12
Mäliyai, eqä sisnyaŋä-weqe, Jisasi Ique äwiquatkqeŋqä
1 Hiunji naqänäŋä Pasopa ätätqäŋuwä iqu timäutŋqe, hea 6 änyä etaŋgi, Jisasi Iqu Betaniŋqä äukqe. Betani, Lasarusi, Jisasi Iqu qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä iqueqä aŋä-himqe.
2 Ämaqä Betani pmeqe, Jisasi Iquenyqä yeeqä ipu, ymisaŋä imäkkuwi. Malai ymisaŋä ämetä vqaŋga, Lasarusi iqu ämaqä Jisasi Iqutä pmetaŋguwitä anä äpmamiŋqe.
3 Iŋgaŋi Mäliyai eqä sisnyaŋä-weqä mbqä naqä iqä häkä maŋguä iŋqä hui ämeqe, Jisasi Iqueqä yukä bu äwiquatätä, yemäŋi iiyqä detä iwimäkkqe. Sisnyaŋä iiŋi, aŋä imŋi iqunä a änduekqe.
4-5 I imäkqaŋgqeŋqä, Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, Jutasi Iskarioti, Jisasi Iquenyqä täkqä tuätŋqä iqu, “Eqä sisnyaŋä-weqä tä, mbqä 300 ämetä, mbqe ämaqä nätmatqä maeqeu yätamäkqäŋqä mimäkqe suŋqäwä?” ätkqe.
6 Iqu iiŋi, naqä-qakuä ämaqä nätmatqä maeqeuŋqä kŋuä äme ätkqä ma, iqu quwä-meqä-qu eä, i ätkqe. Mbqä qae iqu imanäqä-qae, iqu mbqä iuŋi hui quwä ätamiŋqe.
7 I tqaŋgqäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi qua jipqäŋgaŋqä ämeqä di, iiŋi hiŋuinä qunyä.
8 Ämaqä nätmatqä maeqe, hiunji eeqänäŋä iuŋi hesä pmepnä. Nyi hesä äpakänä mäpmeqä imqänä” ätukqe.
Qu Lasarusi ique-pqä qäsä päkpŋqä ätkwiŋqä
9 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquautaŋä kuapänä, “Jisasi Iqu Betani äpmenä” tqaŋgä äwipiyi, qu iqinyqä äukuwi. Qu iqinyqe, Jisasi Iquenyqänä mäwqä ikuwi. Lasarusi Jisasi Iqu qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä iquenyqä hiŋuäŋqätä qäsä äukuwi.
10-11 Lasarusi iquesa, Israitqä kuapänäŋä iqua hänaqä yäue ävämepu, Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwitaŋi, hiqäva-imäkqä naqä iqua, Lasarusi iqueŋä-pqe, qäsä päsqäŋqä kukŋuä imäkkuwi.
Jisasi Iqu, ämiqä naqä eŋqä-pa äpekqeŋqä
12 Awiŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä hiunji naqä iquenyqä aquvä äqäŋguwä iqua, “Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä äpqiyä” tqaŋgä äwikuwi.
13 E äwipiyi, qu haapqä-quwqä ämepu, Jisasi Iqutä mimbŋqä äukuwi.
“Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeqä äwinä! Itaŋga Ämaqä naqä Israitqä iqune ämineyqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeta äpätqäuä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi, äŋguä iwimäkqiyä”
ätäpu, awqä ätqa äumiŋuwi.
14-15 Jisasi Iqu doŋgi änyä hipkä hŋqu ämeqe, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuiu ätnäŋqä-pa, iqueu pmeqä äukqe.
“Aŋä-himqä Sayonä pmeqä iquenä, zä miqä pambu! Hiqä ämiqä naqä iqu, doŋgi änyä hipkä iqueu pmeqä äpätqäuä” ätnäŋqä-pa äpkqe.
16 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, iiŋqe kŋui, qäŋga mämeqä ikuwi. Iqua, Goti Hanjuwä Iqu Ique häŋä ävauqumuatätä, yoqä naqä vqaŋga, tuwaŋuä Iquenyqä ätnäŋqä-pa, qäyunä ätimäukqeŋqä kŋui, iŋganä ämakuwi.
17 Jisasi Iqu, Lasarusi iqu qua witaŋga tääqä ätuätumetä häŋä vauqumuatqaŋgi äquŋguwä iqua, ämaqä huiziquauŋi, “Iqu iiŋä imäkqaŋgi äqunäŋqueqä” ätumiŋuwi.
18 “Nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi, Jisasi Iqu imäkqiyä” tqaŋgä äwipiyitaŋi, ämaqä kuapänäŋi Iqutä ämimbŋqä äukuwi.
