12
Atrikusaun Nautchirriqiritigun
1 Tavrali Jesus uqautriñiqsuq Pharisee-ŋuruanik atrikusautmik. “Unaguuq iñuk nautchiiviqaġniqsuq. Nautchirriġviḷiuġniqsuq, sapukutchiqł̣ugu avataagun, nivakhuni misuġuliuġviksramik, nappaipḷuni nasiqsruġviŋmik, tarraasiiñ atukkirrutigiplugu nautchirriqirinun, Taatnaanikami aullaġniqsuq uŋasiksaumun nunamun.
2 Katitchiñaqsipman nautchiiviqaqtuaq tuyuqaġniqsuq savaktaaġrukniamik atugaksraqtuanun piññaktaaksrautni aitquplugu iliŋitñiñ.
3 Tamatkua taamna tigukamitruŋ anauliġniġaat, aullaqtitluguasiiñ saagaiḷaaqługu.
4 Una tuyuqatqiŋñiqsuq atlamik savaktimik. Aasiasii tamatkua atniaqługu niaquagun, aullaqtinniġaat uqapiḷuutiplugu.
5 Tuyuqatqiḷgiŋñiqsuq atlamik. Maatna tamatkua tuqunniġaat. Tarra iñugiaktuat atlat tuyuġikkaŋi iñuum naŋititqatapiaqtaġniġaich, iḷaŋich anauraġaqługich, atlat tuqquttaqługich.
6 Uvvaguuq taamna nautchiiviqaqtuaq atautchimik iġñiqaġniqsuq piqpagikkaġmiñik. Aqulliuplugu tuyuġiniġaa itnaqhuni, ‘Tamatkua taluġigisivalukkaat iġñiġikkaġa.’
7 Aglaan taapkua nautchiiriqirit iŋmiknun uqaġniqsut, ‘Taamnauvva paitchaktaaksralguruq. Ki, tuqullakput, aasii paitchaktaaksrautaa piyumagikput.’
8 Atugaksraqtuat tigguqłuŋniġaat iġñiŋa, aasiiñ tuqqutlugu iginniġaat taavrumakŋa siḷataanun nautchiivium.
9 Qanuġniaqpa iñua nautchiivium? Utiġisiruq tuqqutchaġlugich taapkua nautchiiriqirit. Qaitkisigaa nautchiivik atlanun atugaksraqtuanun.
10 Agliqisimasruknaġiksi Agaayyutim uqałha:
‘Uyaġak tuppirit ayakkaŋat,
taamna uyaġak piitchuiḷḷapiaġaqtuq tuppirauni.
11 Taamna atanġum savaaġigaa
suli quviqnaqtuaŋunasugigikput.’ ” Psalm 118:22, 23
12 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit iḷisimaniġaat uqaaqtuutigiplugu atrikusautmik akikŋałiqtiŋ. Taatnaqługu tigusuliqpiavsaaġaluaġniġaat Jesus maatna aglaan taluqsraġniqsut iñuŋnik. Aasiiñ qanuusiksraiqamiŋ uniññiġaat.
Akiḷiaksrapiatigun Tax-sinik
13 Jew-ŋuplutiŋ sivulliuqtit tuyuġiniġaich iḷaŋich Pharisee-ŋuruat suli Herod-kuaqtuat pitchaquplugu Jesus apiqsruqtuutinik.
14 Tikiumakamiŋ nipliutiniġaat, “Iḷisautrii, iḷisimarugut nalaunŋaruaŋutilaaqnik sugisuŋaqnagu qanuq iñuich isummatiqaqtilaaŋat. Sugiŋitmigiñ iñuum suurautilaaŋa, aglaan iḷisautrirutin Agaayyutim iñuuniaġvigitqukkaŋanik. Maliġutaksrakuaġnaqpa akiḷiiruni tax-sinik Caesar-mun Rome-mi?
15 Akiḷiiruksrauvisa tax-sinik naaga akiḷiiñiaŋitpisa?” Aglaan Jesus-ŋum iḷisimaniġaa ukpiŋŋuaġutaat nipliutiplugich, “Suvaata uuktuaqpisitŋa? Kiata aatchuqsitŋa qiñillaaksramnik maniŋmik!”
