2
No Ruuhu Ceniiɗo jipporii dow goonɗinɓe
1 Nde iidi ɓenndal alkama warnoo ndeen, tawi goonɗinɓe Iisaa ɓeen fuu ina kawriti nokku gooto.
2 Wakkati gooto, sawtu ga'uɗo hono henndu mawndu ƴuuri dow kammu, heewi suudu ɗo ɓe njooɗii ɗoon fuu.
3 Ko wa'i hono ɗemle yiite ni ɓangani ɓe. Ɗe peccii, ɗe njowii dow mono e maɓɓe fuu.
4 Ɓe fuu ɓe keewi Ruuhu Ceniiɗo, ɓe puɗɗi haalude ɗemle janane no Ruuhu oon hokkiri ɓe kaalda noon.
5 Tawi worɓe Alhuudiyankooɓe hulɓe Laamɗo ƴuuruɓe e leyɗe adunaaru fuu ina njooɗii Urusaliima.
6 Nde sawtu oon waɗunoo ndeen, jamaa oon fuu hawriti. Ɗum jiiɓii hakkillooji maɓɓe, sabo mono fuu nanii ɗemngal muuɗum ina haalee.
7 Ɓe fuu ɓe mbemmbaa, ɗum haaynii ɓe, iɓe mbi'undura:
—Haalooɓe ɓe fuu nganaa Galilinkooɓe naa?
8 Ndelle, noy mono e meeɗen fuu nanirta ko ɓe kaalata e ɗemngal ngal muyni?
9 En Partiyankooɓe e Mediyankooɓe e Elamiyankooɓe, en jooɗiiɓe Mesopotami, kam e Yahuudiya e Kapadokiya e Ponta e Aasiya
10 e Firigiya e Pamfiliya e Misira e leyɗe sera Libiya ɗakkol Sireene. Woɓɓe meeɗen ƴuurii Roma. En Alhuudiyankooɓe, kam e naatuɓe diina Alhuudiyankooɓe.
11 Woɓɓe katin ƴuurii Kereta, woɓɓe ƴuurii leydi Arabiya. Ammaa ɗum e laataade fuu, en fuu eɗen nana iɓe kaala haala golleeji mawɗi ɗi Laamɗo waɗi ɗiin. Iɓe kaala ɗum fuu e ɗemle meeɗen!
12 Ɗum haaynii ɓe ɓe fuu, ɗum haɓɓi ɓe ko'e, iɓe ƴamundura:
—Ɗume woni maanaa majjum?
13 Woɓɓe ina njalnoroo goonɗinɓe ɓeen, ina mbi'a:
—Ɓe kaaru doro de ɓe culii!
No Piyeer waajorii jamaa oon
14 Ndeen Piyeer darodii e sappo e ngo'o ɓeen, ɓanti daande muuɗum, de wi'i jamaa oon:
—Onon Alhuudiyankooɓe e jooɗiiɓe Urusaliima fuu, kettinee haala am de paamon kabaaru gaɗuɗo oon.
15 Yimɓe ɓe nganaa suliiɓe hono no miilortoɗon ni. Joonin fay yamnde jeenay beetee faltaaki, sakko neɗɗo yara faa suloo.
16 Ammaa ɗum warii faa tabintina ko annabi Jowiila wi'i:
17 «Laamɗo wi'ii:
E ley balɗe cakitotooɗe ɗe
mi jippinan Ruuhu am dow tagaaɓe fuu.
Ɓiɓɓe mooɗon worɓe e rewɓe
kaaliran annabaaku.
Jokolɓe mooɗon nji'an holleede,
nayeeɓe mooɗon koyɗinte.
18 Wooɗi gollooɓe am worɓe e rewɓe du,
mi jippinan Ruuhu am dow muɓɓen e ley balɗe ɗeen,
ɓe kaaldan annabaaku.
19 Mi waɗan kaayeefiiji dow kammu,
mi waɗan maandeeji kaayniiɗi dow leydi,
ɗi laatoo ƴiiƴam e yiite e cuurki.
20 Fadde nyalaande gartol Joomiraaɗo mawnde teddunde ndeen warude,
naange niɓɓinte,
lewru du wojjan hono no ƴiiƴam ni.
21 Ndeen, neɗɗo fuu nodduɗo innde Joomiraaɗo hisinte.»
22 Piyeer wi'i katin:
—Israa'iilankooɓe, kettinee haalaaji ɗi: Iisaa Nasaraatuujo oon wo neɗɗo mo Laamɗo laaɓinani on wo ƴuurɗo e muuɗum. Laamɗo hokki ɗum baawɗe, hokki ɗum waɗude kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi hakkunde mooɗon, hono no onon e ko'e mon anndirɗon ni.
