24
Jisas e tattara ma te Hare Tapu raa e me ki maseu
(Mak 13.1–2; Luk 21.5–6)
1 Jisas ku huri no haere i taha ma te Hare Tapu raa, tena na disaipol Aia raa ku oo ake no meake Aia ki kkira ake i na hare te Hare Tapu raa.
2 Tena Jisas ki meake, “Hakamaoni, kootou e me ki kkite na mee nei hakaatoa. Tena Anau e me ki meatu he mee hokotahi. Se isi te hatu hokotahi i na hatu e mmau te Hare Tapu naa e me ki mmau tahi roo i te kina aia e mmau raa; na hatu hakaatoa e me ki hhopo no maoha i raro.”
Na hakalono llihu e me ki ttae mai
(Mak 13.3–13; Luk 21.7–19)
3 Jisas e noho i aruna te Mouna e hhomo na Oliv raa, tena na disaipol raa ki oo ake hokolaatou no mmata Tama raa. Kito na tama raa ki meake, “Hakari mai maatou te saaita na mee nei e me ki kapihi mai, ia hea e me ki kapihi mai ki huri mai maatou te saaita Akoe e me ki hamai ia ma te saaita na mee hakaatoa e me ki oti raa.”
4 Tena Jisas ki meake, “Kootou ki tanattana tahi, ia auu se tiaki alaa tama ki malliu atu kootou.
5 Tammaki na tama e mee ma laatou e tattara i te vahi Anau e me ki oo atu no tattara atu ma, ‘Anau ko te Mesaia!’ Tena laatou e me ki malliu ake tammaki roo na tama.
6 Kootou e me ki llono na kapipihi na taua e ttani tappiri atu ia ma na rono na henua e ppuhu, e meia auu se mamannatu tammaki. Na mee nei e me ki kapihi atu, e meia se mee ma teenaa te hakaoti naa ku tae atu.
7 Na henua e me ki ppuhu hokolaatou, na tuku e me ki ppuhu hokolaatou. Tena e me ki isi te saaita te hikkai ia ma na ruru henua na kina hakaatoa.
8 Na mee nei hakaatoa e ssau pera ma na isu kaamata te hine ku mee ki mamaoha raa.
9 “Kootou e me ki hakapiki ria no kou ake na tama ki kou atu na hakalono llihu kootou, tena ku taa kootou ki mmate. Na kanohenua hakaatoa e me ki se hihhai kootou e mee kootou e tauttari Anau.
10 Tammaki na tama e me ki tiaki na hakattina laatou raa te saaita naa; na tama naa e me ki tattara haeo teeraa tama ma teeraa tama, tena e me ki se hihhai hokolaatou.
11 Ia tammaki na profet malliu e me ki oo atu no tattara malliu ake tammaki na tama.
12 Tammaki na tama e me ki tauhano te ppena na mee sakkino, tena laatou e me ki tiaki na laoi laatou ni isi i mua raa.
13 Emeia na tama e ttuu mmau no ttae te hakaoti raa e me ki ora.
14 Tena te Rono Tauareka i te vahi te Hakamaatua ana i te Vaelani raa e me ki takutaku ria ki llono na tama na henua hakaatoa i te maarama nei raa, tena ki oti te hakaotioti te maarama nei raa ku tae atu.
Te mee sakkino e haeo roo
(Mak 13.14–23; Luk 21.20–24)
15 “Kootou e me ki kkite te mee sakkino roo tera profet Daniel ni tattara raa. Te mee naa e me ki tuu i te kina e tapu kkini i roto te Hare Tapu raa.” (Te tama e ppau na tattara nei raa ki iroa te hakataakoto na tattara nei!)
16 “Tena na tama i roto Judia raa ku huro i te kina na mouna raa no mmuni.
17 Te tama i aruna te tauhuhu te hare aia raa se lavaa te tiho i raro ma ki too hea aia e ttino raa.
18 Ia te tama i roto te paupaku aia raa se lavaa te vaakai i hare ma ki too te kkahu rima lloa aia raa.
19 Te aho naa e me ki haeo roo ma na hhine hai ttama ia ma na hhine na tamalliki laatou raa koi pammee raa.
20 Lotu ake TeAtua ki se lavaa kootou te huro i taha te saaita te matani ia ma te saaita te Sabat!
21 Maitaname na hakalono llihu te saaita naa e me ki haeo roo i aruna na hakalono llihu tera ni hhura mai i te kaamata roo te maarama nei ni tipu ake haere no tae mai te aho nei. Tena se lavaa hoki ni hakalono llihu peenei e me ki hura atu hoki i muri.
22 Emeia TeAtua ku oti te ttuu te kooina na aho raa no moisi; peeraa TeAtua ki se ttuu na aho raa no moisi, se hai tama e me ki ora. TeAtua e ttuu na aho raa no moisi e mee na tama Aia ni hirihiri raa.
23 “Tena kame he tama e meatu akoe ma, ‘Kira ake, teenei te Mesaia nei!’ ia ma ku meatu ma, ‘Teeraa Aia raa!’, kootou se lavaa te hakattina na tattara naa.
24 Maitaname na mesaia malliu ia ma na profet malliu raa e me ki ttae atu; na tama naa e me ki huri atu na mirakol ia ma na hakkatu e llahi ma ki lavaa laatou te malliu ake hoki na tama TeAtua ni hirihiri raa, kame laatou e lavaa.
25 Hakallono! Anau ku oti te tattara atu na mee nei i mua te aho naa e tae atu.
26 “Tena kame ni tama e meatu ma, ‘Teeraa te Tama raa i te kina e tuu mahoa raa!’ Tena kootou ki se vvare no oo i te kina naa, tena kame laatou e meatu ma, ‘Teeraa te Tama raa e mmuni i te kina raa!’ Tena kootou se lavaa te hakattina na tattara na tama naa.
