24
Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ chʋʋsɩŋ wɩa
(Maki 13.1, 2; Luki 21.5, 6)
1 Yisa die dɩ nyɩŋ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ jigiŋ a chʋŋ gara, die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ keŋ ʋ jigiŋ a balɩ wa, ye Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ dɩ vɩɩna die.
2 Die ʋ pɩasɩ ba dɩ, “Nɩ ye nyinti gie mana mɩŋ? Wusie maŋ bala nɩ, ba nan kpaŋŋɩ a mana a taaŋ tɩŋgbaŋ ma, ta taŋ balɩmɩŋ gbaŋ kaaŋ wɩarɩ a sʋgɩ ka chanchaaŋ ma.”
Wumugisike aŋaŋ wahala wɩa
(Maki 13.3-13; Luki 21.7-19)
3 Yisa die dɩ sʋʋna a kalɩ kunkogiŋ dieke ba wasɩnana Olivi Tɩɩsɩ kunkogiŋ sikpeŋ die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ keŋ ʋ jigiŋ ba nyɩɩna a pɩasɩ wa, “Balɩ tɩ saŋŋa dieke genhe mana dɩ bala a yi aŋaŋ wudieke dɩ bala ka yi a dagɩ sɩba fʋ kieŋku aŋaŋ dʋnɩa kpatɩŋ gbigiye mɩŋ.”
4 Die ʋ yiŋŋi a balɩ ba, “Nɩ sɩmma aŋ vuoŋ da keŋ gaaŋ nɩ,
5 dama vuosi pam nan nagɩ n saaŋ a keŋ a baarɩ banɩŋ ba yine manɩŋ Masia wa ta gaaŋ vuosi pam.
6 Nɩ nan wʋŋ tɔntɩ watɩ nɩ chaaŋ aŋaŋ saasaa wɩa, ama nɩ da vaa ŋmaamɩŋ yalla nɩ, dama sie wɩaha gie yi, ama a ka dagɩ sɩba dʋnɩa kpatɩkʋ keŋye mɩŋ.
7 Vuosi buuriŋ nan wagɩ taŋ, naalɩŋ nan wagɩ naalɩŋ. Kɔŋ aŋaŋ tɩŋgbaŋ dɔmɩŋ nan dɩ bie jigiŋ mana.
8 Wɩaha gie mana nan dɩ sɩɩ sɩba maarɩŋ yʋagɩŋ piiliŋ.
9 “Saŋka mi ba nan yigi nɩ a nagɩ nɩ yɩ aŋ ba vaa nɩ dii wahala, ta kʋʋ nɩ. Tɩŋgbaŋɩsɩ mana nan dɩ haa nɩ dama nɩ dɩna n kʋaŋ wɩa.
10 Saŋka mi vuosi pam nan zeti n kʋaŋ dɩɩsɩŋ, ba nan posi tamba chɩasɩ ta haa tamba.
11 Ta ŋmɩnchɩbɩsɩ naazʋalɩba nan keŋ a gaaŋ vuosi pam.
12 Bɩaŋ dɩ bala ka dalɩma tɩŋgbaŋka gie wɩa, ta vuosi pam choti nan dɩ sʋnsɩ.
13 Ama vuodieke nɩŋ mana dɩ dine sikimiŋ a ga tʋgɩ wahalaka gie kpatɩŋ nan ye gbatɩtaanɩŋ.
14 Ta ba nan mʋʋlɩ Ŋmɩŋ naarɩ wʋvɩɩnaha gie dʋnɩa ka gie mana mana ma, dɩ vuoŋ mana wʋŋ, ta dʋnɩa ka kpatɩŋ ye keŋ.
Ŋmaaŋbɩaŋ wɩa
(Maki 13.14-23; Luki 21.20-24)
15 “Nɩ nan ye ‘Jachʋʋsɩ’ dieke ta Ŋmɩŋ naazʋa Danieli die dɩ balla ka wɩa wa dɩ, genke Ŋmɩŋ dɩ chʋarɩŋ, ka nan dɩ zie Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ.” (Vuodieke mana dɩ a keŋ a karɩŋ wɩaha gie, ʋ sɩmma a chɩasɩ.)
16 “Saŋka mi vuodiekemba dɩ benne Judia ma ma wa, chɩgɩ a ga jʋalɩ tana sikpeŋ.
