12
Ikenkithatakotziro Jesús kiteesheri rimakoryaantaitari
(Mr. 2.23-28; Lc. 6.1-5)
1 Okanta apaani kiteesheri rimakoryaantaitari, ikenanake Jesús pankirentsimashiki. Tema ritasheyaiyatziini riyotaanewo, ikowiitanake okithokiki pankirentsi royaari.
2 Iñaakeri Fariseo-paini, iro ikantantakariri Jesús: “Pamineri piyotaanewo. Jiroka kiteesheri rimakoryaantaitari ini, te ishinetaantsita inkowiitaite.”
3 Rakanakeri Jesús ikantziri: “Tema piñaanatakotziri ikantakota David-ni, aantawetariri ritashe itsipayetakari ikaataiyini.
4 Ikyaake pairani tasorentsipankoki, rowakawo tasorentsitatsiri, ipayetakeri eejatzi itsipatakari. Te ishinetaantsiweta, apatziro rowapiintawo Imperatasorentsitaarewo.
5 Rosankenaitake eejatzi pairani Inintakaantaitanewo, okantzi: ‘Eero pantawaitantawo kiteesheri rimakoryaantaitari.’ Iro kantzimaitacha riyaatapiintzi Imperatasorentsitaarewo kiteesheriki rimakoryaantaitari tasorentsipankoki, rantawaitapiintzi. Tekaatsi kisakotyaawone.
6 Nokantzi naaka, eenitatsi jaka impinkathaperoiteri, iri anairori tasorentsipanko.
7 Iro rosankenatantaitakawori pairani, kantatsiri:
Te apa nonkoweri pamayetaina pipira pitagainari.
Iro nokowaperotairi pineshironkayetairi pisheninka.
Arikame pinkemathatero jiroka, eero pikantzirime jirikapaini, te ikaariperoshiretzi.
8 Jirika Itomi Atziri ipinkathariperotzi irirori, ranairo kiteesheri rimakoryaantaitari.”
Atziri kisoimpekiri
(Mr. 3.1-6; Lc. 6.6-11)
9 Ikanta rowaaganaawo Jesús, ikyaapai eejatzi rapatotapiintaitaga.
10 Ari risaikakeri janta atziri kisoimpekitatsiri. Ikanta Fariseo-paini, rosampitakeri Jesús, ikantziri: “¿Kameethatatsima petsiyatakotakagairi kisoimpekiri kiteesheriki rimakoryaantaitari?” Iroowa rosampitantariri ontzimantyaari inkantakoteriri.
11 Rakanakeri irirori, ikantziri: “Te paminaminthatashitari pipira arika rotetya omoonaki kiteesheriki rimakoryaantaitari, petakotari, pagairi.
12 Iriira retakoperoitari atziri, ranairi piratsi. Te owaariperoshiretantzi aneshironkatante kiteesheriki rimakoryaantaitari.”
13 Riñaanatanakeri atziri kisoimpekiri, ikantziri: “Pampiryaawakotai.” Matanaka atziri, akotsitanai, oshiyanaawo otsipa rako.
14 Kisaiyanakani Fariseo-paini. Jataiyakeni, ikenkithawaitaiyini, ikantzi: “¿Jimpe ankanterika Jesús, ampeyakaantyaariri?”
Rosankenatakoitzitakari pairani Jesús
15 Yotake Jesús ikowaitatzi ritsitokaiteri, iro rowaagantanaari. Royaatanakeri osheki atziri, retsiyatakotakagairi maawoini mantsiyari.
16 Ikantayewetakari: “Eerowa pithawetakotana.”
17 Ari imonkaatari rosankenatakagaitakeriri pairani Kamantantaneri Isaías-ni, ikantzi:
18 Jirika nimperatanewo, iri niyoyaakeri.
Netakotanewo rini, iri oimoshirenkanari.
Kisokero roweri Tasorenkantsi,
Inkenkithatakagairi kaari asheninkata, inkamantairi irooperotatsiri.
