12
The Question about the Sabbath
(Mr 2.23-28; Lk 6.1-5)
Noqw Jesus nasuṅwintalöṅnit ep söhövos’uyit aṅ yámakto; noqw put aw nánatuwnayaqam tsöṅso’qe talayat mawtiwisk̇ahk̇aṅw put nōnoptiwisa. Noqw Pharisee‐sinom amumi yórikyaqe, Jesus aw paṅqaqwa: Meh, ūmi nánatuwnayaqam nasuṅwintalöṅnit ep hihta mewniwtaqat hintsatsk̇a. Noqw pam amumi paṅqawu: Ya ura David suṅwámuy amumum tsöṅmokqe hinhtiqw uma put aṅ qa tuṅwáya? Ura pam Tutuyqawhqat kīyat aw pákihqe pölavikit God aw noiwhqat sowa. Ura soon nāp hak put aṅqw nösṅwu, pas God awwat momṅwit‐saa. Hal ya uma tutavot aṅ it qa tuṅwáya, ura God awwat momṅwit put kīyat ep nasuṅwintalöṅnit qa hihtatotat pay qa hinhtoti? Noqw nu umumi paṅqawni: Suhk̇a Tutuyqawhqat kīyat epnihqe pas pávannihqa yep’e. Ura yan pey’ta: Uma tūookwatuwyaniqat nu put tuṅlay’ta; noqw uma soq hom’oyit‐sa inumi noaya, yan’i. Noqw kurs uma put māmatsye’, soon hakimuy qa hihta ep qaanhtotiqamuy tukopnayani. Pi nu’ Sinot Tiat hikis pi nasuṅwintalöṅnit aw moṅwi.
The Man with a Crippled Hand
(Mr 3.1-6; Lk 6.6-11)
Pu pam paṅqw ahpiynihqe, pumuy tsotsvalkiyamuy aw paki. 10 Noqw meh, hak tāqa lakput may’taqa pep nuhtuma. Noqw momṅwit hihta ep put nēveltoyanyaniqe ōviy put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Ya pay hak nasuṅwintalöṅnit ep hakiy qalaptsinaniqw pam súanta? kitota. 11 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Kurs haqawa umuṅaqw sūkw kanelvokoy’taqw, pam nasuṅwintalöṅnit ep haqami hötsit aqw posq, ya pam put qa paṅqw hóroknani? 12 Noqw puyaw sino kanēlot epnihqe qa pas himuu? Paniqw ōviy hak nasuṅwintalöṅnit aṅ lolmat hintsakniqw pam súanta. 13 Pahsat pu pam tāqat aw paṅqawu: Uhmay tsihkwaa! Noqw pam put tsihkwa; noqw pam ayaṅqwat māyat an pās powalti. 14 Pahsat pu Pharisee‐sinom aṅqw ahpiyyaqe, hin as put nīnayaniqey ankiwakw yuaatota.
God’s Chosen Servant
15 Noqw pay Jesus put navoti’taqe paṅqw ahpiy’o. Noqw qaan’ewakw hintaqam sinom put aṅkya; noqw pam sohsokmuy tūtuyyaqamuy qalaptsina. 16 Nihqe puma put qa tunvotnayaniqat pam amumi paṅqawu. 17 Yan Tutuyqawhqat lavay’ayayat Esaias hin lavayhtiqat aw antsaniwa; pam ura paṅqawu: 18 Kurs huvam itumal’ayay inamoray aw yórikyaa. Put hapi nu aw unaṅway’ta; nu put pas hahlayi. Nu put aw ihikwsiy távini. Noqw pam imuy qa‐Jew‐sinmuy amumi haqe’ súanhintaqat mahtaknani. 19 Pam qa nāṅwuy’tani; piw qa tsa’tinumni. Soon hak put tönayat kitpik navotni. 20 Pam hopaqat muhtsikput soon qöhiknani; pu wihqöhit híhin uwiwitaqat soon pam tōk̇ani. Hisat súanqatsit tūwaqatsit aṅ ahsupoq kúrukmaqw, paṅso pahsavo pam pan hinmani. 21 Noqw ima qa‐Jew‐sinom put aw yanyuṅwni. Yan ura pey’ta.
