida yaamu gu Tiiroge haa Sidooni, hida gu yaamu hhakee yaa aloo hiifookidiyay daqa Iliitleemuge tlakwaroo dooinaa gu segi. Inay yaa aloo teesaaqay laqiyay, tay hiĩ tooinaa daamisiri guniyayuu haa gi ibiidiyay ⁄urage.
22 Inkoo, sangu kaawa unkuray ambee, baloo Iliitleemu gimaa ilii hukune khooroo, unkuray ⁄agitiru googuna gumaa dihhu ba⁄ay da hikee see gu hida gu Tiiro haa Sidooni.
23 Ye, hida gu Kaperinauumu, goo ilatahhadee, dangutii tlaysiyaa raw naqatloo? Teesaaqay gooba! Unkuray dangutii ⁄eetisi khonsleebaa naqatloo. Sa gimba bere yondu gu denu gwaa bakaꞌasu hida, daa yondiidi daqa doogunay dugunaa aloo yondiidi yade Sodomaage, yaamu gu Sodomaa yaa aloo wanay letuti naqatloo.
24 Teesaaqay see, sangu kaay unkuray tuba, baloo Iliitleemu gimaa ilii hukune khooroo, unkuray ⁄agitiru googuna gumaa dihhu ba⁄ay da hida gu Sodomaa!”
Yeesu qawaraa da hiifiisa da loi sa hida
(Luuka 10:21-22)
25 Nama qatlaykeesii lenge, Yeesu gi kaay tuba, “Ye, Taataa hagu hhaꞌaleesa, ugu Looimoo gu raw haa khooroo! Gimbaki gwaa yakwidi sa hida gu koomee waaway haa gwaa somimee, gugii tlaaꞌasidi sa hida gu digidakwi.
26 Naraꞌa, Taataa, sa gimba ugu dugwaa teesaaqay muunaboo⁄eesi.
27 Taataa gooi siniĩ taatahhi idadu sliimaa. Hhaku heedi goó khua Naw naraꞌa, Taataa gosi kilesi nugoó khui. Kara, Taataa see hhaku heedi gu khua naraꞌa, Naw kilesi nugoó khui haa hida hhakaꞌa Naw giyoo iliislaiye hiitlaaꞌasa.
28 Khocaa daqa dooii unkuray gonkokunaa goó toodoriidee haa daa ilii ciilooidi yondu gu hiiloou, ana sangu hadisa hiifiifisa.
29 Unkuray ⁄imba yondu sangoó hiitleke⁄ese ana, hangu caacaahhamisidee daqa dooaa. Maꞌaana ana hoóti aslaaꞌamee ibiida haa kooma murumuꞌuuma muunage. Inkoo, unkuray slayday hiifiifisa muunaiĩ kokunay.
30 Yondu gooi goó hiitiiꞌidee gutii loouuba, kara gutii slaahhuslaahhu.”