28
Pol ku tae i Malta
1 Maatou ku ttae laoi roo i uta, tena maatou ku illoa ma te henua raa ko Malta.
2 Na tama te henua raa e laoi roo i maatou. Te reurehu raa ku lleku no haumallii, kito na tama raa ki hakaura te ahi raa, tena ki mee mai ma maatou ki oo ake no hakamamahana te ahi raa.
3 Pol e hakkutu na hhie raa, tena ki ponopono ake i roto te ahi raa. Tena te vvela te ahi raa e mee te lapono e moe i roto na hhie raa no ttoro mai i taha no uti te rima Pol.
4 Na tama te henua raa ku kkite te lapono raa ku tootoo te rima Pol raa, tena ki tattara hokolaatou ma, “Teenei kame he tama taa tama, e meia te atua e me ki hakatonutonu raa se lavaa te tiaki aia ki ora, niaina ma aia se mate i roto te lottai.”
5 Emeia Pol e riaki te lapono raa i taha no tteiho i roto te ahi raa, tena aia hoki se paeppae ma e llihu.
6 Na tama raa e nnoho no mmata ma te rima Pol raa e me ki ssura, kaa seai ma tama raa ku hakateki koi no mate. Emeia na tama raa e nnoho saaita roroa roo no matamata, tena laatou ku kkite ma Pol se mee ma aia e llihu, kito na tama raa ki tiaki na hakataakoto laatou ni isi i mua raa no tattara ma, “Te tama nei he atua!”
7 Tena Publius te tuku te henua raa e ttino na kerekere e ttuu tappiri ake te kina raa. Te tuku raa e too maatou no kkave hakaraoi roo i te hare aia raa, tena maatou ki nnoho ma aia e toru na aho.
8 Te tamana Publius raa e laavea, te vvela aia raa e hai mahi roo, tena e laavea hoki te manava ssiri. Pol e haere i te kina te tama raa e moe raa no lotu, tena ki hakapiri na rima aia raa i aruna te tama raa, tena te tama raa ku tauareka.
9 Na tama te henua raa ku kkite hea ni kapihi ake i te tama raa, tena na tama hakaatoa te henua raa e lavvea raa ku oo ake, kito Pol ki tokonaki na tama raa no taualleka.
10 Na tama raa e kou mai tammaki roo na mee, ia te saaita hoki maatou ni uhu no haere raa, na tama raa ku kou mai na hakataioo ki tau ma te horau maatou raa.
Pol ku tae i Rom
11 Maatou e nnoho te henua raa e toru na marama, tena maatou ki too te vaka i Aleksandria e hui ma, “e Rua na Kokoa Atua”, tera ni hakalluu te matani i tai te henua raa no haere.
12 Maatou e haere no ttae te matakaina Sirakyus raa, tena ki nnoho i te kina raa e toru na aho.
13 Tena maatou ki uhu i te kina raa no haere no ttae i te matakaina i Regium. Te aho taiao raa te matani raa ku maairi mai peeraa i te kupu, tena i roto e rua na aho maatou ku ttae i te matakaina Puteoli.
14 Maatou e ttiri na hakattina ana i te kina raa, tena na tama raa ki mee mai ma maatou ki nnoho ma laatou he latapu hokotahi. Tena ki oti maatou ku tiaki na tama raa no oo no ttae i Rom.
15 Na hakattina ana i Rom raa ku llono ma maatou ku ttae ake, tena na hakattina ana raa hakaatoa ku oo mai, alaa tama e ttiri maatou i te Maket i Apius, tena alaa tama e ttiri maatou i te kina na “Hare e Toru e Llahi” raa. Pol ku hakammaha ake TeAtua te saaita aia ni kite na tama raa, tena aia ku hihia roo.