Jesus and Beelzebul
(Mr 3.20-30; Lk 11.14-23)
22 Noqw pahsat pu hak nukpanhikwsit akw tuyqawiwtaqa qapostalk̇aṅw qayuáataqat put aw wikvaya. Noqw pam put qalaptsinaqw, ōviy pam yuaaykuk̇aṅw pu pōsiy tālawna. 23 Noqw sinom sohsoyam k̇ātayuṅqe paṅqaqwa: Ya qa i’ David Tíata? 24 Noqw pay Pharisee‐sinom put nanaptaqe paṅqawu: I’ nukpanhihikwsimuy moṅwíyamuy Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy nuhtuṅaqw ipwanta. 25 Noqw Jesus pumuy wuwniyamuy mātsi’taqe, amumi paṅqawu: Haqam moṅwtunatya nehpewhtiqa soon qa kīqötini; pu kitsóki, sen kīvit nehpewhtotiqam soon hoṅni. 26 Noqw kurs Satan ayo nāhorokne’, pam pep nehpew’iwtani; noqw pahsat pu moṅwtunatyaat hin wúnuni? 27 Noqw kurs nu Beelzebub aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy ipwantaqw ya umumi nánatuwnayaqam hakiy aw yank̇ahk̇aṅw pumuy ipwantota? Ason puma umuy atsáṅhkiye’, umuy suhputsnayani. 28 Nīk̇aṅw kurs nu God Hikwsiyat öqalayat aw yank̇aṅw pumuy ipwantaqw, pay hapi pas God moṅwtunatyaat umumi pitsíwiwta. 29 Ya sen hin hak hakiy a’nö hoṅvit kīyat aw pak̇e’ hihta himuyat put aṅqw nawhkini? Pam mohti put some’, pahsat pu pam put kīyat kīqötani. 30 Qa inumumnihqa hapi inuhpew’iwta; pu qa inumum tsovalantaqa tatslakinta. 31 Paniqw ōviy nu umumi paṅqawni: Hak hihta ep qaanhtiniqw, sen nuhtumiq hiṅqawniqw, pam pantaqa put ahpiy ayo yukiwmantani. Nīkaṅw hak haqam Qahováriwtaqat Hikwsit aqw hiṅqawniqw, pam pantaqa pas soon hisat put ahpiy ayo yukiwni. 32 Pu hak haqam nuy Sinot Tiyat aqw hiṅqawhq pay pam put ahpiy ayo yukiltini. Nīk̇aṅw hak haqam Qahováriwtaqat Hikwsit aqw hiṅqawhq pam pas soon hisat put ahpiy ayo yukiltini, it qatsit ep’e, pu qatsit nātoniqat ep’e.
A Tree and Its Fruit
(Lk 6.43-45)
33 Hak lolmat sipaltsokit ūye’, lomasipalat aniwnaṅwu. Pu hak sipaltsokiy aw qa tunatyawtaqw, pam nukushinhte’, qalomásipalat aniwnaṅwu. Pi sipaltsoki aniwniy akw mātsiwtaṅwu. 34 Is uti, uma hakim tsūtsu’tuy amunyuṅqamu! Ya uma hin qalomátunatyay’k̇ahk̇aṅw hihta lolmat yuaatotani? Pi hakiy unaṅwpeq himu ohpokiwtaqw, put hapi hakiy moat yuaataṅwu. 35 Lolmat tunatyawtaqa sino unaṅwṅaqw hihta lolmat nȫṅantoynaṅwu. Pu qalomátunayawtaqa sino piw unaṅwṅaqw hihta qalolmat nȫṅantoynaṅwu. 36 Noqw nu umumi paṅqawni: Sinom hihta an’ewakw lavayhtote’, hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, pep pu’ nawus nenṅem hin lavayhtotini. 37 Pi God hakiy lavayiyat ep hakiy hin yukynani, sen put súantaqat paṅqawni, sen qasúantaqata.