23 Neɗɗo oon, Laamɗo muuynoo gilla arande wattee e juuɗe mon. Onon le, on nduŋanake mo yimɓe ɓe anndaa jamirooje, on tontii mo, on mbarii mo.
24 Ammaa Laamɗo iirtinii mo, itti mo e naawalla maayde, sabo maayde ndeen waawaano tiigaade mo.
25 Si goonga du, inan ko Daawda haali dow makko, wi'i:
«Wakkati fuu miɗo yi'a Joomiraaɗo na wondi e am.
Imo woni gere nyaamo am,
faa taa mi diwna kulol.
26 Saabe majjum ɓernde am seyake,
ɗemngal am na mana,
faa ɓanndu am du waaltoo dow jikke celluɗo,
27 sabo a yoppataa yonki am hakkunde maayɓe,
a accataa Ceniiɗo maa oon nyola.
28 A anndinii kam laabi nguurndam,
a hebbinan kam seyo sabo aɗa wondi e am.»
29 Piyeer ɓeydi katin, wi'i:
—Sakiraaɓe, miɗo haalana on laaɓal haala maami en Daawda: o maayii, o uwaama, saabeere makko ndeen ina woni ɗo meeɗen ɗo faa hannden.
30 Ammaa wo o annabaajo, imo anndi Laamɗo hunanake mo gooto e taaniraaɓe makko loomtan laamu makko.
31 O yi'ii ko warata, o haali haala ummitagol Almasiihu. O wi'i yonki muuɗum accataake hakkunde maayɓe, ɓanndu muuɗum du nyolataa.
32 Oon woni Iisaa mo Laamɗo ummintini, min fuu miɗen ceedii.
33 Laamɗo ɓantii mo, heedinii mo gere nyaamo muuɗum. O heɓi e Baabiiwo Ruuhu Ceniiɗo hono no aadorinoo noon, o saaki ɗum. Joonin oɗon nji'a ɗum, oɗon nana ɗum.
34 Sabo Daawda meeɗaay ƴeentude dow kammu, ammaa wi'ii:
«Joomiraaɗo wi'i Joomam:
Jooɗa gere nyaamo am,
35 faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»
36 Lenyol Israa'iila fuu tannyora: Iisaa mo tontuɗon e leggal palaangal oon, Laamɗo waɗii ɗum Joomiraaɗo, waɗii ɗum Almasiihu.
Haala kawrital artiiɓe goonɗinde
37 Nde ɓe nannoo haala kaan ndeen, ka yuwi ɓerɗe maɓɓe sanne, ɓe mbi'i Piyeer e nulaaɓe heddiiɓe ɓeen:
—Sakiraaɓe, ɗume min kaani waɗude?
38 Piyeer jaabii ɓe, wi'i:
—Tuubee, gooto mooɗon fuu lootiree lootagal batisima e innde Iisaa Almasiihu, faa lutti mooɗon njaafee. Ndeen Laamɗo hokkan on Ruuhu Ceniiɗo.
39 Sabo Laamɗo waɗanii on aadi, onon e ɓiɓɓe mooɗon e yimɓe woɗɗuɓe fuu. Indi woodani neɗɗo mo Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen noddi fuu.
40 Caggal ɗuum, Piyeer gongini ɓe haalaaji goɗɗi keewɗi, ina waajoo ɓe, ina wi'a:
—Ndeenee ko'e mon e yimɓe jamaanu oonyiiɗo o.
41 Jaɓuɓe haala makko ɓeen lootaa lootagal batisima. Nyannde ndeen, yimɓe hono ujunaaje tato naati e kawrital goonɗinɓe ngaal.
42 Iɓe tinnoo e waaju nulaaɓe ɓeen, iɓe nanngunduri e gondal goonɗinɓe ngaal, iɓe keltoo buuru, iɓe ngaɗida du'aawuuji.
43 Kulol naati e mono fuu, sabo nulaaɓe ɓeen ina ngaɗa kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi keewɗi.
44 Goonɗinɓe ɓeen fuu na kawti. Ko ɓe njogii fuu, wo ɓe kawtu.
45 Iɓe conna jawdi maɓɓe, iɓe kokka mono fuu ko haajaa.
46 Nyannde fuu ɓe kawritan ley suudu dewal mawndu nduun, iɓe laatii ɓernde wootere. Iɓe keltoo buuru, iɓe nyaamda ley cuuɗi maɓɓe e seyo e ɓerɗe laaɓuɗe.
47 Iɓe njetta Laamɗo, yimɓe fuu ina njiɗi ɓe. Nyannde fuu Joomiraaɗo ina ɓeydana kawrital ngaal hisinaaɓe.