2
Eruk, kunum kome yarä ukät äboriye pähap pewän ahäŋ moreŋkuŋo unitäŋo manbiŋam uba. * * Täŋpäkaŋ edap 7 uken Anututä piäni täŋkuko u täreŋirän edap uken itpäŋ-nadäkta orek itkuk. Anututä edap 7 u ini kon täŋ imiŋpäŋ ini pärik, kudupi api irek yäŋ yäŋkuk. Imaka kudup ahäŋ morewäpäŋ itpäŋ-nadäk täŋpa yäŋpäŋ orek itkuko unita edap u ini pärik, kudupi peŋkuk.
Adam kenta Iv täŋo manbiŋam
4-5 Ŋowä kunum kome pewän ahäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam. Yawe Anututä kunum kome pewän ahäŋkuŋo kadäni uken päya ba ketem imaka mebäri mebäri kome terak nämo ahäwani. Yawe Anututä iwän takta nämo nadäŋ imiŋkuk. Ba piäni täkta äma kubä nämo itkuk. Täŋpäkaŋ woŋ taŋi kome gänaŋ naniktä ahäŋpäŋ kome pähapta ume imiŋkuk. * Täŋpäkaŋ Yawe Anututä komepäŋ äma kubä gatäŋpäŋ iŋami gänaŋ irit täŋo woŋ piäŋ iwatkuk. Piäŋ iwat-pewän äpmoŋirän äma u imaka irit ikek ahäŋkuk. Ude täŋpäŋ Yawe Anututä edap abani käda ketem piä kubä Iden komeken täŋkuk. Piä u täŋpäŋ äma gatäŋkuko u Iden piä uken teŋkuk. * Teŋpäŋ Yawe Anututä päya mebäri mebäri kaŋgärip ikekkät mujipi ätu täga nakta bok pewän ahäŋkuŋ. Täŋkaŋ piä u bämopiken päya kubä wäpi Irit päya, kubäwä wäpi Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päyatä itkumän.
10 Täŋpäkaŋ Iden kome bämopiken naniktä ume taŋi kubä piäta gakŋi imikta kuŋkuk. Kuŋkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ ume yaräbok-yaräbok ini-ini kuŋkuŋ. 11 Ume kubä wäpi Pison, unitä Havila kome kudupken kuŋat moreŋkuk. Kome uken gol mobä kome gänaŋ itkuk. 12 (Gol mobä uken nanik gwäki ärowani. Täŋpäŋ ukengän päya kubä umumi käbäŋi säkgämän ikek itkuk, ba mobä kaŋgärip ikek wäpi Kanilian imaka itkuk.) 13 Täŋpäkaŋ ume kubä wäpi Gihon, unitä Kus komeken kuŋat moreŋkuk. 14 Täŋ, ume kubä wäpi uwä Taigris. Unitä Asiria kome edap abani käda u kuŋkuk. Täŋ, ume kubä wäpi Yufretis.
15 Täŋpäkaŋ Yawe Anututä äma gatäŋkuko u yäpmäŋpäŋ Iden piä uken piä täkta, ba watäni irekta teŋkuk. 16 Teŋkaŋ äma u man kehäromi ŋode iwetkuk; Gäk piä ŋo gänaŋ päya mujipi nikek it yäpmäŋ kukaŋ unitäŋo mujipi täga api näŋpen. 17 Upäŋkaŋ Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päya unitäŋo mujipi nämoinik näŋpen! U naŋpäŋä kumäkinik api täŋpen. U jop nämo gäwetat yäŋ iwetkuk.
18 Täŋpäkaŋ Yawe Anututä yäŋkuk; Äma u inigän irirän nämo tägatak. Ini bumikgän not täŋkentäki kubä gatäwa!
19 Eruk, Yawe Anutu u tom mebäri mebäri, barak punin nanik komepäŋ täŋkuko u kudup äma unitä wäp yämikta iŋamiken yäpmäŋ äbuk. Yäpmäŋ äbäŋirän äma unitä yabäŋpäŋ wäp ini-ini yämiŋkuk. Wäpi yämiŋkuko uwä wäpi ubayäŋ. 20 Äma unitä ude täŋkuko uwä tom yepmäŋ towikta yäwani, barak ba tom ägwäri u kuduptagänta wäpi yämiŋkuk.
Ude täŋkuko upäŋkaŋ täŋkentäki ini bumik kubä nämo kaŋ-ahäŋkuk. 21 Unita Yawe Anututä äma u täŋpewän däpmon patguŋ taŋirän äma unitäŋo järapi kujat kubä dätpäŋ toharipäŋ äneŋi täŋpipiŋkuk. 22 Ude täŋkaŋ Yawe Anututä järapi kujat yäpuko upäŋ webe kubä täŋpäŋ äma uken imagut yäpmäŋ kuŋkuk. 23 Imagut yäpmäŋ kuŋirän äma unitä kaŋpäŋ yäŋkuk;
Wisik! Ŋowä kujatnek kubägän, tohatnek kubägän.
Ŋowä ämaken nanik yäpani unita wäpi webe yäŋ api iwetneŋ.
24 * Eruk mebäri unita ämatä miŋi nani yepmaŋpeŋ webeni kentäŋirän gupi tohari kubägän api tädeŋ.
25 Täŋpäkaŋ yanäpi yarä u moräŋ bok itpäŋ mäyäkkät nämo itkumän.
* 2:2 Hib 4:4,10 * 2:2 Kis 20:11 * 2:7 1Ko 15:45 * 2:9 Rev 2:7, 22:2,14 * 2:24 Mat 19:5; Mak 10:7-8; 1Ko 6:16; Efe 5:31