3
Dimaadua Koia e Aamua ga helekai, “Au ga hagau dagu dangada kae hegau e hagatogomaalia dogu ala i ogu mua. Malaa, di Tagi dela e talitali go goodou ga limalima hua ga hanimoi gi lodo di Hale Daumaha. Tangada kae hegau dela e talitali go goodou bolo e mmada ginai, ga hanimoi ga hagadele dagu hagababa.”*
Ma koai dela e mee di manawa maaloo, e duu aga i di laangi dela e hanimoi iei Mee? Koai dela e mee di mouli i di madagoaa dela ma ga gila mai iei Mee? Mee gaa hai gadoo be di ‘soap’ dela koia e maaloo, gadoo labelaa be di ahi dela e haga madammaa nia baalanga.* Mee ga hanimoi e hai dana gabunga, gadoo be tangada dudu baalanga, e haga madammaa ana silber. Tangada kae hegau a Dimaadua ga haga madammaa digau hai mee dabu, gadoo be tangada ngalua baalanga dela e haga madammaa ana silber mono goolo, gei digau hai mee dabu aalaa ga gaamai gi Dimaadua nia hagadilinga tigidaumaha ala e donu. Malaa, nia tigidaumaha digau Judah mo Jerusalem ga gaamai gi Dimaadua, la ga haga tenetene dono manawa, gadoo be di hai dela ne hai i mua.
Dimaadua Koia e Aamua ga helekai, “Au ga hanimoi ga gabunga goodou. Au gaa hai di haga modongoohia dela e hai baahi ang gi digau ala e hai nadau buubuu, mo digau ala e hai be nia manu, mo digau ala e hai kai tilikai, mo digau ala e halahalau nadau gau hai hegau, mo e halahalau nia ahina guu mmade nadau lodo, mo nia dama guu mmade nadau maadua, mo digau tuadimee. Au ga hai baahi ang gi digau huogodoo ala hagalee hagalabagau Au.
Tigidaumaha dahi baahi e madangaholu
“Au go Dimaadua, Au hagalee huli. Deenei di hai ne hidi ai goodou, go di madawaawa Jacob digi odi gi daha. Goodou e hai gadoo be godou maadua mmaadua ala ne kili gi daha agu haganoho hagalee haga gila aga. Malaa, goodou huli mai gi di Au, gei Au ga huli adu gi goodou. Malaa, goodou ga heeu, ‘Dehee di madau mee e hai gii hai, gei gimaadou gaa huli adu gi di Goe?’ Au ga heeu labelaa, ‘E hai behee, ma e donu bolo tangada e mee di halahalau a God?’ Deeai! Gei goodou e halahalau Au! Malaa, goodou ga heeu, ‘Dehee di madau hai dela e halahalau Goe?’ Mai i nia hangaahai o godou tigidaumaha, go dahi baahi e madangaholu i godou maluagina mo godou tigidaumaha ala i golo. Goodou huogodoo gu halauwa, idimaa, digau o tenua deenei huogodoo gu halahalau Au. 10 Goodou gi gaamai gi lodo di Hale Daumaha dahi baahi e madangaholu o godou goloo huogodoo, gi dohu ai nia meegai i di gowaa deelaa. Goodou gi hagamada ina Au i di hai o ogu mogobuna, gei goodou ga gidee bolo Au ga huge adu gi goodou nia bontai llauehe o di langi, mo di llingi adu gi goodou nia hagadilinga hagahumalia ala llauehe.* 11 Au hagalee dumaalia anga gi nia manu gai laagau gi hunahuna ina godou laagau. Godou laagau ‘grape’ gaa huwa huoloo. 12 Digau nnenua huogodoo ga haga ingoo goodou bolo digau maluagina, idimaa, di godou henua gaa hai di gowaa noho humalia.”
Di hagababa Dimaadua i dono dumaalia
13 Dimaadua ga helekai, “Goodou e helekai huaidu i di Au, gei goodou e heeu, ‘Ma di aha gu helekai iei gimaadou i di Goe?’ 14 Goodou gu helekai, ‘Hagalee dahidamee go tadau hai hegau ang gi God. Dehee tahidamee tadau haga gila aga ana helekai, be e hagamada e haga modongoohia ang gi Dimaadua Koia e Aamua bolo gidaadou e lodo huaidu gi nia mee ala ne hai go gidaadou? 15 Tadau hai e mmada gi digau ala e hagapuu, aanei go digau ala e manawa lamalia. Digau huaidu e kila humalia, gei digaula e hagamada di manawa hagakono a God gi nadau haihai huaidu, gei digaula digi kae di nadau hagaduadua.’ ”
16 Gei ogo digau ala e mmaadagu i Dimaadua e hagadau leelee i nadau mehanga, gei Dimaadua gu hagalongo mo di hila anga gi nadau helekai. Nia ingoo o digau ala e mmaadagu i Dimaadua mo di hagalaamua di ingoo o Maa la guu hihi gi lodo di beebaa i mua nia golomada o Maa. 17 Dimaadua Koia e Aamua ga helekai, “Digau aanei gaa hai agu daangada. Di laangi ma ga ngalua iei Au, gei digaula gaa hai nia daangada donu ni aagu. Gei Au ga manawa dumaalia anga gi digaula, gadoo be tamana dela e manawa dumaalia ang gi dana dama dela e hai hegau ang gi deia. 18 Goodou gaa mmada labelaa gi di hai geegee o digau ala e donu mo digau ala e huaidu, digau ala e hai hegau mai gi di Au, mo digau ala hagalee hai hegau mai gi di Au.”
* 3:1 Matthew 11.10; Mark 1.2; Luke 1.76; 7.27 * 3:2 Joel 2.11; Revelation 6.17 * 3:10 Leviticus 27.30; Numbers 18.21-24; Deuteronomy 12.6; 14.22-29; Nehemiah 13.12