2
Filla dow ɓurdinde oo naa ooto
Banndiraaɓe, onon goonɗinɓe Iisa *Almasiihu Joomiraawo men jom teddungal, to ɓurdinee ɓiɓɓe aadama. Nde jom njawdi, ɓorniiɗo kolte lobbe ɗe hano mum fuu ngalaa, no watti hootannde kanŋe, warii nder hawriine mooɗon, nde nii talka gom, ɓorniiɗo tekke kam duu warii. Nde nii on kuybiti hakkillo mooɗon fuu har jom njawdi oo, teddinɗon mo, mbi'uɗon : « Jooɗorgal lobbal nii, jooɗa. » Dey mbi'on talka oon duu : « To jooɗa, dara. » Naa mbi'on mo : « Jooɗa ley. » Nde nii on ngaɗii nii, hakkune mooɗon on ɓurdinaay ko'e himɓe naa ? On kiitoraaki miilooji bonɗi naa ?
Banndiraaɓe am horsuɓe ! Hanaa Alla suɓii talkaaɓe yeeso duuniyaaru fuu ngam riikinde ɓe nder goonɗinol, ɓe naata Laamu Alla, Laamu ngu o fodani hiɗuɓe mo naa ? Amma onon, oɗon kaɗa talka ndimaaku mum. Hanaa riikuɓe ngoni no kaɗa on foofude naa ? Hanaa kamɓe duu ngoni no njaara on yeeso hiitotooɓe naa ? Hanaa kamɓe duu ngoni bonnooɓe innde Iisa, innde lobbere nde Alla waddi hakkune mooɗon naa ?
Nder *Tawreeta no winndaa wi'aa : Ngiɗaa gondo maa no ngiɗirɗaa hoore maa.* Goonga non, nde on tokki tilsinoore mawne ndee, tilsinoore Laamu Alla, nde nii on tokkiri no nde wi'iri, on ngaɗii ko wooɗi.
Amma nde on ɓurdini ko'e ɓiɓɓe aadama, on ngaɗii hakke, on njukketee ngam on tokkaay ko *Tawreeta wi'i. 10 Ngam nde neɗɗo woofii worre tan nder tilsinooje *Tawreeta ɗeen, baa nde neɗɗo tokkii koddiiɗe ɗeen fuu, too joomum woofii tilsinooje ɗeen fuu. 11 Ngam Alla wi'i : To yeenu, o wi'i duu : To ittu yonki goɗɗo. Ndenne, baa nde neɗɗo yeenaay, nde nii joomum itti yonki goɗɗo, too joomum tokkaay ko tilsinooje ɗeen mbi'i. 12 Ndenne, accee haala mooɗon e mbuurnam mooɗon laatoo hano haala e mbuurnam himɓe hiiteteeɓe dow tilsinooje rimɗinooje. 13 Tabbat ! Nyannde kiite ɗeen, yurmeene walanaa ɓe njurmaakino banndiraaɓe mum'en. Amma yurmeene ɓurata kiite ɗeen semmbe.
Ceŋodirol goonɗinol e gollal lobbal
14 Banndiraaɓe, toy nafakka wi'ude mi goonɗinii dey alamaaji goonɗinde goonga e goonga ngi'ataake nder golle am ? Ir goonɗinol ngool no hisina neɗɗo naa ? 15 Alal-misaali, banndiraawo debbo naa gorko goonɗinɗo gom walaa ko holtoo, o nyaama hannden, o nyaamataa jaaŋo. 16 Dey goɗɗo nder mooɗon wi'a mo : « Jam wara to maa, Alla hokke ko ɓornotoɗaa e ko nyaamata », dey hokkaay mo ko holtee e ko nyaamee. Ɗume haalaaji ɗii nafi ? 17 Non duu goonɗinol fuu darii kam tan ko seŋodiraay he golle lobbe, he ko waati fuu no go'o.
18 Nde goɗɗo wi'ii kam, aan a goonɗinɗo, miin mi gaɗoowo golle lobbe. Mi jaaboto joomum, mi wi'a holla kam goonɗinol ngol walaa golle lobbe nder mum. Miin duu, mi hollete har golle am lobbe ko mi goonɗinɗo. 19 A goonɗini ko Alla no gooto naa ? Gasi ! Baa ginnaaji bonɗi ngoonɗini ɗum, iɗi ndiwna yeeso makko. 20 Aan bahiima ! Aɗa hiɗi tabbintinaa ko goonɗinol ngol walaa golle lobbe, walaa fuu nafakka gom naa ? 21 Hanaa ngam maamii'en *Ibrahim tefi sakkude Isiyaaku mum dow sakkirde, waɗi Alla daari mo dartiiɗo naa ? 22 A hi'i ko goonɗinol makko e golle makko lobbe no ceŋodiri. Ko o golli ɗum duu humni goonɗinol makko. 23 Ndenne ko Dewtere Alla wi'i ɗum tabbiti : Ibrahim goonɗinii Alla, ngam majjum waɗi Alla daari mo dartiiɗo. Ɗum duu waɗi o noddiraa higo Alla.§ 24 Ndenne, on ngi'ii ko neɗɗo no noddiree dartiiɗo yeeso Alla, ngam golle muuɗum lobbe, hanaa ngam goonɗinol muuɗum tan.
25 Non duu, Rahab, debbo jeenoowo gom, laatake dartiiɗo, ngam golleeji mum lobbi ɗi ngollunoo, wakkati o jaɓɓinoo horooɓe ɓeen.* O walli ɓe, ɓe kootiri laawol feerewol gom. 26 Neɗɗo nde foofaango walaa he mum, no maayɗo. Non duu goonɗinol fuu ngol seŋodiraay he golle lobbe, he ko waati fuu no go'o.
* 2:8 Lewinkooɓe 19.18 2:11 Burtaaki 20.14 ; Burtaaki 20.13 2:23 Fuɗɗorde 15.6 § 2:23 2 Habaruuji Laamu 20.7 ; Esaaya 41.8 * 2:25 Nder jamaanu annabi Muusa worɓe sappo e ɗiɗo gom lilaama ngam horoyde leydi Kanaana, leydi ndi Alla fodani Isra'ilankooɓe. Taariihi Rahab woni nder Yosu'a 2.1-21.