12
Kumiꞌ yooꞌ ña̱ chu̱u̱n va̱ ña̱ xaxa̱ꞌ Ndiosí nuu̱ꞌ e̱ꞌ
Ña̱ni̱ taꞌanꞌ i̱, kuní yuꞌu̱ ña̱ ku̱nda̱ni̱ kaxiꞌ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ chu̱u̱n va̱ ña̱ xaxa̱ꞌ Espíritu Santo nuu̱ꞌ e̱ꞌ. Xiní ndoꞌó ña̱ kii̱ꞌ tïa̱ꞌan ku̱ndu̱u̱ ndo̱ꞌ ne̱ xiní yoo Ndiosí ndi̱xa̱ ndii, ni̱ xika̱ sanaꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa ne̱ kuiꞌe nuu̱ꞌ ña̱ kuuꞌ ña̱ xa̱kaꞌnuꞌ ndo̱ꞌ ndiosí saka, ña̱ kü̱vi̱ kaꞌa̱n. Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ kuní i̱ ña̱ ku̱nda̱ni̱ ndo̱ꞌ ña̱ kö̱o̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ ku̱vi̱ sa̱na̱chaꞌanꞌ Jesús xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ Espíritu Santo. Te̱ kö̱o̱ꞌ tu̱ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ ku̱vi̱ kaꞌa̱n ndii, Jesús nduuꞌ xto̱ꞌo̱ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ꞌa̱, naaꞌ kö̱o̱ꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ Espíritu Santo kumiꞌ ni̱a̱.
Yoo kiꞌinꞌ nuu̱ꞌ ña̱ chu̱u̱n va̱ te̱ ku̱vi̱ sa̱a̱ e̱ꞌ chu̱u̱n Ndiosí, ndisu̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Espíritu Santo nduuꞌ ña̱ xaxa̱ꞌ i̱ꞌi̱n ña̱ ja̱a̱nꞌ. Te̱ yoo kiꞌinꞌ tu̱ nuu̱ꞌ sa̱a̱ sa̱chuunꞌ e̱ꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí, ndisu̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ xto̱ꞌo̱ e̱ꞌ nduuꞌ ña̱ xikaꞌ nuuꞌ i̱ꞌi̱n e̱ꞌ nuu̱ꞌ. Te̱ sa̱kanꞌ tu̱ yoo kiꞌinꞌ nuu̱ꞌ sa̱a̱ niaꞌá Ndiosí ndi̱e̱e̱ꞌ a̱ xiinꞌ nda̱ꞌaꞌ yooꞌ, ndisu̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Ndiosí nduuꞌ ña̱ xaaꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ. Ndisu̱ Ndiosí nduuꞌ ña̱ xaxa̱ꞌ i̱ꞌi̱n ña̱ chu̱u̱n va̱ ja̱a̱nꞌ xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ Espíritu Santo xaꞌa̱ꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ sa̱kuuꞌ e̱ꞌ. Xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ Espíritu Santo ña̱ xaxa̱ꞌ a̱ nuu̱ꞌ sa̱va̱ e̱ꞌ ña̱ kaꞌa̱n e̱ꞌ tu̱ꞌu̱n ndichi, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ kaꞌán sa̱va̱ e̱ꞌ ña̱ xini tuní mi̱iꞌ kui̱ti̱ꞌ Ndiosí. Te̱ xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ Espíritu Santo ña̱ xaxa̱ꞌ a̱ nuu̱ꞌ sa̱va̱ e̱ꞌ natiinꞌ e̱ꞌ ña̱ i̱ni̱ xa̱va̱ꞌa̱ e̱ꞌ xini e̱ꞌ Ndiosí, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ ku̱vi̱ sa̱ndaꞌa sa̱va̱ e̱ꞌ ne̱ kuni ku̱vi̱. 