12
Kpinkpannii damm labaar
(Matiu 10.26-27)
Li yoo maŋ ki niib tusaa tusaa din lakin leeb ki muk, ki tan ŋmaat leeb taagbina, ki Yiisa din pak nan u poorpoweiteeb sinsinn ki yaa, “Ii mi man Farisiinba binbeŋ po, kimaan bi tee kpinkpannii damme. Barsai kaa ki dɔɔk ki tan kan nyi paanu; siar mun ki be woonin ni ki bi tan kan banniri. Li paak, labaar nba ki i pak woonin ni, ŋaan see ki li tan nyii paanu; linba ki i lek lɔkin diit ni gbaa, ŋaan li tan saa woot ki nyiwa.”
Ti saa tin ŋmee jaŋmaanii?
(Matiu 10.28-31)
“N yɔɔsnba, gbiintir, i daa tiin niib jaŋmaanii man, kimaan bi saa fit kpi i gbanant kuukɔɔe; ŋaan i kuun poorpo bi ji kan fit teeni siari. N yaa n wanni wunba ki i sii tiinɔe. Tinin Yennu, wunba saa fit kpi ki bia mɔk yiikoo nba saa lui muu nba kan mi kpeen na ni. N beerie, tinin ŋɔɔe man.”
“Bi kɔi jinjera banŋmu kobu kuukɔɔe, ŋaan Yennu ki mi tamm bi yenɔkɔɔ po. Yennu mi i yura paak yut kann gbaa. Li paak, i daa tiin jaŋmaanii, kimaan i mɔk nyɔɔt ki gar jinjera bonchiann.
I nyint a mɔŋ paanu nan a tee Yiisaweirɔe
(Matiu 10.32-33; 12.32; 10.19-20)
“Wunba nyint u mɔŋ paanu niib boor nan u tee n weirɔe, min nisaarik Bik mun tan saa nyinnɔ paanu Yennu malakanba boor, ŋaan wunba yaa u ki tee n weirɔ, niib ni, min nisaarik Bik mun tan saa yet a n ki miu, Yennu malakanba boor.
10 “Wunba pak mɔbonn ki biir min nisaarik Bik, Yennu saa fit nyik chabɔ; ŋaan wunba sukii Yennu Seyeeŋ, Yennu kan nyik chab li daanɔ.
11 “Bi-i soori ki baar nani Yenjiantu diit ni, koo kpanbara boor, koo tiŋ yudamm boor, i daa te ki li daamii-i nan yaa saa pak jiin biaŋinba, koo yaa saa pak linba, 12 kimaan li yooe ki Yennu Seyeeŋ saa wanni biaŋinba ki i saa pak.”
Mɔkitɔɔ nba din tee jatuk labaar
13 Li yoo maŋ ki jasɔɔ be nibur na ni ki yet Yiisa a “Wanntɔɔ, betir n yɔɔrɔ na ki wun bɔkit ti baa faar ki turin.”
14 Ki Yiisa yetɔ a “Li ki lami nan ki n teen i barbuurɔ ki bɔkit i faar ki turi.” 15 Ŋanne ki Yiisa ŋamm pak nibur na a “Ii mi man mɔkint lonchiɔŋ po. Mɔkint bonchiann kaa saa te ki nirɔ-ii mɔk manfoori.”
16 Ŋanne ki u yimm barjouk na a, “Mɔkitsɔɔ din be ki mɔk kpaab, ki u kpaab na teenɔ jeet bonchiann; 17 ki u tan dukin dudukit a ‘N saa teen nlee, kimaan n ki mɔk yiar nba ki n ji saa teen n jeet na kur leŋi.’ 18 Li poor po ki u yet a, ‘N saa teen nnae; n saa yeer n bɔkpera nae ŋaan ŋamm maa bɔsaakara. Leŋe ki n ji saa teen n dii nan n bonkokoot kura. 19 N ji saa yet n mɔŋ a: N mɔk jeet nba saa jaŋin bina bonchiann; n ji sii foie ki di ki nyu ki mɔk parpeenn.’ 20 Ŋanne ki Yennu yetɔ a, ‘Jajatuk na! Nyiɔk na, a manfoor saa kat. Ki laan a mɔkint nba ki a mɔk na, ŋmee saa yenti?’
