JONAH
Di Kai o Jonah
Di haga modongoohia:
Di Kai o Jonah hagalee e hai be nia beebaa o nia soukohp ala i golo i lodo di Beebaa Dabu. Di beebaa deenei le e helekai di kai o soukohp Jonah, ono hanga ngalungalua bolo ia ga de hagalongo gi nia helekai a God. God ne helekai gi mee bolo gii hana gi Nineveh, gi di waahale dagi tenua aamua go Assyria, dela e hagadaumee gi digau Israel. Gei Jonah digi hiihai bolo ia e hana e kae nia helekai a God gi golo, i ana maanadu bolo God la hagalee haga gila aga dono manawa dela bolo e oho gi daha di waahale deelaa. Nomuli mai hua nia mee aanei, gei Jonah gaa hana, gei di hagaodi gi muli geia ga hagagouaa mo di manawa gee, idimaa, ana helekai o di hagaduadua la digi kila.
Di beebaa deenei e haga modongoohia aga nia mogobuna a God i dana dagi nia mee huogodoo, i di langi i nua mo henuailala. Gei i mua nia mee huogodoo, di beebaa deenei e haga modongoohia aga di aloho God mo dono dumaalia. Idimaa, Mee e tenetene bolo Ia e dumaalia, gei Mee hagalee e manawa tene bolo Ia e hagaduadua be e haga mmaa gi daha nia hagadaumee o ana daangada.
Di hagahonu di beebaa deenei:
Di gahigahi a Jonah mo dono de hagalongo (1.1-17)
Di maalui Jonah mo dono huli hoou (2.1-10)
Di hagadele Jonah hai baahi gi Nineveh (3.1-10)
Tumaalia God ang gi Nineveh (4.1-11)
1
Tee hagalongo o Jonah
Dahi laangi hua, Dimaadua ga helekai gi Jonah, tama daane Amittai,* “Hana gi Nineveh di waahale damana. Hagi anga gi digaula bolo Au gu longono e Au nia huaidu digau o di waahale deelaa.” Gei ogo Jonah gaa hana gaa lele gi tuai gowaa hagammuni i Dimaadua. Mee gaa hana gi Joppa, ga gidee ia di wagabaalii i golo, dela belee hana gi Spain. Mee gaa hui dono paases, gaa hana i di wagabaalii belee lele hagammuni i Dimaadua.
Dimaadua ga hagabagibagia di moana, di madangi gu damanaiee, guu gono maaloo dangihi huoloo gaa hidi ai digau o di wagabaalii, guu hai bolo di wagabaalii la ga mooho. Digau o di wagabaalii huogodoo gu mmaadagu huoloo, tangada nei mo tangada nei ga gahigahi dono god bolo gi hagamaamaa ina ginaadou. Digaula gaa kili gi daha nia goloo di wagabaalii bolo gi maamaa di waga. Di madagoaa nia mee aanei ne hai, Jonah guu hana gi lala guu kii danu mmoe i lodo di wagabaalii. Di gaabinu di wagabaalii ga gidee ia a mee i golo, ga helekai gi mee, “E hai behee? Goe e mee di kii? Nnoinua, dangi anga gi doo God gi hagamaamaa ina gidaadou. Holongo Mee ga dumaalia mai gi gidaadou gi dee mmade.” Digau o di wagabaalii ga helekai i nadau mehanga, “Gidaadou ga hudihudi i tadau mehanga be di ma koai dela ne hidi ai di haingadaa deenei.” Digaula ga hudihudi, gaa gida bolo ma go Jonah. Digaula ga helekai gi mee, “Dumaalia, hagia mai gi gimaadou be di ma koai dela ne hidi ai di haingadaa deenei? Goe tangada e hai dau aha? Goe ne hanimoi i hee? Goe tangada o hee? Dehee do henua?”
Jonah ga helekai gi digaula, “Au tangada Hebrew. Au e daumaha gi Yihowah, go di God o di langi dela ne hai di moana mo nnenua.” 10 Gei mee ga haga modongoohia ang gi digaula dono lele hagammuni i Dimaadua.
Digau o di wagabaalii gu mmaadagu huoloo ga helekai gi mee, “E huaidu go dau hai dela ne hai!” 11 Di madangi gu damanaiee huoloo, malaa, digau o di wagabaalii ga heeu gi Jonah, “Ma di aha dela e hai go gimaadou adu gi di goe gei di madangi la gaa kila?”
12 Jonah ga helekai gi digaula, “Goodou taiaga ina au, hudua gi lodo di moana, gei di madangi gaa kila. Au gu iloo bolo ma ko au dela ne hidi ai goodou gaa tale gi di madangi deenei.”
13 Gei ogo digau di wagabaalii gu hagamahi belee aalo gi hoohoo gi tongo tai, gei di maa e deemee i di madangi e gono huoloo. 14 Gei digaula ga dangidangi gi Dimaadua, ga helekai, “Meenei Dimaadua, gimaadou e dangidangi adu bolo gi hudee hagaduadua ina gimaadou gii mmade i di madau daaligi taane deenei gii made! Ma Kooe hua, meenei Dimaadua, dela ne gaamai gi gimaadou di haingadaa deenei, ma Kooe dela ne hai nia hagadilinga mee aanei.”
15 Malaa, digaula ga taiaga a Jonah gaa hudu gi lodo tai, malaa, i di madagoaa hua deelaa, di tai gu limalima hua, gu bapaba. 16 Di mee deenei ne hai gaa hidi ai digau di wagabaalii gu mmaadagu huoloo i Dimaadua, gaa hai di nadau tigidaumaha, e hai di nadau hagababa bolo ginaadou ga hai hegau gi Mee.
17 Gei ogo Dimaadua ga hagau mai dana iga damanaiee, gaa holo a Jonah. Gei ogo Jonah guu noho i lodo tinae o di iga deelaa i nia laangi e dolu ge dolu boo.*
* 1:1 2-Kings 14.25 * 1:17 Matthew 12.40