19 Eero richeraawentawaita irirori,
Eero ikemaitziri ishintsite inkenkithatakotya,
20 Eero rowatsiperotziro risatairo sonkare sataawetainchari,
Eero roitsiwakiro paampari paampamenkiwetainchari,
Irojatzi rimatantyaawori iñeero irooperotatsiri.
21 Iri royaakoneentairi kaari asheninkata raakotairi iwairo.
Kishimatziriri Tasorenkantsi
(Mr. 3.20-30; Lc. 11.14-23)
22 Ikanta ramaitakeniri Jesús raayiri peyari, ramashookitakaakari, ikisowaantetakaakeri eejatzi. Retsiyatakotakaawakeri, aminanai kameetha, ñaawaitanai eejatzi.
23 Riyokitziitanake maawoini atziri, ikantaiyini: “¿Iriima jirika icharine David-ni oyaakoneentziri?”
24 Kemaiyakeni Fariseo, ikantaiyanakeni irirori: “Jirika atziri ishintsitakaatziiri ashitariri peyari Beelzebú, iro rowawisaakotantariri raagayetziri peyari.”
25 Iri kantzimaitacha Jesús riyotakotakeri ikenkithashireyetari, ikantanakeri: “Atziri ipinkathariwentaitziri tsikarikapaini, arika rantaminthatawakaiya, ari iñaakero rookanawentawakaiya. Eejatzi arika rantaminthatawakaiya inampiki atziri, ari iñaakero rookanawentawakaiya inampiki. Arika rantaminthatawakaiya atziri ikaatzi risaikawankotawakaa, ari iñaakero rookanawentawakaiya ipankoki.
26 Ari ikantari eejatzi peyari arika rantaminthatawaiyaame. Arika rookanawentawakaanakya, ¿eeroma iñiiro rithonkya?
27 Iriirikame Kamaari Beelzebú shintsitakainane naaka, ¿irijatzima Kamaari shintsitakayiriri piyotaanewo eeroka rowawisaakotantariri raagaitziri? Arika okanta pithawetakotatziiri piyotaanewo, ari inkisaneentawentakemiro okaatzi pikantakeri.
28 Iri Tasorenkantsi poñaachari Pawaki shintsitakaanari naaka nowawisaakotantariri raayiri peyari. Irijatzi Pawa omapokakemiri eeroka ipinkathariwentantzi.
29 Arika inkowaite inkoshiiteri shintsitatsiri kameetha atziri, ontzimatye retaitawakyaari roosoiteri, eero ikisakowentantawo rashiwetari arika rayitaiteri.
30 Ikaatzi kaari aapatziyanari naaka, iriitake kisaneentanari. Inkaate kaari amitakotenane rowiitakotena, reewanatakotatyaana.
31 Iro kantzimaitacha nokantzi naaka: Kantacha impeyakotairi Pawa inkaate kaariperoshirewetachari, eejatzi inkantairi maawoini ñaawaiwetawori kaariperori ñaantsi. Iriima kishimatakerine Tasorenkantsi, eero ipeyakoitairi.
32 Ari okantari eejatzi: Kantacha impeyakotairi Pawa inkaate kishimawetyaarine Itomi Atziri, iriima kishimatakerine Tasorenkantsi, eero iñagairo impeyakoitairi.
33 Oshiyawaityaawo arika iñagaitero kameethari chochoki, riyotaitzi kameetha ini owaato tsika opoñaakawo chochoki. Ari okantari eejatzi arika iñagaitero chochoki piyantatsiri, riyotaitzi kaariperori ini owaato tsika opoñaaka iroori.
34 Poshiyakari maanke, kaariperoshireri pikantaiyakani. Tekaatsi pinkenakairo piñaawaitero kameethari, te ompantyaawo pikenkithashireyetari, iro okaariperotantakari piñaawaiyetziri.
