6
Jesús neena pʉaumucusena trigocha'charʉã pura ãisi'ere kʉamʉ
(Mt 12.1-8; Mr 2.23-28)
Ũcuarʉmʉ Jesús pʉaumucusena repaʉ neenana'me trigo chiopi saijʉ paniasome. Saijʉ repaʉ neena trigocha'charʉã pura ãniasome.
Jã'aja'ñe cho'ojʉna ña fariseopãi i'kaasome repanare.
—¿Je'se pa'iʉna mʉsanʉkona pʉaumucuseta'ni cho'oche cho'oche? —chiniasome repana.
3-4 Chitena Jesús i'kaasomʉ repanare.
—¿Aperʉmʉ pa'isi'kʉ David cho'osi'ere kʉajʉ mai aipãi tocha jo'kasi'e ñamanaa'ñe mʉsanʉkona? Ija'che kʉamʉ repa:
David, repaʉ'te ja'me pa'inana'me ãucuhakʉna Dios vʉ'ena kaka Diopi pojoa'kʉ chini
judío phairipãi tʉosi'ere pã mini ãiʉ repaʉ'te ja'me pa'inare ãukʉ ãniasomʉ.
Dios, phairipãichi'a ãijʉ̃'ʉ chiisi'ere ãnisõasomʉ repaʉ David,
chiimʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
Chini,
—Chʉ'ʉni Dios Raosi'kʉni pʉaumucusena cho'oche'te chʉ̃'ʉto chʉ̃'ʉre'omʉ —chiniasomʉ repaʉ.
Cu'ajʉ̃tʉrʉ paakʉ'te Jesús vasosi'ere kʉamʉ
(Mt 12.9-14; Mr 3.1-6)
Na'a pa'isirʉmʉ Jesús pʉaumucusena judíopãi chi'ivʉ'ena kaka che'choasomʉ. Che'choto ũcuavʉ'ere pãiʉ ʉjajʉ̃tʉre cu'ajʉ̃tʉrʉ paakʉ paniasomʉ.
Repavʉ'e chi'isina judíopãi che'chonana'me fariseopãi Jesure rʉa pãiñaasome. “¿Jesús iumucuse pʉaumucusena cu'ajʉ̃tʉrʉ paakʉ'te vasoja'ʉ?”, chini ñu'ijʉ ñaasome repana. Repaʉji cho'oʉna ña repaʉni cu'ache i'kañu chini cha'aasome repana.
Repana cuasache masikʉta'ni cu'ajʉ̃tʉrʉ paakʉ'te ija'che i'kaasomʉ Jesús:
—Vʉni rani pãi chenevʉ'te nʉkajʉ̃'ʉ —chiniasomʉ.
Chikʉna vʉni sani nʉkaasomʉ repaʉ.
Ũcuarʉmʉ Jesús i'kaasomʉ repanare.
—Mʉsanʉkonani chʉ'o sẽniasara. Pʉaumucujñana chekʉnani re'oja'che cho'okaito, ¿re'okʉ? Jã'apãani, ¿cu'ache cho'ore'okʉ? Ũcuachi'a, ¿chekʉnare vasore'okʉ? Jã'apãani, ¿vanisõre'okʉ repanare? —chiniasomʉ Jesús repanare pãi.
10 Chini ũcuanʉkore chʉri ña, cu'ajʉ̃tʉrʉ paakʉ'te ija'che i'kaasomʉ:
—Mʉ'ʉ jʉ̃tʉ saʉjʉ̃'ʉ —chiniasomʉ.
Chikʉna saʉasomʉ. Saʉʉna repajʉ̃tʉ teana re'ojajʉ̃tʉ care'osoasomʉ.
11 Jã'aja'ñe cho'oʉna ña Jesure rʉa pe'ruche pe'ruasome repana. Pe'rujʉ, “¿Je'se mai jã'ʉre cho'ojanaa'ñe?”, chini sãiñechi'a cutuasome repana.