10 Te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ ku̱vi̱ sa̱a̱ sa̱va̱ e̱ꞌ chu̱u̱n kaꞌnuꞌ kooꞌ chukuuꞌ, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ ku̱vi̱ kaꞌán tiakú sa̱va̱ e̱ꞌ tu̱ꞌu̱n ña̱ natiinꞌ e̱ꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ni̱ tu̱ ku̱vi̱ nakuni sa̱va̱ e̱ꞌ ndee nuu̱ꞌ espíritu kumiꞌ i̱ꞌi̱n ne̱ yivi̱ꞌ, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ ku̱vi̱ kaꞌa̱n sa̱va̱ e̱ꞌ tu̱ku̱ nuu̱ꞌ tu̱ꞌu̱n ña̱ xïní e̱ꞌ, te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ ku̱vi̱ sa̱na̱kuachiꞌ sa̱va̱ e̱ꞌ tu̱ku̱ tu̱ꞌu̱n ña̱ ni̱ kaꞌa̱n ne̱ ja̱a̱nꞌ. 11 Ndisu̱ sa̱kuuꞌ nuu̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ndii, i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Espíritu Santo nduuꞌ ña̱ xaxa̱ꞌ a̱, te̱ i̱ꞌi̱n ña̱ ja̱a̱nꞌ xaxa̱ꞌ a̱ nuu̱ꞌ i̱ꞌi̱n e̱ꞌ sa̱a̱ kuní mi̱iꞌ a̱.
I̱i̱n nda̱a̱ꞌ nduuꞌ e̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ nduuꞌ e̱ꞌ kuenta Jesús
12 Kua̱chi̱ ndii, naa kuuꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ndii, tee̱ꞌ ndee kuaꞌa̱ꞌ xaanꞌ ñuꞌuꞌ taꞌanꞌ a̱ ndii, i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ nduuꞌ a̱. Sa̱kanꞌ tu̱ nduuꞌ a̱ xiinꞌ yooꞌ, ne̱ nduuꞌ kuenta Jesús ndii, i̱i̱n nda̱a̱ꞌ nduuꞌ e̱ꞌ xiinꞌ a̱. 13 Te̱ sa̱kuuꞌ yooꞌ ndii, ni̱ chi̱chi̱ e̱ꞌ kuenta Jesús xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Espíritu Santo, te̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ni̱ na̱ndu̱u̱ e̱ꞌ. Kö̱o̱ꞌ a̱ xaaꞌ naaꞌ ne̱ judío nduuꞌ e̱ꞌ, uun naaꞌ ne̱ tukuꞌ nduuꞌ e̱ꞌ, uun naaꞌ xikoꞌ niꞌiꞌ i̱i̱n xto̱ꞌo̱ yooꞌ, uun naaꞌ ne̱ xikaꞌ ndiká nduuꞌ e̱ꞌ ndii, i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Espíritu Santo ni̱ na̱ti̱i̱n e̱ꞌ.