The Demand for a Miracle
(Mr 8.11-12; Lk 11.29-32)
38 Noqw pahsat pu hakim tutavot tūtutuqaynayaqam Pharisee‐sinmuy amumum aw lavayhtotiqe paṅqaqwa: Tūtutuqaynaqa, um as k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat itamumi mahtaknani. 39 Noqw pam lavayhtiqe amumi paṅqawu: Ima pu’ qatsívaptsiwyuṅqam nukpansinomu, tusk̇apsinomu. Puma k̇ātatayhpit hihta tuawi’taqat aw yórikyaniqey nānawakna. Nīk̇anw pay puma soon k̇ātatayhpit aw yórikyani, hal pas sūkw k̇ātatayhpit‐saa. Pam Tutuyqawhqat lavay’ayayat Jonas qatsiyat ep hiniwhtiqat an aw yukiltini. 40 Ura Jonas wukovakiwuy ponoveq pāyis tālat aṅ‐nik̇aṅw pu pāyis tōkilat aṅ pakiwta. Noqw pay pan piw nu’ Sinot Tiat tutskwat ahsonve pāyis tālat aṅ‐nik̇aṅw pu pāyis tōkilat aṅ pakiwtani. 41 Hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, Nineveht aṅqw sinom pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum hoṅve’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnayani; ispi Jonas pumuy amumi yuaaykuqw, puma nāp tunatyay aṅqw lasyaq’ö. Noqw meh, Jonas epnihqe pas pávannihqa yep umumum wunu. 42 Hisat hin yukiltiniqat aw pituqw, tatk̇aqw móṅwi‐wuhti pu’ qatsívaptsiwyuṅqamuy amumum wunupte’, pumuy qatuptsiwniyamuy ep suhputsnani; ispi pam Solomon a’no wuwniyat aw tūqaytaniqe ōviy tūwaqalṅahaqaqw put aw pitu. Noqw meh, Solomon epnihqe pas pávannihqa yep’e.
The Return of the Evil Spirit
(Lk 11.24-26)
43 Tuyoy’eway hikwsi sinot aṅqw yámak̇e’, haqe’ qa pay’taqat aṅ hinnumṅwu, haqam nāsuṅwnaniqe ōviy’o; nit qa túwaṅwu. 44 Nen pahsat pu paṅqawṅwu: Han pi pay nu ikiy aṅqw yámakqey aw áhoy’i, kítaṅwu. Pu pam ep pituqw qa hak epniqw, pās maspiwtaqw, aṅ himu lomahinyuṅqw, pantaqat yórikṅwu. 45 Nen pahsat pu pam ahpiynen, pētuy tsáṅe’nihqamuy hīhikwsimuy nahpenihqe pas nūnukpantuy aw tsamṅwu; noqw puma aw yuñe’ pep ki’yuṅṅwu. Noqw hakiy qatsiat aṅknihqa mohtiwat epnihqe pu’ pas qalomáhinhtiṅwu. Noqw pan hapi imuy pu’ qatsivaptsiwyuṅqamuy qalomáhinyuṅqamuy amuṅem hintani.
Jesus’ Mother and Brothers
(Mr 3.31-35; Lk 8.19-21)
46 Noqw nāt pam sinmuy amumi yuaataqw, meh, put tupkomat yuyat amum ihpaq hoṅk̇ahk̇aṅw, put aw yuaaykuyaniqey nānawakna. 47 Noqw haqawa put aw paṅqawu: Meh, uhtupkom uṅuy amum ihpaq hoṅk̇ahk̇aṅw, ūmi yuaaykuyaniqey nānawakna. 48 Noqw pam lavayhtiqe, put āawnaqat aw paṅqawu: Noqw ya hak íṅuu? Pu ya hakim itupkomya? 49 Pu pam put aw nánatuwnayaqamuy amumi māmasat, paṅqawu: Huvam iṅuy, pu itupkomuy amumi yórikyaa. 50 Pi hak haqam Inay ōveqatsit ep qátuhqat tunatyayat aṅ hinmaqa hapi itupko, pu isiwa, pu iṅuu.