17 Ta vuodieke dɩaŋ dɩ keŋ bie ʋ mampili sikpeŋ da keŋ sʋʋŋ tɩŋgbaŋ dɩ ʋ juu juoku a nagɩ ʋ nyinti.
18 Ta vuodieke dɩaŋ dɩ keŋ bie ʋ kʋaŋ ma, ʋ da keŋ kuli dɩ ʋ nagɩ ʋ jayeekiŋ.
19 Saŋka mi hɔgʋ nyuutitieliŋ aŋaŋ vuodieke dɩ yalla ballɩnyaalɩsɩ nan dii wahala pam!
20 Nɩ jʋʋsɩma Ŋmɩŋ aŋ ʋ da keŋ yi wahalaha keŋ yɩbɩŋ saŋŋa yaa davʋʋsɩkɩrɩ daraaŋ.
21 Dama saŋka mi wo, wahala pam nan dɩ beri; Ŋmɩŋ die dɩ naanna dʋnɩa a keŋ tʋgɩ jinne, kanɩŋ wahalaka mi ye ka keŋye; ta kanɩŋ wahalaka mi kaaŋ bɩ keŋ.
22 Ŋmɩŋ dɩ tɩŋ ka gobi daraaha a taaŋ vuoŋ tɩŋ kaaŋ ye gbatɩtaanɩŋ; ama ʋ vuovʋarɩkaha wɩa ta ʋ nan gobi daraaha a taaŋ.
23 “Saŋka mi dɩɩ yi vuoŋ dɩ a keŋ a balɩ nɩ dɩ, ‘Nɩ ye, Masia wa wʋnna yaa ʋ benne mi wo’, nɩ daa keŋ yi wo yada;
24 dama saŋka mi ŋmɩnchɩbɩsɩ Masiasi aŋaŋ ŋmɩnchɩbɩsɩ naazʋalɩba nan keŋ nyɩŋ a tʋŋ mamachi wɩa dɩ ba gaaŋ vuodiekemba Ŋmɩŋ dɩ vʋarɩna wa gbaŋ, ba tɩŋ nan bɩagɩ.
25 Nɩ wʋmma! N wɔŋ balɩ nɩ mɩŋ ta saŋka ye ka tʋgɩya.
26 “Die wɩa, ba keŋ balɩ nɩ, ‘Ye, ʋ bie wo haagɩŋ ma!’ Nɩ da keŋ ga mi yaa ba keŋ a balɩ nɩ, ‘Ye, ʋ bie wo juoku me!’ Nɩ da keŋ yi yada;
27 dama manɩŋ vuota Bʋa keniŋ nan dɩ sɩɩ sɩba nɩɩŋ dɩ ŋaana nyɩgɩsɩ a nyɩŋ ŋmɩŋ pɔsɩŋ a ga tʋgɩ ŋmɩŋ nanɩŋ chaakʋ die wo.
28 “Jigidieke jakpiikiŋ nyʋʋgɩŋ dɩ benne, mi zuuti dɩ lagɩma.
Vuota Bʋa yiŋŋi kieŋku wɩa
(Maki 13.24-27; Luki 21.25-28)
29 “Wahalaha mi kʋaŋ chaaŋ ta ŋmɩŋ nan sɩbɩ, chɩɩkʋ kaaŋ bɩ chaaŋ; ta chɩŋmarɩsɩsɩ nan nyɩŋ ŋmɩŋsikpeŋ a nan ta nyindieke dɩ benne ŋmɩŋsikpeŋ nan dɔŋ a lagɩŋ taŋ.
30 Saŋka mi ta vuosi nan ye manɩŋ vuota Bʋa wa yiŋŋi kieŋku siara ŋmɩŋsikpeŋ, buuri dieke mana dɩ benne tɩŋgbaŋka gie me nan kʋŋ, ta ye manɩŋ vuota Bʋa dɩ benne nɩɩŋmara ma ŋmɩŋsikpeŋ a keŋ sʋʋna aŋaŋ yiko chuulikpeŋkpɩɩŋ.
31 Malaka nan wɩɩ wɩɩŋ, ta n tʋŋ n malakasisi aŋ ba ga dʋnɩa lʋga a nɩɩsa mana mana a lagɩsɩ n vuovʋarɩkaha dieke dɩ benne tɩŋgbaŋka gie lʋga a nɩɩsa wa mana.
Chunchuleke tɩɩka dagɩtɩ wɩa
(Maki 13.28-31; Luki 21.29-33)
32 “Nɩ vaa chunchule tɩɩka dagɩ nɩ yɩaŋ. Ka nagɩsɩ dɩ keŋ pɔsa ta vaatɩ dɩ nyɩnna nɩ sɩmma a baarɩ yɩbɩŋ gbigiye mɩŋ.
33 Nɩ bɩ a keŋ ye ta nyinti gie yie naa gbaŋ gbaŋ nɩ sɩmma a baarɩ n keniŋ gbigiye mɩŋ.
34 Wusie maŋ bala nɩ, lele vuosi kaaŋ kpi a kpatɩ ta wɩaha gie mana keŋ yi.
35 Ŋmɩŋsikpeŋ aŋaŋ tɩŋgbaŋ nan keŋ a tɩaŋ ga, ama n wʋbalɩkaha kaaŋ tɩaŋ naa daa.