Jesús Dios chʉ'o chʉ'vajanani saora chini docerepanare chẽamʉ
(Mt 10.1-4; Mr 3.13-19)
12 Na'a pa'isirʉmʉ Jesús aikũtina mʉniasomʉ, Dioni sẽsa chini. Mʉni te'eñami sẽeʉ ñataasomʉ repaʉ.
13 Ñataʉna repaʉ'te chiinare soni rao docerepanarechi'a chẽa ija'che i'kaasomʉ repaʉ: “Dios chʉ'ore sani chʉ'vajʉ paapʉ chini saoja'mʉ chʉ'ʉ mʉsanʉkonare”, chiniasomʉ repaʉ. 14 Iea'me repaʉ chẽasina mami: Simonre chẽa chekere mami ve'oasomʉ repaʉ. Pedro'te ve'oasomʉ. Jã'ajekʉna Simón Pedro ve'easomʉ repaʉ. Andrere repaʉ Simón Pedro cho'jeʉ'te ũcuaja'che chẽaasomʉ repaʉ. Ũcuaja'che Santiago'te Juanre, Felipe'te, Bartolomere chẽaasomʉ repaʉ.
15 Ũcuaja'che Mateo'te, Tomare chẽaasomʉ. Chekʉre Santiago'te Alfeo mamakʉ'te ũcuaja'che chẽaasomʉ. Chekʉre ũcuaja'che Simonre, cananistapãi ja'me cho'oche cho'okaikʉ'te chẽaasomʉ.
16 Ũcuaja'che Judare, chekʉ, Santiago mamakʉ'te chẽaasomʉ. Ũcuaja'che Judas Iscariote'te chẽaasomʉ. Na'a pa'isirʉmʉ repaʉ Judas Iscariote Jesuni cu'ache cho'oa'jʉ chini chekʉnani jo'kaasomʉ.
Pãi jainʉkore che'chomʉ Jesús
(Mt 4.23-25)
17 Ũcuarʉmʉ Jesús aikũti pa'isi'kʉpi repaʉ neenana'me caje re'ojajaevana canʉkato repaʉ'te chiina, rʉa jainʉko paniasome. Pãi chekʉna ũcuaja'che rʉa jainʉko paniasome. Jerusalén vʉ'ejoopo cana, Judea cheja cajoopoã cana, ũcuachejña po'ña canana'me Tiro vʉ'ejoopo canana'me Sidón vʉ'ejoopo chiara rʉ'tʉva cajoopoã cana paniasome repana. Jã'achejña pa'inapi Jesús i'kache'te asañu chini raniasome repana. Jũ'iva'na repaʉni vasocojñoñu chini ratena vasoasomʉ Jesús repava'nare. 18 Ũcuaja'che vatire paajʉ jũ'iva'na vasocojñoasome. 19 Jesure rʉa masiʉjekʉna jũ'iva'na rupʉ repaʉni chẽse vajʉasome. Jã'ajekʉna pãi jũ'iva'na ũcuanʉko chẽse vajʉñu chiniasome repaʉ'te.
Pojojʉ pa'ichena'me pojomairo pa'iche kʉamʉ Jesús
(Mt 5.1-12)
20 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenani ñakʉ i'kaasomʉ.
—Chʉova'na pa'inaa'me mʉsanʉkona. Jã'ata'ni mʉsanʉkonani Diopi paakʉna pojojʉ pa'ijʉ̃'ʉ.
21 ’Ũcuachi'a chura ãucuhava'na pa'ime mʉsanʉkona. Jã'ata'ni pojojʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Na'a pa'isirʉmʉ ãu karama'ñe paajanaa'me mʉsanʉkona.
’Ũcuachi'a chura oijʉ sʉmava'na pa'ime mʉsanʉkona. Jã'ata'ni pojojʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Na'a pa'isirʉmʉ pojojʉ sojʉ pa'ijanaa'me mʉsanʉkona.