16 Tamatkua aatchuqmatni maniuramik apiqsruġniġai, “Kisumik atriqaġniqpa?” Kiuniġaat, “Caesar-mik.”
17 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Utiqtitchumagiksi pigikkaŋa Caesar-m sua-samna ilaanun, suli Agaayyutmun sua-samna pigikkaŋa Agaayyutim.” Tamatkuatarra quviġusuutiginiġaat nipliutipmatiŋ taavrumiŋa.
Apiqsruun Aŋipkakkaułikun Tuqułiġmiñ
18 Tavra iḷaŋich Sadducee-ŋuruat Jesus-muŋniqsut, taapkua nipliġuuruat tuquruat aŋitqitḷaiññipḷugich. Iliŋisa apiqsruġniġaat,
19 “Iḷisautrii, Moses-ŋum uqautigaatigut maliġutaksrakun itnaqhuni, Aŋun iḷaqatiqaqtuaq tuqukpan qitunġigaluaqani, taavruma aŋutim aniqataan iḷaqatniktaaġiraksraġiniġaa uiḷgaġnaaq qitunġisiḷugu aŋutmik iḷisimanaġuniasiiñ tuquruam qitunġaġitilaaŋanik.
20 Uvva uqaaqtauŋurut itna, Iḷaatniguuq tallimat malġuich aniaqatigiich. Aŋayukłium nuliaġiliutiniġaa una aġnaq, tuqupluniasiiñ qitunġigaluaqani,
21 suli tuglian nuliaġiliutilgiññiġaa taamna aġnaq aasiiñ tuqulgitḷuni qitunġigaluaqani, taatnatunsuli piŋayuak.
22 Tarra taatnatunsuli tallimat malġuich nuliaġiniġaat qitunġigaluaqatiŋ. Aqulliupluni aġnaq tuqupmiñiqsuqtuuq.
23 Taivrumani aŋitqił̣iġmi makitqikkumiŋ nalliata nuliaġigisivauŋ? Atakkii iluqatiŋ tallimat malġuich nuliaġiniġaat.”
24 Jesus-ŋum kiugai, “Naluniqpisiuŋ nalaunġił̣iqsi? Naluniġiksi Agaayyutim uqałha aglausimaruaq ilaanlu saŋŋia.
25 Tuquŋaruat aŋitqikkumiŋ atrigigisigaich isaġulgich atakkii iḷaqatniktułiq itchumiñaitchuq pakmani.
26 Agliqisimasuknaġiksi makpiġaaŋiñi Moses-ŋum aŋitqił̣ikun tuqułiġmiñ—Agaayyutim nipaa tusaġnaqtuq ikualaruamiñ uqpigauramiñ itnaqhuni, ‘Uvaŋa Agaayyutaa Abraham-ŋum Isaac-ŋumlu Jacob-ŋumlu’.
27 Kaŋiqsimaiññiqsusri. Agaayyutigiŋitkaat tuquŋaruat aglaan agaayyutigiplugu iñuuruat. Taatnamik kinnirusi ilipsitñun.”
Kamanaġniqsraŋat Tillisit
28 Iḷaŋata aglaliqirit tusaaniġaa Jesus-ŋum uqautigikkaŋa Sadducee-ŋuruatnun. Iḷitchuġiplugu Jesus-ŋum kiggutillautaqałha apiqsruġniġaa, “Nalliat tillisit tupigitluktaksrauva iluqaŋitñiñ?”
29 Jesus-ŋum kiugaa, “Una tilliñ piitchuiḷḷapiaqtuq, ‘Naalaġnisitŋa, Israel-aaġmiuŋuruasii, Saŋŋiruaq Agaayyutvut kisimisauluk Atanġuruq.
30 Piqpagiraksraġigiñ Ataniq Agaayyutin iluqaaniñ uummatipniñ suli iluqaaniñ iñuutchipñiñ suli iluqaaniñ isummatipniñ suli iluqaaniñ sayagikkapniñ.’ Sivulliuruksraq tilliñ tavrataamna.
