3
Digau hai hegau o di hagababa hoou
Malaa e hai behee, gimaua guu hai be nia daangada e bida hagaamu gimaua? Be gimaua guu hai be digau ala i golo ala e hiihai gi di lede haga modongoohia adu gi goodou, be di lede mai godou baahi? Ma go goodou ala go mau lede haga modongoohia, ala guu hihi gi lodo mau manawa, gu iloo ge guu mee di dau go nia daangada huogodoo. Ma gu modongoohia hua bolo ma go Christ dela ne hihi di lede deenei, ga gowadu go gimaua. Di lede deenei hagalee ne hihi gi nia ink, gei ne hihi go di Hagataalunga o God Mouli. Hagalee ne hihi gi hongo nia baahi hadu, gei ne hihi gi lodo nia hadu manawa o nia daangada.* Gimaua e helehelekai beenei, i mau hagadagadagagee huoloo gi God mai i Christ. Gimaua di mau mee ai bolo e hai gimaua gi helekai bolo gimaua e mee di hai di moomee deenei. Gei di mau iloo di hai di moomee deenei, la ne gaamai go God. Go Mee dela ne hai gimaua gii mee di hagadele di hagababa hoou, dela ne hai gi di Hagataalunga, gei hagalee ne hai gi nnaganoho ala ne hihi. Nnaganoho ne hihi le e gaamai di made, gei di Hagataalunga e wanga di mouli.* Nnaganoho ne hihi gi hongo nia baahi hadu e lua, gei di madagoaa nnaganoho ne wanga gi digau Israel, di madamada o God gu gila aga dalia nnaganoho. Ma e aha maa di madamada o nia golomada o Moses ne ngudu mai, gei e maaloo dangihi hua igolo, gei nia daangada o Israel gu dee mee di mmada gi nia golomada o Moses. Maa nnaganoho ma ga hai hegau le e gaamai di made, ne hanimoi i di madamada beelaa,* malaa e maaloo behee go nia madamada o nnegau o di Hagataalunga? Maa nnegau o di hagi aga le e madamada, di madamada o nnegau ala e gaamai di mouli, la koia e madamada huoloo gi nonua. 10 Idimaa, di madamada o lodo di madagoaa i mua, la hagalee tau ang gi di madamada o di madagoaa dolomeenei. 11 Maa nia mee ala ne ngudu gi daha ne gila mai dalia nia madamada, malaa di madamada o nia mee ala hagalee e odi gi daha, la hagalee koia ga madamada huoloo gi nonua!
12 Idimaa gimaua e hai mee gi di hagadagadagagee, gimaua e maaloo. 13 Gimaua hagalee hai be Moses dela ne gahu dono libogo gi di gahu libogo, bolo gi dee mmada nia dama o Israel gi di madamada deelaa, dela e odi gi daha, ga hagalee.* 14 Nadau lodo gu haga hamaaloo dangihi, gaa dae mai loo gi dangi nei. Di gahu libogo deelaa, le e duuli hua igolo nadau maanadu i di madagoaa ma gaa dau di hagababa namua. Go Christ hua dela e mee di daa gi daha di gahu libogo deelaa. 15 Dangi nei, gei di gahu libogo la i golo hua, dela e duuli nadau maanadu i di nadau madagoaa ma gaa dau Nnaganoho Moses. 16 Gei di gahu e mee di daa gi daha, be di hai o di beebaa dela e helekai i Moses,
“Dono gahu hii libogo e daa gi daha
i di madagoaa mee gaa huli ang gi Dimaadua.”*
17 Dimaadua deenei la go di Hagataalunga Dabu. Di gowaa dela iai di Hagataalunga o Dimaadua, deelaa di gowaa iai di aumaalia. 18 Malaa, gidaadou huogodoo gu haga maahina gi di madamada o Dimaadua i tadau dee gahu tadau hadumada, gei di madamada lahua deelaa e hanimoi i baahi o Dimaadua, deelaa go di Hagataalunga e huli gidaadou gii hai be Dimaadua i di madamada dela e damana gi nonua.
* 3:3 Exodus 24.12; Jeremiah 31.33; Ezekiel 11.19; 36.26 * 3:6 Jeremiah 31.31 * 3:7 Exodus 34.29 * 3:13 Exodus 34.33 * 3:16 Exodus 34.34