22 ’Chura pãi mʉsanʉkonare cuheme, chʉ'ʉni Dios Raosi'kʉni cuasajʉna. Cuhejʉ kueñe pa'ima'me. Ũcuachi'a mʉsanʉkonare cu'ache i'kame repana. Ũcuachi'a mʉsanʉkona pa'iche'te chekʉnani kʉani joreme repana, “Cu'ache pa'inaa'me jã'ana”, chiijʉ. Jã'ata'ni pojojʉ pa'ijʉ̃'ʉ mʉsanʉkona. 23 Pãi cu'ache cho'ojanaa'me mʉsanʉkonare. Jã'ata'ni cha'ijʉ pojojʉ̃'ʉ. Na'a pa'isirʉmʉ Dios pa'ichejare sani pa'ijʉna rʉa re'oja'chere ĩsija'mʉ Dios mʉsanʉkonare. Aperʉmʉ ũcuaja'che mʉsanʉkonare cuhena aipãipi cu'ache cho'oasome Dios chʉ'o kʉakaisinare —chiniasomʉ Jesús repaʉ neenare.
24 Chini pãi ũcuanʉkore jo'e i'kaasomʉ repaʉ.
—Chura mʉsanʉkona kurire rʉa paajʉ, “Diore chiima'me chʉkʉna”, chini cuasajʉ pojojʉ pa'ime. Icheja cheja pa'irʉmʉchi'a pojojʉ pa'ime mʉsanʉkona. Jã'ata'ni mʉsanʉkona jũnisõsirʉmʉ cu'ache cuasasi'e ro'i cu'ache ti'jñeʉna oijʉ pojomanejanaa'me.
25 ’Mʉsanʉkona te'ena ãu karama'ñe si'arʉmʉ chajiche ãijʉ pojojʉ pa'ime. Jã'ata'ni na'a pa'isirʉmʉ ãucuhava'na pa'ijanaa'me mʉsanʉkona, Diore cuasamanesi'e ro'i.
’Ũcuachi'a mʉsanʉkona te'ena si'arʉmʉ sojʉ pa'ime. Jã'ata'ni na'a pa'isirʉmʉ sʉmaʉna oijʉ pa'ijanaa'me mʉsanʉkona, Diore cuasamanesi'e ro'i.
26 ’Mʉsanʉkonapi chʉ'ʉ chʉ'ore rũhiñe kʉato re'oja'chere ʉ̃sejʉ cu'ache i'kajanaa'me pãi mʉsanʉkonare. Rũhiñe kʉama'tota'ni re'oja'che i'kajanaa'me. Jã'ajekʉna pãipi mʉsanʉkonani si'areparʉmʉ re'oja'che cututo Dios chʉ'o rũhiñe kʉamanajejʉna cu'ache ti'jñeja'mʉ mʉsanʉkonare. Mʉsanʉkonare re'oja'che cutuna aipãipi aperʉmʉ jorejʉ, “Dios chʉ'o kʉakainaa'me chʉkʉna”, chiisinare re'oja'che cutujʉ paniasome —chiniasomʉ Jesús repanare.
“Mʉsanʉkonare cuhenare pãi oijʉ pa'ijʉ̃'ʉ”, chiimʉ Jesús
(Mt 5.38-48; 7.12)
27 Chini Jesús jo'e i'kaasomʉ repanare.
—Mʉsanʉkonare chʉ'ʉ i'kache asa jachamanare ija'che chʉ'vamʉ chʉ'ʉ: Mʉsanʉkonare cuhenare oijʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Re'oja'che cho'okaijʉ pa'ijʉ̃'ʉ repanare.