21 “Tɔn, wunba kur tikii mɔkint ki teen u mɔŋ, ŋaan ki mɔk mɔkint Yennu boori, u mun tee nan jajatuk na nae.”
Teent Yennu yada
(Matiu 6.25-34)
22 Ŋanne ki Yiisa yet u poorpoweiteeb a, “Li paak ki n beeri, i daa te ki li mukisi i binbeŋ po nan yaa saa di linba, ki bia daa te ki li mukisi i gbanant po nan yaa saa lia linba, 23 kimaan manfoor gar jeeta, ki gbanant mun gar tiata. 24 Gotir nɔɔnii: bi ki buur jeeti, ki bia ki jaami, ki bia ki mɔk dii naapaat koo suka, ŋaan Yennu dintib; i ki mɔk nyɔɔt bonchiann ki gar nɔɔnii-i? 25 I ŋmee saa fit fɔkin u manfoor u dudukit nba mukisɔ na paaki? 26 Yaa ki fit tun bonmintik na, bee ki li sii daamii-i nan bonlia maŋi? 27 Gotir man puuk nan li ŋant. Bi ki tuun toona koo ki luu bi mɔŋ chinchena; ŋaan n beerie, kpanbar Solomonn nba lek din mɔk taŋant biaŋinba, u din ki mi lia tiat ki li ŋan nan puuk na gbaa. 28 Mɔɔt nba be dinna, ŋaan wonn ki bi joo muuwa na, Yennu nba faŋitir biaŋinba na, u kan lannini-i? Yimm yadkanpɔɔna damm na!
29 “I daa gbaa nan yaa saa di linba koo yaa saa nyu linba, ki bia daa mukis i dudukit, 30 kimaan durinya na ŋaateeb tuu mukis bi dudukit linba na paake. Ŋaan yimm ŋarin, i Baa Yennu poŋ mi nan i loon linba na. 31 Li paak, ŋaant ki i baka-ii be Yennu naan ni, ki u saa jii bona nba na ki turi.
Yendɔuŋ ni mɔkint labaar
(Matiu 6.19-21)
32 “Yimm n niib nba ki yab na, i daa tiin jaŋmaanii, kimaan i Baa Yennu-e yaa wun dinni naan, ki bia mɔk parpeenn nan waa saa dinni na paak. 33 Li paak, kɔin i bona nba ki i mɔk, ki jii li likirii ki tur talasdamm, ki i tan saa la mɔkint nba ki mɔk gbennu. Mɔkint maŋ sii be Yendɔuŋ ni, ki kan wati, kimaan nanyukɔ kan kpian leŋi, ki bonŋmiŋmabit bia kan ŋmamiri. 34 Siaminba ki a mɔkint be na, a dudukit mun be leŋe.
Daaba nba teen siir barjouk
35 “Teent siir man ki daa yokitir i tiati, ki ŋaan ki i fita-ii di, 36 kii tee nan niib nba tuu guu bi chanbaa nba saa nyi poochiann ki kpent, ki tan baar yiin, ki bin loot yiama na. 37 Daaba nba ki bi chanbaa kpen ki lab ki bi guu u kpenu, parpeenn tee bi yare. Barmɔniie ki n beeri na, bi chanbaa na saa te ki u daaba maŋ n kar ki wun baar nan jeet ki turib ki bin di. 38 Li-i tee ki bi chanbaa tan kpen tansuunii koo kojomɔɔk, ki la ki bi guu-u, parpeenn sii tee daaba maŋ yare.
39 “Nnara, li-i tee ki ŋaadaanɔ poŋ mi yoo nba ki nanyukɔ saa baarie, u kan ŋaan ki wun kɔɔ; u sii guue. 40 Yimm mun-ii teen siir kii guu, kimaan min nisaarik Bik tan saa jen yoo nba ki i ki daanime.”