27 Maitaname te Tamariki te Tama nei e me ki hamai pera ma he uila no hakamaahina i te vaelani raa, kaamata te anake haere no tae te laki.
28 “He kina peehee e moe te mee e mate, na manu lellee kai ttama raa e me ki muimui i te kina naa.
Te hamai te Tamariki te Tama nei
(Mak 13.24–27; Luk 21.25–28)
29 “I muri na hakalono llihu na aho naa, te laa raa e me ki pouri, tena te maremo raa e me ki se lavaa hoki te maahina, na hetuu raa e me ki maoha i taha ma te vaelani, tena na mahi i te vaelani raa ku se lavaa te oo tonu na ara laatou e hahaere raa.
30 Tena na hakkatu te Tamariki te Tama nei e me ki hura ake i te vaelani, tena na tama hakaatoa i roto te maarama nei raa e me ki tanittani te saaita laatou e kkite te Tamariki te Tama nei, e hamai i roto na pukureurehu i te vaelani raa ma na mahi hai mmahi.
31 Te puu hakanaaniu raa e me ki tani, tena te Tama raa e me ki kauna ria iho na ensel Aia raa ki oo i na kina hakaatoa i te maarama nei raa no hakkutu ake na tama roo hakaatoa Aia ni hirihiri raa.
Tattara hurihuri te laakau fik
(Mak 13.28–31; Luk 21.29–33)
32 “Te laakau fik raa e me ki poroporo atu kootou na hakataakoto. Te saaita na raraa raa e hhomo, tena na laumea raa ku mahaa ake, tena kootou e me ki illoa pera ma te saaita na reurehu raa ku tappiri ki ttae mai.
33 Ia e ssau pera hoki, te saaita kootou e kkite na mee nei hakaatoa raa, kootou e me ki illoa pera ma te saaita te Tama raa e me ki hamai raa ku taapiri, ia Aia ku tanattana ki hamai.
34 Mannatu pera ma na mee nei hakaatoa e me ki kapihi atu i mua na tama e nnoho te saaita nei raa e mmate hakaatoa.
35 Te vaelani ma te maarama nei e me ki oti, e meia na tattara Anau raa e me ki mmoe tahi se lavaa roo te oti.
Se hai tama e iroa te Aho ia ma te saaita
(Mak 13.32–37; Luk 17.26–30; 17.34–36)
36 “Se hai tama e iroa te aho hee roo ia ma te saaita hee roo te aho naa e me ki tae mai, niaina na ensel i te vaelani, ia te Tamariki te Tama nei hoki se iroa; te Tamana Hokoia koi e iroa.
37 Te hamai te Tamariki te Tama nei e me ki ssau pera ma hea ni kapihi ake te saaita Noa raa.
38 Na aho i mua te tai uu raa, na tama raa e kkai, ia e unu, tena na hhine ia ma na taanata raa e avavvana haere no tae roo te saaita Noa ku haere i roto te vakatua aia raa,
39 e meia na tama raa se illoa hea e me ki kapihi ake haere no tae roo te saaita laatou ku loohia te tai uu raa. Te aho te Tamariki te Tama nei e hamai raa e me ki ssau pera ma te saaita naa.
40 Te saaita naa tokorua na taanata e me ki uata i roto te paupaku hokotahi, teeraa tama e me ki too ria i taha, tena teeraa tama e me ki tiaki ria.
41 Tokorua na hhine e me ki tukituki na kai, teeraa tama e me ki too ria i taha, tena teeraa tama e me ki tiaki ria.
42 “Kootou ki tanattana tahi, maitaname kootou se illoa te aho hee roo TeAriki e me ki hamai.
43 Kame te tama te hare raa e iroa te saaita te tama kairarao raa e me ki haere ake, kootou e illoa pera ma te tama naa se lavaa te moe ki se lavaa te tama kairarao raa te haere ake no ssaa te haere aia raa.
44 “Ia tena kootou ki tanattana tahi, maitaname te Tamariki te Tama nei e me ki hamai te saaita kootou e nnoho taravare ma Aia ku se hamai raa.
Te tama hehekau hakamaoni ia ma te tama hehekau mariu
(Luk 12.41–48)
45 “Kaa koai te tama e hakamaoni i na hehekau aia, ia e atamai naa? Teenaa ko te tama tera te tama hakamaatua raa e tuku aia ki hakamaatua i aruna alaa tama hehekau raa, tena ku vaevae ake na kai na tama raa na saaita laatou e kkai raa.
46 Te tama hehekau naa e me ki hihia roo kame te tama hakamaatua aia raa e hamai no kite aia e ppena na mee raa.
47 Anau e meatu kootou te hakamaoni pera ma te tama hakamaatua naa e me ki tuku te tama naa ki mmata na hekau aia raa hakaatoa.
48 Emeia kame aia he tama hehekau haeo, aia e me ki tattara hokoia ma, ‘Te tama hakamaatua anau raa e me ki se lavaa te hamai saaita roroa roo.’
49 Tena aia ku kaamata no riki alaa tama e hehekau ma aia raa, tena ku haere no kai, ia no unu ma na tama e unu mahi raa.
50 Tena te tama hakamaatua te tama hehekau naa e me ki hamai te saaita te tama hehekau naa se tanattana, ia se iroa te saaita te tama raa e me ki hamai raa.
51 Te tama hakamaatua naa e me ki tuutuu maruu te tama hehekau naa ki hakalono llihu pera ma alaa tama e tattara uhiuhi raa hoki. Na tama naa e me ki ttani no hakatikkati na niho laatou.