28 ’Ũcuachi'a, “Mʉsanʉkonare cu'ache ti'jñea'kʉ”, chiinare sãiñe cu'ache i'kama'ñe, “Re'oja'che ti'jñea'kʉ mʉsanʉkonare”, chiijʉ̃'ʉ repanare. Ũcuachi'a, mʉsanʉkonare cu'ache cho'onare Dioni re'oja'chere sẽekaijʉ pa'ijʉ̃'ʉ. 29 Chekʉpi pe'rukʉ mʉ'ʉ vachoturupʉna asi charato jo'e chekʉkã'ko ʉ̃semanejʉ̃'ʉ jo'e charaa'kʉ. Ũcuachi'a chekʉpi mʉ'ʉ sẽ'sevʉ ju'ikãare tʉasõru chekʉkãare rupʉ ĩsijʉ̃'ʉ repaʉ'te. 30 Ũcuachi'a mʉ'ʉ paamajñarʉãre ũcuaʉakʉji sẽeto rupʉ ĩsijʉ̃'ʉ repaʉ'te. Ũcuachi'a chekʉpi mʉ'ʉ paamajñarʉãre tʉasõru, “Co'chojʉ̃'ʉ chʉ'ʉre”, chiimanejʉ̃'ʉ repaʉ'te. 31 Mʉsanʉkona chiiche chekʉnapi cho'okaiche rʉa chiime mʉsanʉkona. Jã'ajekʉna chekʉnare ũcuaja'che mʉsanʉkona chiiche'te re'oja'chere cho'okaijʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Mʉsanʉkonare re'oja'che cho'oma'tojẽ'e ũcua re'oja'che cho'okaijʉ pa'ijʉ̃'ʉ repanare.
32 ’Pãi cu'ana repanare oinarechi'a oijʉ pa'inaa'me. Jã'ajekʉna mʉsanʉkonapi mʉsanʉkonare oinarechi'a sãiñe oito pojomaneja'mʉ Dios. 33 Pãi cu'ana repanare re'oja'che cho'okainarechi'a sãiñe re'oja'che cho'okaijʉ pa'ime. Jã'ajekʉna mʉsanʉkonapi mʉsanʉkonare re'oja'che cho'okainarechi'a sãiñe re'oja'che cho'okaito pojomaneja'mʉ Dios. 34 Pãi cu'ana ũcuajanare kuri prestani, “Co'chojanaa'me ina”, chini prestame kuri. Jã'ajekʉna mʉsanʉkonapi co'choche cuasonarechi'a kurire prestato pojomaneja'mʉ Dios. 35 Jã'ajekʉna mʉsanʉkonare cuhenare oijʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Ũcuaja'che re'oja'che cho'okaijʉ pa'ijʉ̃'ʉ repanare. Mʉsanʉkonani ũcuaʉache'te prestañu chiito co'chochejẽ'e cuasama'ñe prestajʉ̃'ʉ repanare. Jã'aja'ñe cho'ojʉ pa'ito Dios re'oja'chere ĩsija'mʉ mʉsanʉkonare re'oja'che cho'osi'e ro'i. Mʉsanʉkonare cuhenani re'oja'che cho'ojʉ pani Dios Cʉnaʉmʉ Pa'ikʉ cho'ocheja'che re'oja'che cho'ojanaa'me mʉsanʉkona. Dios Repaʉ cho'okaiche, “Re'orepamʉ”, chiimanarejẽ'e re'oja'che cho'okaiʉ pa'ikʉ'mʉ. Cu'ache cho'onare ũcuachi'a re'oja'che cho'okaikʉ'mʉ Repaʉ. 36 Mai Ja'kʉ Dios pãi ũcuanʉkore oicheja'che chekʉnare pãi oijʉ pa'ijʉ̃'ʉ mʉsanʉkona —chiniasomʉ Jesús repanare.
