Surat Ni Paulus
Bona Jama'at Na Kota
KOLOSE
1
Tabea'
1:1-2
Yaku' i Paulus, men ia nakat Alaata'ala bo sida poposuu' ni Kristus Yesus, ka' i Timotius utusta sa'angu' kaparasaya'an. Bona utus sa'angu' kaparasaya'an na Kolose men moto kantang tii Kristus. Sulano kaporean ka' koratongan men ringkat na Alaata'ala Tamanta surionmuu na tutuo'muu.
Paulus basukuur na Tumpu na sambayangna
1:3-14
Tempo i kai mansambayangkon i kuu, kai sinampang basukuur na Alaata'ala, men Tamana Tumpunta i Yesus Kristus. Kai basukuur gause i kai nongorongormo imaanmuu ni Kristus Yesus ka' polingu'muu na giigii' mianna Tumpu, gause isian men ooskononmuu, men nitoropotikonmo na surugaa bo ko'omuu. Upa men ooskononmuu iya'a, olukonanpo kuu noko pongorongormo pisiso' men kana' na Lele Pore, men nitadulkonmo na ko'omuu. Lele Pore iya'a notolelemo na longkop tano' balaki' ka' mantakakon barakaat na tutuo'na mian. Lele pore iya'a uga' mantakakon barakaat na tutuo'muu, tempo i kuu nongorongor ka' tuutuu' ningintoomkon kaporeanna Alaata'ala. Lele Pore iya'a daa kuu inti'imo ni Epafras, simbaya'mai balimang men kolingu'mai. Ia mase mian men balimang ni Kristus men malolo' balimang bo ko'omuu.* Iamo a men nompopo'inti'ikon na ko'omai se' i kuu pookolingu'kon gause ia tulung Alus Molinas.
Ya'a mbali' supu i kai nongorongor lelemuu men koiya'a, kai sinampang mansambayangkon i kuu. Kai mama'ase' na Alaata'ala kada' Ia mantarai i kuu pinginti'ian tia pangaratian men kana', kada' tuutuu' inti'ionmuu se' koi upa a men kikira'na Alaata'ala. 10 Kalu i kuu isian pinginti'ian tia pangaratian men kana', mbaka' tutuo'muu sida kokana'na Tumpu, ka' sinampang koporena noa-Na, ka' i kuu sida mantakakon upa men pore na giigii' limangmuu, ka' pinginti'imuu Alaata'ala uga' sida kanturangan. 11 Sulano i kuu popomoonggoron tia giigii' kuasana Alaata'ala men kuasaan tuu', kada' i kuu mokotaan na giigii' upa men tempoionmuu ka' sian sungkol. 12 Ka' sulano i kuu uga' basukuur tia noa beles na Tama na surugaa, men minsidakon i kuu mantausi upa men Ia tukokonmo bona mian-Na men bo mondodongoi ruar ni'imarian.
13 Alaata'ala nansalamatkon i kita na kuasana kapintungan ka' nonsoopkon i kita na Batomundo'anna Anak-Na men kolingu'-Na. 14 Wakana Anak iya'a a nontololokina Alaata'ala, kada' dosanta ampunion.*
Kristus mangalalabii giigii' upa sambana
1:15-23
15 Kristus koikoimo tia Alaata'ala, kasee i Kristus piile'on ka' Alaata'ala sian piile'on. Kristus a bookoi Anak men balaki'na, aratina, Ia mangalalabii giigii' men nisidakon, 16 gause i Kristus a men ia pokau Alaata'ala ninsidakon giigii' upa men isian na surugaa tia men na tano' balaki', men kampiile'an tia men sianta kampiile'an, tonsoop uga' giigii' alus tia kuasa sambana men mamarenta ka' men mungkuasai. Kristus nipokau ninsidakon giigii' iya'a kada' sida bo Ko'ona. 17 Ia noko isianmo olukon koo'po tia upa sambana no'isian, ka' i Ia bo pinginti'i giigii' men noko isianmo.
18 Kristusmo a pantakala'i mian Sarani men koimo sa'angu' waka. Gause Iamo a men nimpu'uanna tutuo' men pore na mian Sarani iya'a. Iamo a Anak men balaki'na, aratina i Ia a men tumbena nipotuo'i noko daa lapus, kada' i Ia a men sida tontuko na giigii' upa men isian.* 19 Gause pingkira'na Alaata'ala mbaka' giigii' men isian na Ko'ona uga' isian na waka ni Kristus. 20 Ka' i Kristus ia pokau Alaata'ala bo minsidakon giigii' upa pooka'amat tii Ia, mau men na tano' balaki' ka' uga' men na surugaa. Rara' ni Kristus men nolapus na saliip iya'a a men ia sidakon Alaata'ala nangka'amat giigii' iya'a.*
21 Mbaripian i kuu tumuo' oloa na Alaata'ala. Kuu mangka'idek Alaata'ala na noa tia pikiranmuu koi men manasa piile'on na limangmuu men ba'idek, 22 kasee koini'i, tia nolapusan ni Kristus, Ia nompooka'amatikonmo i kuu tii Ia kada' sida pore soosoodo. Panduung-Na men koiya'a kada' i kuu men molinas, sianta sala'an, ka' sianta idekna sida wawaon taka na Alaata'ala. 23 Gause i kuu nipooka'amatikonmo tia Alaata'ala, mbaka' i kuu tio mokotaan ka' moonggor a kaparasaya'anmuu, alia raranga' ka' alia mingkira' tonsaal na upa men ooskononmuu na Lele Pore men kuu rongormo ka' men nilelekonmo na longkop tano' balaki' na intuna langit. Yaku' i Paulus, nosidamo papalimang bo pengelelekon Lele Pore iya'a.
Palimangon tia repaan men ia tempoi i Paulus
1:24-2:5
24 Koini'i yaku' beles munsuri marepa supu-supuanna i kuu, gause repaanku iya'a mompoposampa repaan men tio surion ni Kristus bona jama'at-Na men uga' ngaanon waka-Na. 25 Yaku' nosidamo papalimang bona mian Sarani. Ya'a koi sa'angu' palimangon men ia pokaumo Alaata'ala na ingku' kada' mantadulkon giigii' Wurung-Na na ko'omuu. 26 Wurung iya'a sianpo nipopo'inti'ikon ka' mawuni men atuanmo taun na sanda' lee', kasee koini'i nipopo'inti'ikonmo na mian-Na. 27 Alaata'ala mo'uus mambantilkon na mian-Na se' upa men sianpo ni'inti'i ka' mawuni iya'a mase pore ka' angga'ion tuu' na giigii' lipu' sambana. Men sianpo ni'inti'i iya'a, mase i Kristus isianmo na tutuo'muu. Kristusmo iya'a men nosidamo men ooskonon bo pantausian upa men umangga'. 28 Iamo a men lelekononmai. Kai mambantili ka' mimisiso' sanda' mian koi giigii' pinginti'ian men isian na ko'omai. Kai mimisiso' men koiya'a kada' mian sida kalepu gause moto kantang tii Kristus. 29 Kada' momoko mambantili ka' mimisiso' mian, mbaka' yaku' mampari-pari tuu' balimang tia kuasa men ia rookon i Kristus na ingku'. Kuasa-Na men balaki' iya'a men balimang na wakangku.
* 1:7 Kol. 4:12; Flm. 23 * 1:14 Ef. 1:7 * 1:18 Ef. 1:22-23 * 1:20 Ef. 2:16