14 Te̱ siinꞌ tukuꞌ ndii, sa̱kanꞌ tu̱ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ndii, süu̱ꞌ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ tuꞌu̱nꞌ kui̱ti̱ꞌ kuuꞌ a̱, süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii kuaꞌa̱ꞌ yaꞌa̱ tuꞌu̱nꞌ kuuꞌ a̱. 15 Naaꞌ sa̱kanꞌ te̱ kaꞌa̱n i̱i̱n xaꞌa̱ꞌ e̱ꞌ ndii: “Xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ süu̱ꞌ nda̱ꞌaꞌ nduuꞌ i̱ ndii, süu̱ꞌ kuenta ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ nduuꞌ i̱”, süu̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na ndüuꞌ xna̱ꞌa̱ xaꞌa̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kuenta ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ. 16 Te̱ naaꞌ kaꞌa̱n i̱i̱n so̱ꞌo̱ e̱ꞌ ndii: “Xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ süu̱ꞌ ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ nduuꞌ i̱ ndii, süu̱ꞌ kuenta ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ nduuꞌ i̱”, süu̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na ndüuꞌ xna̱ꞌa̱ so̱ꞌo̱ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kuenta ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ. 17 Naaꞌ sa̱kanꞌ te̱ sa̱a̱ kuaꞌa̱n i̱i̱nꞌ e̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ ndii, kü̱vi̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ e̱ꞌ, te̱ naaꞌ sa̱kanꞌ te̱ sa̱a̱ kuaꞌa̱n i̱i̱nꞌ e̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ so̱ꞌo̱ e̱ꞌ ndii, kü̱vi̱ ta̱ꞌni̱ e̱ꞌ xiko̱. 18 Ndisu̱ Ndiosí ndii, ni̱ ta̱ndi̱e̱e̱ a̱ i̱ꞌi̱n tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ miiꞌ ni̱ xta̱ni̱ mi̱iꞌ a̱. 19 Kua̱chi̱ ndii, naaꞌ sa̱kanꞌ te̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ nuu̱ꞌ tuꞌu̱nꞌ kui̱ti̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ i̱i̱n ka̱niiꞌ e̱ꞌ ndii, kü̱vi̱ ko̱o̱ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ. 20 Ña̱ nda̱ku nduuꞌ a̱ ña̱ xiní e̱ꞌ ndii, kuaꞌa̱ꞌ yaꞌa̱ tuꞌu̱nꞌ kuuꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ, ndisu̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ nduuꞌ ka̱niiꞌ a̱.
21 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kü̱vi̱ kaꞌa̱n ndu̱chiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ xiinꞌ nda̱ꞌaꞌ e̱ꞌ ndii: “Kuä̱sa̱ꞌ kuní u̱nꞌ nuu̱ꞌ i̱.” Te̱ ni̱ nde̱e̱ kü̱vi̱ tu̱ kaꞌa̱n xíniꞌ e̱ꞌ xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ e̱ꞌ ndii: “Kuä̱sa̱ꞌ kuní ndoꞌó nuu̱ꞌ i̱.” 22 Süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ, ña̱ tïinꞌ kuaꞌa̱ꞌ ka̱ e̱ꞌ ndii, kuní kuaꞌa̱ꞌ ka̱ a̱, 23 te̱ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ, ña̱ tuu e̱ꞌ ndii, ña̱ xa̱ku̱ kaꞌnuꞌ nduuꞌ a̱ ndii, ña̱ ja̱a̱nꞌ nduuꞌ ña̱ tisaꞌví va̱ꞌa̱ ka̱ e̱ꞌ, te̱ ña̱ küní a̱ niaꞌa̱ e̱ꞌ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ndii, kuní a̱ ti̱saꞌví va̱ꞌa̱ ka̱ e̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ. 24 Te̱ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ, ña̱ nda̱tu̱nꞌ ndii, küní a̱ ña̱ ti̱i̱n kaꞌnuꞌ kuaꞌa̱ꞌ ña̱ꞌaꞌ e̱ꞌ. Kua̱chi̱ ndii xa̱ sa̱kanꞌ ni̱ chi̱tuní Ndiosí xaꞌa̱ꞌ i̱ꞌi̱n tuꞌu̱nꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ, sa̱kanꞌ te̱ ña̱ xa̱ku̱ kaꞌnuꞌ ndii, xataꞌa̱n ña̱ ko̱to̱ kaꞌnuꞌ ka̱ ña̱ꞌaꞌ e̱ꞌ. 25 Sa̱kanꞌ te̱ kä̱ni̱ taꞌanꞌ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ, süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii ku̱ndi̱ꞌni̱ i̱ꞌi̱n a̱ xaꞌa̱ꞌ taꞌanꞌ a̱. 26 Te̱ kii̱ꞌ ndoꞌoꞌ i̱i̱n tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ndii, sa̱kuuꞌ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndoꞌoꞌ xiinꞌ a̱, te̱ kii̱ꞌ natiinꞌ i̱i̱n tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ña̱ tiinꞌ kaꞌnuꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ndii, sa̱kuuꞌ i̱nga̱ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ e̱ꞌ va̱ꞌa̱ kuni xiinꞌ a̱.