19 Iŋgaŋi Parisi iqua e äqumbiyi, “Hiŋuä qumbu! Ämaqä eeqänäŋi, Ique qänaknä äyä äwivändqäuä. Ne ‘I yaŋqunä’ ätätanä equque, matimäuqä yätŋqänä äyä iqiyä” ätŋguwi.
Ämaqä Grikä iquautaŋä hŋqua, Jisasi Ique wimapŋqä ikuwiŋqä
20 Qu Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqä haqeu mamäupŋqä hiunji naqänäŋäŋgaŋi, ämaqä Grikä iquautaŋä hŋqua, aquvä anä qämbŋqä ätimäukuwi.
21 Ämaqä iiŋi, qu Pilipä aŋä-himqä Betsaitä, qua Galili iu pmeqä ique äwimepu, “Naqä iquki, ne Jisasi Ique hiŋuä qunatuŋquä äneŋgiyä” ätukuwi.
22 Pilipä iqu qätä i äwiyäqe, äwätä, Endru ique tquaŋgi, iquaqu äwiyi, Jisasi Ique ämaqä iquauqä äwiŋqeŋqä ätukiyi.
23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kimaŋi, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu yoqä naqetä, yäŋänäqŋqetä metŋqe, hiunji tä qäŋga qe ätimäuqiyä” ätukqe.
24 “Nyi naqä-qakuänä etqänä. Kuä-witqä uwqä hŋqu qua bu mapäkŋqä itä mapäkoŋqä itqe, iqu kiqä-kiuänäŋqe. Iŋäqe, uwqä iqu qua bu äpäknätä äpäkoŋgqe, iquesaŋi kuapänäŋä qäyänä.
25 Ämaqä tqu-tqu häŋä-pmeqä iqueqe a kiqätnämitätqe, i äpäkoŋqäŋqe. Itaŋga ämaqä tqu-tqu qua täu äpme, häŋä-pmeqä iqueqe a makiqätŋqä imitätqe, iqu häŋä hea ique-ique pmeqe ämenä.
26 Ämaqä äsqu-äsqu wäuŋuä nyiyätŋqä äwinyäŋqä iqu, Nyi qänaki nyivändätŋqe. Iŋi Nyi pmetaŋgqeuŋi, Ŋqä wäuŋuä-nyiyqä iqu, iqi anäŋqe. Ämaqä tqu-tqu Nyaqä wäuŋuä änyiyätŋqä iqueä yoqe, Apiqu haqeu muämäuŋqiyä” ätukqe.
Jisäsi Iqu, äpäkonätŋqeŋqä ätukqeŋqä
27 “Täŋgaŋi Nyi Ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, haŋä naqänäŋä ämeqä. Iŋi Nyi Apiqueŋi, ‘Haŋä-iqä änyimeqä tquesaŋi, häŋä iŋqumuatiyä’ tmqäta, ä änäänyä tmqe? Iŋäqe, Nyi haŋä-iqä tä ämeqäqä tqu qäqu mamqä äpqäqe.
28 Iŋi Apiquki, Tqä yoqe haqä yätu mayä!” ätukqe.
I tquaŋgaŋi, kukŋuä hŋqu qäukuä yätutaŋi, “Nyi Ŋqä yoqe haqä yätu ae ämaeŋgqäqe. Itaŋga Nyi aŋgumä maenmqänä” ätkqe.
29 Ämaqä häukuä qäsäŋi iqi ätqäpiyi, kukŋuä i tqaŋgi äwipiyä iquenyqe, “Mmqä käkaqä ätqiyä” tqaŋguwäŋga, hui, “Eŋätqä hŋqu kukŋuä ätquiyä” ätukuwi.
30 I tqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Kukŋuä iqu yätamäkqä Nyi nyiyätŋqä matqä iqi. He heyätŋqä ätqiyä” ätukqe.
31 “Qua täu äpmeŋuwiu iwäsäuqe, täŋga qe ätimäuqi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä himä-wiuŋqä vqä qua täu ämitŋqä iqueŋi, täŋgaŋi huätä qe mamäuŋqiyä.
32 Nyiŋi, qu qua täutaŋi haqä yätqä änma peyqaŋgpqäŋgaŋi, ämaqä eeqänäŋi Nyi ämäqepmamqänä” ätukqe.
33 Kukŋuä iiŋi, Jisasi Iqu Iqueqä äpäkoŋqe, iiŋä päkonätŋqä etaŋgi, i ämotquetä ätukqe.
34 Iwä, qu tii ätukuwi. “Neyaqä kukŋuä-suqä iuŋi, ‘Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, hea ique-ique pmequeqä’ tnätaŋgi äwiyätuŋque, ‘Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu haqä yätqä äma pepŋqäuä-qe’ änä-änäŋqä tnyä?” ätuäpu, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu tqukä?” ätukuwi.