Pol i roto Rom
16 Maatou ku ttae i Rom, tena na tama hakamattua raa ku hakattana Pol ki noho hokoia ma te soldia e rorohi aia raa.
17 I muri e toru na aho, Pol ku kanna ake na tama hakamattua na Jiu raa ki oo ake ki kkutu. Na tama raa ku hakkutu ake hakaatoa, tena Pol ki meake na tama raa, “Na tama Israel! Aku taina, niaina roo ma anau se hai mee e sara e ppena i na tama taatou raa ia ma na tiputipu taatou ni too i na tipuna taatou raa, e meia na tama raa e karapusi anau i roto Jerusalem, tena ki too anau no kou ake i na tama i Rom raa.
18 Na tama i Rom raa ku hakatonutonu i te vahi anau, tena ki mee ma ki tiaki anau ki haere, maitaname laatou e kkite pera ma anau se isi te mee e sara e ppena ki tau anau te mate.
19 Emeia na Jiu raa se hihhai te hakataakoto raa, tena anau ki meake ma te tama hakanaaniu i Rom raa ki hakatonutonu anau, niaina anau se isi te hakataakoto haeo i te vahi na tama taatou raa.
20 Tera hea anau e hihai ma ki mmata akoe ki tattara taatou. Emeia te hakamaoni roo, anau e haihai ria na seni nei i te vahi te Tama tera e mee na tama Israel raa no hakattina.”
21 Kito na tama raa ki meake Pol, “Maatou se hai launiu ni too i na tama i Judia raa i te vahi akoe, ia se hai tama hoki ni hamai ma na rono ia ma na tattara i te vahi akoe.
22 Emeia maatou e hihhai ki llono na hakataakoto akoe raa, maitaname maatou e illoa pera ma na tama i na kina hakaatoa se hihhai te kuturana kootou naa.”
23 Kito Pol laatou ma na tama raa ki tuku te aho, tena tammaki roo na tama ku oo ake te aho naa i te kina Pol e noho raa. Kaamata te tahata haere no tae te poo, Pol e hakamamarama ake na tattara i te vahi te Hakamaatua ana i te Vaelani raa, tena aia e hahaivi roo ki mee na tama raa ki hakattina i te vahi Jisas, tena aia ki too na tattara e mmau i roto na Tuaa Moses raa ia ma na tattara hoki i roto na launiu na profet raa.
24 Tena e isi na tama ku hakattina na tattara Pol raa, e meia alaa tama se hihhai ki hakattina.
25 Tena na tama raa ku mahhike no haere hakatauttau hokolaatou te saaita Pol ni meake te tattara hokotahi ma, “Na tattara TeAnana Tapu raa ni tattara ake profet Aisaia ki meake na tipuna kootou raa ku tonu roo hakamaoni!
26 Aisaia e tattara ake ma,
‘Haere no tattara ake te kanohenua nei:
Kootou e me ki hakalollono koi no hakalollono,
e meia kootou se lavaa roo te illoa;
Kootou e me ki kirakira koi no kirakira,
e meia kootou se lavaa roo te kkite,
27 e mee na hakataakoto na tama nei raa e pouri,
ia tena laatou e hakatturi hoki na katarina laatou raa,
tena ki hakattau na karemata laatou raa.
Peeraa ki seai na karemata laatou raa e me ki kkite,
na katarina laatou raa e me ki llono,
na hakataakoto laatou raa e me ki maarama,
tena TeAtua e mee ma na tama raa e me ki oo mai Anau,
tena Anau ku tokonaki na tama raa ki taualleka.’ ”
28 Kito Pol ki hakaotioti ake ma, “Kootou e tau te illoa pera ma na tattara TeAtua i te tokonaki Aia taatou raa ku ttae i na tama seai ma ni Jiu raa. Na tama raa e me ki hakallono!”
29 [Pol e tattara no oti, tena na Jiu raa ku mahhike no haere hakatauttau hokolaatou hakamaroa roo.]
30 E rua na hetau Pol e noho i te hare aia e sui ki noho raa, tena aia e too hakaraoi roo na tama e oo ake ma ki mmata aia raa.
31 Pol e takutaku ake i na tiputipu te Hakamaatua ana i te Vaelani raa, tena ki akoako ake i te vahi TeAriki Jisas Krais, tena aia e ivi roo te tattara, ia se hai tama hoki e lavaa te ppui aia.