35 Tema apaani kameethashireri ikenkithashiretawo kameethatatsiri, iro okameethatantari rantayetziri. Iriima kaariperoshiretatsiri te ikenkithashiretapiintawo kameethatatsiri, iro okaariperotantari rantayetziri.
36 Iro nokantantari naaka, ari raminakoitairo paata kaariperori riñaawaitaitziri.
37 Kameetharika okaatzi piñaaneyetari, ari raakameethaitaimi. Irooma terika okameethatzi, inkantayeetaimi: ‘Kaariperoshireri pinake, osheki pinkemaatsitaiyaawo.’ ”
Ikowaweta kaariperoshireri ritasonkawentantaite
(Lc. 11.29-32)
38 Ikanta rakaiyanakeni Fariseo itsipatakari Yotzinkariite ikantanakeri: “Yotaantanerí, nokowi noñeemi pitasonkawentante.”
39 Rakanake Jesús ikantzi: “Kaariperoshireri pinaiyini eeroka, pithainkanewo powakeri Pawa, pikowaiyini piñeena nitasonkawentante. Eeromaita noñaayimiro, apatziro piñeero oshiyaawone awishimotakeriri pairani Jonás,
40 iniyantakariri oshiyariri antari ñaaweri, tema mawa kiteesheri risaikake imotziki. Ari inkantyaari eejatzi jirika Itomi Atziri inkitawetapaintya mawa kiteesheri.
41 Paata arika raminakoitairo okaatzi rantaitziri, ari riyakowentaimi Nínive-satzi, tema ikemisantairi pairani irirori Jonás ripakaanairo ikaariperoshirewetaiyani. Tema jirika saikimotakemiri iroñaaka ranairi Jonás.
42 Paata arika raminakoitairo okaatzi rantaitziri, ari iyakowentaimi tsinane pinkathawotatsiri pairani nampitsiki Sabá, tema ipokashitakeri iroori pinkathari Salomón, okemisantairi. Jirika saikimotakemiri iroñaaka ranairi Salomón.”
Ripiyashitanta peyari
(Lc. 11.24-26)
43 “Oshiyawaitakawo risaikashiretantari peyari apaani atziri, ipankotetakawo rañaamento. Arika rookaweetakyaari, awisakowetaa atziri risaikantakari peyari. Jatawetaawo ikenawaitzi ochempiki, te iñi jimpe risaike.
44 Ikantashiretai peyari: ‘Nipiyaita nopankoki tsika nopoñaanaka ketziroini.’ Piyaawo peyari, iñaapairi atziri kameetha opishitaka rañaamento, owaneenka okantaka.
45 Riyaatashitakeri maperotzirori ipeyaritzi, inkantakeri: ‘Jame aate nopankoki, pintsipatena ampinkatharite.’ Ramake ikaatzi 7. Ari rashironkaaperotyaari jirika atziri, eero roshiyaa rashironkaaweta pairani eepichokiini. Ari pinkantayetaiyaari iroñaaka eerokapaini.”
Ikenkithatakotziro Jesús inaanate eejatzi irirentzi
(Mr. 3.31-35; Lc. 8.19-21)
46 Eekero ikenkithatakaatziiri Jesús atziri piyowentakariri, ari areetapaaka inaanate otsipatakari irirentzipaini, okatziyapaaka jakakeroki, okaimakaantapaakeri.
47 Ikantaweetakari: “Ari ipoki pinaanate otsipatakari pirentzipaini, okowi oñeemi.”
48 Ari rakanake ikantzi: “¿Iitaka pikenkithashiryaari iroowa nonaanate, iriira nirentzitari?”
49 Rookotanakeri ikaatzi riyotaayetapiintakeri, ikantzi: “Jirikapaini iriitake noshiyakagairi nirentzi, iro noshiyakagairi eejatzi nonaanate.
50 Tema maawoini antanairori ikowayetziri Ashitairi Inkitesatzi, iriitake nirentzitaari, irootake nitsirotaari, irootake ninirotaari.”