31 Tuglia taatnatun, ‘Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.’ Atlamik piitchuq tillitmik kamanatluktuamik taapkuŋnakŋa.”
32 Taavruma aglaliqirim kiuniġaa, “Iḷisautrii, uqaqtutin iḷumutuuruamik. Agaayyutaipiaqtuqtavra atlamik.
33 Iñuum piqpagiraksraġigaa Agaayyun iluqaaniñ uummatmiñiñ suli iluqaaniñ kaŋiqsimałiġmiñiñ, suli iluqaaniñ sayagikkaġminiñ, suli piqpagilugu iñuuniaqatni iŋmisun iḷiḷugu. Iłuatluktuq tupiksriruni taapkuŋniŋa tillisiŋñik tikiutrił̣iġmiñ niġrutinik suli atlanik tuniḷḷautiksranik Agaayyutmun.”
34 Taavruma kiupmani isumaturuatun, Jesus-ŋum nipliutigaa, “Ukpiġiłhiñaaġuġniġiñ Agaayyutmun aŋalatchiił̣iksran.” Tavrakŋa Jesus apiqsruqausiksraiġñiġaat.
Apiqsruun Anniqsuqtikun Akiqsruutauruakun
35 Jesus iḷisautriḷḷaġmi agaayyuvikpaŋmi apiqsruġniqsuq, “Suvaata aglaliqirit nipliġaġivat Christ, anniqsuqti akiqsruutauruaq, kiŋuviaġinipḷugu David-mun?
36 David, aŋalatlugu Ipqitchuam Irrutchim, itnaġniqsuq,
‘Atanġum uqaqtuq Atanimnun:
Aquvittin kamagitchiiviksrapnun
uvaŋnun akiiḷiñiałhatnunaglaan uumigiritin.’ Psalm 110:1
37 David-ŋum iŋmiñik taiguutiqaqpagu Atanġuruamik, qanuġmi Anniqsuqti David-ŋum kiŋuviaġitlaniqpauŋ?” Iñugaaġruich naalaġnisuurut Jesus-mik.
Jesus-ŋum Kiliktuutigigai Aglaliqirit
38 Iḷisautrił̣iġmiñi nipliutigai, “Qaunagiyumagisi aglaliqirit pisuktuatlaturuat akuqturuanik atnuġaaqhutiŋ suli iñuŋnun paġlatqusuuplutiŋ tauqsiġñiaġviŋñi.
39 Katraġviŋitñi suli iñuich niġiqpakmata aquppitḷaturut nakuutluktuani aquppiutaŋitñi.
40 Ivayaqtuqmigaich uiḷgaġnaat tupiġikkaŋich, aasiiñ agaayuuraalgupmiut sivisuplugu agaayuŋŋuałikun. Tamatkua tamarra anasiñŋuusiaqaġisirut pitḷuglugu atlaniñ iñuŋniñ.”
Uiḷgaġnaam Iḷiraŋa
41 Jesus aquvinniqsuq igḷuanun iḷirrivium aasiiñ tautuktuagaqsipḷugich iñuich iḷiriruat iḷirriviŋmun. Iñugiaktuat umialguruat iḷiriqpaŋniqsut.
42 Piqaqmiñiqsuq naalgiiktuamik uiḷgaġnaamik iḷiriruamik malġuŋnik susauraaŋnik maniayauraaŋnik.
43 Jesus-ŋum tuqłuġniġai maliġuaqtini nipliutiplugich, “Nipliutigipsi, taamna naalgiiktuaq uiḷgaġnaaq iḷiritḷuktuq tamatkunakŋa atlaniñ iḷiriruaniñ.
44 Iluqatiŋ atlat piksraqaqhutiŋ iḷirirut sippakuuqtuaqhutiŋ, aglaan aġnaq piksraiñŋaġmi iḷiriruq tamatkiqł̣ugu iluqaan pigikkani iñuuniutiksraiġḷuqhuniunniiñ.”