27 Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ sa̱kuuꞌ ndoꞌó ndii, kuenta ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ Cristo nduuꞌ ndo̱ꞌ, te̱ i̱ꞌi̱n ndo̱ꞌ ndii, i̱i̱n nda̱a̱ꞌ tuꞌu̱nꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ a̱ nduuꞌ ndo̱ꞌ. 28 Te̱ miiꞌ nakayá ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ Jesús ndii, ña̱ nu̱uꞌ ni̱ kuni̱ Ndiosí ña̱ ko̱o̱ te̱ tianu̱ꞌ Jesús sa̱niaꞌá i̱chiꞌ a̱, te̱ ña̱ uvi̱ ndii, ña̱ ko̱o̱ te̱ kaꞌán tiakú tu̱ꞌu̱n a̱, te̱ ña̱ uni̱ ndii, ña̱ ko̱o̱ te̱ sa̱niaꞌá ne̱ yivi̱ꞌ tu̱ꞌu̱n a̱, te̱ ni̱ kuni̱ ni̱ tu̱ a̱ ña̱ ko̱o̱ te̱ xaaꞌ chu̱u̱n kaꞌnuꞌ kooꞌ chukuuꞌ, te̱ sa̱kanꞌ tu̱ ni̱ kuni̱ a̱ ña̱ ko̱o̱ te̱ sandaꞌa ne̱ kuni ku̱vi̱, te̱ ni̱ kuni̱ ka̱ tu̱ a̱ ña̱ ko̱o̱ te̱ chindieeꞌ ne̱ yivi̱ꞌ, xiinꞌ ña̱ ko̱o̱ te̱ xaꞌndia chuunꞌ nuu̱ꞌ ne̱ ndikún i̱chiꞌ Jesús, xiinꞌ ña̱ ko̱o̱ te̱ kaꞌán tu̱ꞌu̱n ña̱ xïní ra̱. 29 Süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ e̱ꞌ nduuꞌ ne̱ ni̱ ti̱a̱nu̱ꞌ Jesús sa̱niaꞌá i̱chiꞌ a̱, te̱ ni̱ nde̱e̱ süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ tu̱ e̱ꞌ nduuꞌ ne̱ kaꞌán tiakú tu̱ꞌu̱n Ndiosí. Süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ e̱ꞌ nduuꞌ ne̱ saniaꞌá ne̱ yivi̱ꞌ tu̱ꞌu̱n a̱, te̱ ni̱ nde̱e̱ süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ tu̱ e̱ꞌ xaaꞌ chu̱u̱n kaꞌnuꞌ kooꞌ chukuuꞌ, 30 te̱ ni̱ nde̱e̱ süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ tu̱ e̱ꞌ sandaꞌa ne̱ kuni ku̱vi̱. Te̱ sa̱kanꞌ tu̱ süu̱ꞌ sa̱kuuꞌ e̱ꞌ kaꞌán tu̱ꞌu̱n ña̱ xïní e̱ꞌ, te̱ ni̱ nde̱e̱ kü̱vi̱ tu̱ sa̱na̱kuachiꞌ sa̱kuuꞌ e̱ꞌ tu̱ꞌu̱n ja̱a̱nꞌ. 31 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na nde̱e̱ chaaꞌ ka̱ na ndu̱kuꞌ ndo̱ꞌ ña̱ chu̱u̱n ña̱ va̱ꞌa̱ ka̱. Te̱ yuꞌu̱ ndii, kuni sa̱niaꞌá i̱ ndoꞌó i̱i̱n i̱chiꞌ va̱ꞌa̱ ka̱.