Chekʉna cu'ache cho'oche ñani, “Cu'ache pa'inaa'me mʉsanʉkona”, chiijʉ ke'remanejʉ̃'ʉ
(Mt 7.1-5)
37 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e ija'che i'kaasomʉ repanare:
—Chekʉna cu'ache cho'oche ñani, “Cu'ache pa'inaa'me mʉsanʉkona”, chiijʉ ke'remanejʉ̃'ʉ. Jã'aja'ñe ke'rema'to Dios ũcuaja'che mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ñakʉta'ni i'kamaneja'mʉ. Ũcuachi'a mʉsanʉkonapi chekʉna cu'ache cho'oche'te ñani, “Cu'ache cho'osi'e ro'i, ro'iche pa'imʉ mʉsanʉkonare”, chiijʉ ke'remanejʉ̃'ʉ repanare. Jã'aja'ñe i'kama'to Dios ũcuaja'che mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ñakʉta'ni, “Cu'ache cho'osi'e ro'i, ro'iche pa'imʉ mʉsanʉkonare”, chiimaneja'mʉ. Ũcuachi'a chekʉna cu'ache cho'oche ñani jo'e cuasamanejʉ̃'ʉ repana cho'osi'e. Jo'e cuasama'to Dios ũcuaja'che mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ñakʉta'ni jo'e cuasamaneja'mʉ mʉsanʉkona cho'osi'e. 38 Mʉsanʉkonapi ũcuaʉamajñarʉã paani, chekʉnare rupʉ ĩsijʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Jã'aja'ñe cho'oto Dios ũcuaja'che mʉsanʉkonare re'oja'chere ĩsija'mʉ. Mʉsanʉkona chekʉnare cu'amajñarʉã turu ʉjaturuna timuñe maña ĩsisi'eja'che ĩsija'mʉ Dios mʉsanʉkonare. Mʉsanʉkona, chekʉnani põsere ĩsiñu chini kuẽkue ĩsisi'eja'che kuẽkue ĩsija'mʉ Dios mʉsanʉkonare. Mʉsanʉkonapi chekʉnani jmamajñarʉã kuẽkue ĩsito Dios ũcuaja'che jmamajñarʉã ĩsija'mʉ mʉsanʉkonare. Jã'ata'ni mʉsanʉkonapi chekʉnani cajejaiche ĩsito Dios ũcuaja'che cajejaiche ĩsija'mʉ mʉsanʉkonare —chiniasomʉ Jesús repanare.
39 I'ka pi'ni repanani chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉaasomʉ repaʉ:
—Na'ava'ʉ chekʉre ũcuaja'che na'ava'ʉni juha sacu'amʉ. Sani ñamava'najejʉ ũcuatʉrʉpʉ cojena tuã'ijanaa'me repana. 40 Utija'o che'chena repanare che'chonare na'a rʉa masima'me. Jã'ata'ni utija'o peore che'che pi'nini repanare che'chona masicheja'che masijanaa'me repana.
41 ’Pãiʉ repaʉ ñakova'te chĩ'camaka ʉjamaka paakʉ'teta'ni cuasomaneasomʉ. Cuasama'kʉta'ni ja'me pa'ikʉ ñakova pa'imakarʉ jmamakarʉta'ni ñaasomʉ repaʉ. Rʉa tĩiñea'me jã'a. Mʉsanʉkona ũcuaja'che tĩiñe cho'ome. Rʉa cu'ache cho'onata'ni mʉsanʉkona cu'ache cho'oche cuasama'me. Jã'ata'ni chekʉnapi jmamakarʉ cu'ache cho'oche ñani rʉa cuasanaa'me mʉsanʉkona. 42 Ũcuaja'che pãiʉ repaʉ ñakova'te chĩ'camaka ʉjamaka paakʉta'ni tʉnoma'ñe paamʉ. Jã'ata'ni chekʉpi ñakova'te chĩ'camakarʉ jmamakarʉ paache ñanita'ni, “Raijʉ̃'ʉ. Mʉ'ʉ ñakova pa'imakarʉ chĩ'camakarʉ'te tʉnokasa”, chiimʉ. Rʉa tĩiñea'me jã'a. Mʉsanʉkona ũcuaja'che rʉa tĩiñe cho'ome. Rʉa cu'ache cho'onata'ni mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ũhasõma'ñe pa'inata'ni, chekʉna jmamakarʉ cu'ache cho'oche ñani, “Mʉsanʉkona cu'ache cho'oche ũhasõjʉ̃'ʉ”, chiinaa'me. Jã'aja'ñe cho'oto cu'amʉ. Sẽ'sevʉchi'a re'oja'cheja'che ñoñe pa'inaa'me. Pãiʉ ñakova chĩ'camaka ʉjamaka paakʉ repamaka tʉnosirʉmʉ na'a masi ñokʉna chekʉ chĩ'camakarʉ tʉnokaire'omʉ. Ũcuaja'che charo mʉsanʉkonapi cu'ache cho'oche'te ũhasõ re'oja'che pa'ijʉ chekʉnare mʉsanʉkona i'kache'te ũcuarepa cho'ojʉ chekʉnani jã'aja'ñe chʉ'vato re'omʉ. Jã'ata'ni ũcuarepa cho'omanapi chekʉnani chʉ'vato cu'amʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
Sũki ãu ãire'oche kʉ̃iñʉãna'me ãicu'ache kʉ̃iñʉã pa'iche'te kʉamʉ
(Mt 7.16-20; 12.33-35)
43 Ũcuarʉmʉ Jesús pãire jo'e chʉ'vaasomʉ.