Vuoŋ ka sɩba Yisa yiŋŋi keniŋ daaŋ
(Maki 13.32-37; Luki 17.26-30, 34-36)
36 “Ama vuoŋ ka sɩba daarɩ yaa saŋŋa dieke n baaŋ keŋ; malakasi dieke dɩ benne arɩzanna ma dɩaŋ ka sɩba, manɩŋ Ŋmɩŋ Bʋa gbaŋ ka sɩba, sie n Chʋa Ŋmɩŋ nyɩɩna sɩbɩna.
37 Die dɩ sɩna die wo Nowa saŋka dɩ nan dɩ sɩɩ die manɩŋ vuota Bʋa wa keniŋ saŋŋa.
38 Nowa saŋŋa, saŋŋa dieke nyaakpɩɩbʋ dɩ yene ka keŋye, vuosi die dɩ die ta nyuo, ta faara hɔɔŋ, ta naga ba hɔgɩlɩasɩ a yɩa chʋllɩŋ, a ga tʋgɩ daa dieke Nowa dɩ june haarɩkpɩɩkʋ sʋŋ.
39 Ta vuosi gie die ka sɩba wudieke dɩ yinene a tʋgɩ saŋŋa dieke nyaabʋ dɩ kenne dii ba mana. Die dɩ baa dɩ sɩmma saŋŋa dieke manɩŋ vuota Bʋa wa dɩ bala n keŋ wo.
40 Saŋka mi dembisi bale nan dɩ tʋma kʋakʋ ma, ta n nan nagɩ wʋnyɩ ta va wʋnyɩ.
41 Hɔɔŋ bale nan dɩ nʋma zaa nɩa ma, ta n nagɩ wʋnyɩ ta va wʋnyɩ.
42 Die wɩa nɩ gbara dama nɩ zɩ daa dieke manɩŋ nɩ Yɔmʋtieŋ dɩ bala n keŋ.
43 Ama nɩ sɩmma wɩɩrɩ gie chɩaŋ; dɩɩ yi ta tigiŋ tieŋ dɩ keŋ sɩba saŋŋa dieke gaarʋ dɩ bala ʋ keŋ yuŋ ʋ tigiŋ me, ʋ tɩŋ nan dɩ gbarɩ ta kaaŋ vaa ʋ wɩɩ ʋ tigiri a juu a gaarɩ.
44 Die wɩa dɩ vɩɩna ta nɩ gbaŋ nɩ yi siri saŋŋa mana dama manɩŋ vuota Bʋa nan keŋ saŋŋa dieke nɩ kana ka yile dɩ n nan keŋ wo.
Yɔmʋ die dɩ tuone ʋ Yɔmʋtieŋ nʋaŋ die
(Luki 12.41-48)
45 “Yɔmʋ bɩa yine yɩantieŋ ta yie ʋ Yɔmʋtieŋ dɩ dagɩna dɩ ʋ yi wudieke? Wʋnɩŋ ʋ yine vuodieke ʋ Yɔmʋtieŋ dɩ nan vʋarɩ dɩ ʋ daansɩma ʋ yɔmʋ chanchaalɩba ta yɩma ba ba nyindiike saŋŋa dieke dɩ mʋna.
46 Dɩɩ yi ta ʋ Yɔmʋtieŋ dɩ keŋ tigiŋ ta ye wo ta ʋ tʋma die wo gbaŋ, sʋgɩfɩalɩŋ nan dɩ bie ʋ ma.
47 Wusie maŋ bala nɩ, ʋ nan nagɩ wa a zieŋ dɩ ʋ daansɩma ʋ nyinti mana mana.
48 Ama ʋ yi yɔmʋbɩaŋ, ʋ nan dɩ yile ʋ sʋŋ ma dɩ ʋ Yɔmʋtieŋ wo kaaŋ keŋ lagɩ lagɩ,
49 ta piili a nɩga ʋ yɔmʋ chanchaalɩba ta wʋnɩŋ ʋ nan dɩ die ta nyuo aŋaŋ daanyuuriŋ.
50 Ʋ Yɔmʋtieŋ wo nan yiŋŋi keŋ daa dieke aŋaŋ saŋŋa dieke ʋ kana ka yile dɩ ʋ nan keŋ.
51 Ʋ keŋ keŋ, ʋ nan datɩ ʋ tɩbɩŋ ta nagɩ wa a gʋtɩ gɩgaantɩba ma; mi ʋ nan dɩ kʋma ta ŋɔba nyɩna.