35 Jisasi Iqu, “We-huŋqä Iqu hesäŋi äpakänä mäpmeqä yänä. He We-huŋqä Iqu-täŋä epiyä täŋgaŋi, heawiqä iqu mämaequtäuqä danä yätŋqe, we-huŋqä äwquwä iunä upiyä. Heawiqä imä äwätŋqä iqu, ‘äkŋgi wäŋqutiyä?’ änyä maqŋqe.
36 We-huŋqä iqu-täŋä epiyä täŋgaŋi, Iqueqä ymeqä epŋqe, Iquenyqä quuvqä heqäpiyä” ätukqe. Iqu kukŋuä iiŋi qäpu ätqua äwäqe, qu Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ipŋqe, zä imäknä äpmamiŋqe.
Israitqä kuapänäŋi, Jisäsi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ikuwiŋqä
37 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi, quvaqä hiŋuä iqisa qäyä imäkqaŋgi, qu Iquenyqä quuvqä maeqiyqä äpmamiŋuwi.
38 Hiŋuä-tqä Asayä iqu kukŋuä tii ätätä äqäkqe.
“Naqä Iquki, neyaqä kukŋuä tquaŋgque, ‘naqä-qakuiqä’ kŋui tqu meqiyä? Naqä Iqu imäkqaŋgi äqunäqe, Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqe, näqŋqä tqu meqiyä?”
Ämaqe Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä äpmamiŋuwi, Asayä iqueqä kukŋui, naqä-qakuä ätimäukqe.
39-40 Asayä iqu kukŋuä-pqä hŋqu tii ätkqe.
“Naqä Iqu, ‘Qu hiŋuä maqŋqä danä ipu, kŋuä mämeqä danä ipu, Nyi äŋguä iwimäkmqeŋqä mapqä danä ipŋqeqä’ ätätä, Iqu quvaqä hiŋui hea iwimäkätä, kŋuä indqäŋqe, qŋqaŋä äyekqeqä.”
Iŋä-qae, qu quuvqä maeqiyqä ipŋqä etaŋgi, quuvqä maeqiyqe i äpmamiŋuwi.
41 Asayä iqu, Jisasi Iqu yoqä naqätä, yäŋänäqŋqä-täŋä-qu etaŋgi äqunäqetaŋi, iqu Iquenyqänäŋi i ätkqe.
42 Iŋäqe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iquauqä naqä iquautaŋi, hui-pqe Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä-qe, qu Parisi iquauŋqä zä ipu, awä matqä imiŋuwi. Qu ze, Parisi iqua aŋä aquväqŋqeutaŋi, aquvä qämbŋqe mapqäŋqä huätä mamäupŋqä etaŋgi, i imiŋuwi.
43 Qu i imiŋuwi, quvaqä yoqä haqä yätuŋi, Goti Hanjuwä Iqu maetŋqä miqä da, ämaqe maepŋqä duŋqä imiŋuwi.
Jisasi Iqu ämaqe, häŋä iqumuatäniŋqä äpkqeŋqä
44 Jisasi Iqu maŋä haqeqäta tii ätkqe. “Ämaqä Nyinyqä quuvqä heqiyqä iqu, Nyinyqänä maeqiyqä iqi. Nyi änändowatkqä Iquenyqä-pqätä qäsä eqiyqiyä.
45 Nyi hiŋuä äŋqänäŋqä iqu, Nyinä maŋqänätqenä, Nyi änändowatkqä Iqueŋä-pqe, kekutäuku äyaqänänä.
46 Nyinyqä quuvqä eqiyquwi, qu eeqänäŋi heawiqä imä yqänä mäpmeqä danä ipŋqä iiŋqe, Nyi qua täu äpmeŋuwä iuŋi, we weumäkmqä äpkqe.
47 Nyi qua täu äpmeŋuwä iu iwäsäumqä maetqe, quŋi häŋä iqumuatmqä äpkqe. Iŋi, Nyaqä kukŋuä qätä änyiyätäqä-qe, qänaknäŋi miqä danä iqäqe, Nyi iqueŋi miwäusqä danä iqä.
48 Nyitä Nyaqä kukŋuitä tuwä äwiyätä mämeqä itŋqä iqueŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi, Nyaqä kukŋuä ätätŋqä iqu, iqueŋi iwäsäutä qui imäkäniqe.
49 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Nyi iiŋi, kŋuä Ŋqä duta matqä iqä. Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, ‘kukŋuä ii ätätnä awä tiyä’ dqaŋgi iutanji.
50 Iŋi Nyi näqŋqe, Iqueä kukŋui häŋä hea ique-ique pmeqä vqätäŋi. Iiŋä etaŋgi, Nyi kukŋui, Apiqu ändapqä dunä ätätqäŋänä” ätukqe.