—Sũkiñʉã ãiñe kʉ̃iñʉã koka pa'iñʉã sãija'imapʉã kʉ̃ima'mʉ. Ũcuachi'a koka peora'ñʉrʉã sãijapʉã kʉ̃ima'mʉ. 44 Sũkiñʉã repañʉã kʉ̃isi'ere ãni ña masime pãi repañʉ pa'iche. Miusava higopʉã kʉ̃ima'mʉ. Ũcuachi'a miusava ʉche kʉ̃ima'mʉ. Ʉcheñʉãpi ʉche kʉ̃imʉ. 45 Pãi ũcuaja'che re'oja'che cuasana re'oja'chere cutume. Ũcuaja'che pãi cu'ache cuasana cu'ache'te cutume. Pãi ũcuanʉko repana rekoñoã cuasache cutunaa'me —chiiʉ chʉ'vaasomʉ Jesús repanare.
Vʉ'ña ka'chavʉ'ña cho'osi'ere kʉamʉ
(Mt 7.24-27)
46 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e ija'che chʉ'vaasomʉ repanare pãi:
—“Chʉkʉna'te Paakʉ'mʉ mʉ'ʉ”, chiime mʉsanʉkona chʉ'ʉre. Jã'aja'ñe i'kanata'ni, ¿je'se pa'iʉna chʉ'ʉ chʉ̃'ʉñe cho'oma'ñe mʉsanʉkona? 47 Pãiʉ chʉ'ʉni rani chʉ'ʉ chʉ̃'ʉñe asa chẽa cho'okʉ pa'iche ija'cheja'chea'me: 48 Pãiʉ vʉ'ere cho'ora chini cojña cata pa'ichetʉ'ka repa sa'navʉã ũni nʉ'keasomʉ vʉ'ña tuu. Repavʉ'e cho'o pi'nisirʉmʉ oko rʉa ra, vʉ'ejatʉ'ka chiacha ko'sa tĩ'aasomʉ. Ko'sa tĩ'asi'eta'ni rʉa masi cho'osivʉ'ejekʉ tãimaneasomʉ repavʉ'e. 49 Ũcuachi'a pãiʉ chʉ'ʉ chʉ̃'ʉñe jachakʉ cho'oma'kʉ pa'iche ija'cheja'chea'me: Chekʉ pãiʉ vʉ'ere cho'ora chini cojña rʉa sẽ'serʉã ũni vʉ'ña tuu nʉ'keasomʉ. Vʉ'e cho'o pi'nisirʉmʉna oko rʉa ra, vʉ'ejatʉ'ka chiacha ko'sa tĩ'aasomʉ. Ko'sa tĩ'aʉna masi cho'omanesivʉ'ejekʉ tãnisõasomʉ repavʉ'e —chiniasomʉ Jesús repanare pãi.