Daabir nba saa sak u chanbaa mɔb biaŋinba
(Matiu 24.45-51)
41 Ŋanne ki Piita boi Yiisa a “N Yomdaanɔ, a yiin timme barjouk na amii sɔɔ kure?” 42 Ki Yiisa jiinɔ a, “Daabilanɔe tee yandaanɔ ki tuun u chanbaa nba wantɔ biaŋinba? Ŋɔɔe tee wunba ki u chanbaa saa teenɔ daabiyudaanɔ, ki wuu gorii daaba kur nba be u ŋaak ni, kii teemm mann yoo nba jaŋ. 43 Li-i tee ki u chanbaa tan kpen ki la ki u tuun nna, parpeenn sii tee daabir maŋ yare. 44 Barmɔniie ki n beeri na, u chanbaa maŋ saa jii u mɔkint kur ki teen daabir maŋ nuu nie a wuu goriir. 45 Ŋaan li-i tee ki daabir maŋ yet u mɔŋ a u chanbaa kan jen yiami, ki ji piin boo daabilia na, li jab nan poob, ki bia di ki nyu daan ki yib, 46 u chanbaa tan saa jen daar nba nan yoo nba ki daabir maŋ ki daan nan u saa jene. U chanbaa na saa dat u tubir bonbiir, ki teenɔ nan baa tuu teen mɔyêtdamm biaŋinba na.
47 “Daabir-i mi linba ki u chanbaa loon wun tun, ŋaan ki teen u mɔŋ siiri, ki bia ki tumi, bi saa boou kpaasir bonchiann. 48 Daabir-i kii mi linba ki u chanbaa loon wun tun, ki kpet tun bonkpetir nba jaŋ nan boot, bi saa boou waaminnae ŋaan ŋaau.
“Wunba ki bi turɔ ki li yab, ŋɔɔe ki bi tan saa boi gaar linba yab; ŋaan wunba ki bi turɔ ki li yab bonchiann na, ŋɔɔe ki bi tan saa boi ki gaar bonchiann mun.
Bɔkitu labaar
(Matiu 10.34-36)
49 “N baar maa n lu muue tingbouŋ na ni, ŋaan n sunman ki li poŋ yinna. 50 Bi saa te ki n sik nyun yiaka. Li turin parbiir bonchiann mɔkmɔk nan laa tan saa tun ki gbenn. 51 I dukii nan n baar nan parmaasire tingbouŋ na ni-i? Aaii. N beerie, n baar nan bɔkitue. 52 Laa jii dinna ki saa, niib banŋmu-i taŋi be ŋaak ni, bi tan saa bɔkit; ki bantaa sii biir banlee, ki banlee na mun biir bantaa maŋ. 53 Baanba tan sii biir bi waas, ki waas mun biir bi baanba; ki naanba tan sii biir bi bonpoi, ki bonpoi mun biir bi naanba; ki siponaanba tan sii biir bi sipoi, ki sipoi na mun biir bi siponaanba.”
Yoo bannu labaar
(Matiu 16.2-3)
54 Li yoo maŋ ki Yiisa pak tur nibur na a, “Yoo nba ki i tuu tan la sanpagbant do yonbaa po na,* i tuu yete yiama a saak saa baawa, wun set tan baa. 55 Yoo nba ki i laat wouŋ nyi diitu po ki da na, i tuu yaa naauk sii be, ki lin set tan toŋ. 56 Yimm kpinkpannii damm na, i fit bukitir saak nan naauk baaru yoo, ŋaan bee teen ki i kan fit bann mɔtana yoo na paaki?
Maan ŋammu labaar
(Matiu 5.25-26)
57 “Bee teen ki i kan fit dukin ki bann linba tooki? 58 Li-i tee ki fin nan sɔɔ mɔk maan kii saa nan maan maŋ bat boor, yaa daa be sɔnu paak ki saa na, li bo ŋan ki i kot ki ŋamm maan maŋ. Li-i kii tee nnai kaa, u saa dat baar nana barbuurɔ boor, ki barbuurɔ na mun saa jiia ki teena dansarguutɔɔ nuu ni, ki dansarguutɔɔ na mun saa kɔɔna dansarik. 59 N beerie, bi kan mi ŋaa-ani, see ki a tan pa likirii nba ki bi jiiara na kur, nan jinjema kan tenni.”
* 12:54 Bi tiŋ ni, saak nyi yonbaa poe.