24
Jesus willacun templu ushacänanpaq caqta
(Marcos 13.1-2; Lucas 21.5-6)
Templupita yarqurir Jesus eucurëcaptinnam, disipuluncunaqa peman witïcur tse jatungare templuta ricatsiyarqan. Tsenam Jesusqa queno nerqan:
—Masqui yarpäriyanqui, que riquecayanqequi templu pasepam ushacanqa, y manam ni juc rumillapis perqarëcarqa quedanqatsu.
Manaraq que patsa ushacaptin señacuna
(Marcos 13.3-23; Lucas 21.7-24; 17.22-24)
Tsepitanam Olibus niyanqan jircacho Jesus tëcaptin, disipuluncuna witïcur, pacallapa queno tapuyarqan:
—Mayestru, willarayämë, ¿Imetaq tsecuna pasaconqa? ¿Ima señata ricarnintaq musyariyäshaq cutimunequipaq y juisiu junaqpaq? —nir.
Jesusnam nerqan: “¡Paqtataq pipis engañayäshunquiman! Atscaq nunacunam ‘Noqam Dios Acrashqan cä’ nir, atscaq nunacunata engañar puriyanqa. Gueracuna waccho quecho caquicaqtam wiyayanqui. Tsemi tseta wiyar ama mantsacäyanquitsu. Tsenomi susedicunan presisan, peru manaran que patsa ushacanqaraqtsu. Juc nasionmi juc nasionwan guerata rurayanqa. Y juc marca nunacunam juc marca nunacunawan wanutsinacuyanqa. Mechopis mallaqäqui watacunam canqa y patsam temblorwan allapa cuyonqa. Tsecunaqa imeca juc warmi qeshpicunanpaq nanatsicushqannollaran canqa y sufrimientucunapa qallananllaran.
“Qamcunatanäqa noqarecurmi llapan nunacuna chiquiyäshunqui; justisiacunaman entregayäshunqui. Tsechomi maqayäshurniqui wanutsiyäshunqui. 10 Tse witsanmi noqaman creyicoqcuna noqaman manana marcäcur, quiquincuna pura chiquinacur, lebantanacur ticracuriyanqa. 11 Y uli profetacuna yuricaramurmi, mana alli yachatsiquinincunawan nunacunata engañayanqa. 12 Melanepaq mana allicunallata ruraqmi ticracuriyanqa. Tseta ricarmi, nunacunapa cuyaquinincunapis ushacäquiconqa. 13 Peru tse sasa tiempucunacho wanonqanyaq noqacho tsaracoqmi salbaconqa. 14 Tsemi llapan nunacunata alli willaquinïta willayänequi presisan; tsenopa nunacuna Diospa mandaquininman yecuyänanpaq, y jinantin nasioncunacho tse alli willaquita musyariyaptinnam, que patsapa ushenin chäramonqa.
15 “Profeta Danielmi santu templuta desonrayänanpaq caqta musyarnin, queno escriberqan, ‘mana combieneq melanepaq sacrifisiuta rurecoqta.’ Queta leyeq caqqa shumaq cäyicuyätsun. 16 Tseta riquecorqa, Judea marcacunacho täraqcuna qeshpir, ewacuyätsun jircacunapa. 17 Altuscho quecaqcuna ama wayi ruriman yarpuyanqatsu imancunatapis jorqoq. 18 Chacrancunacho quecaqcunapis ama cutiyanqatsu aqshunancuna jorqoq. 19 ¡Allau, tse junaqcunacho qeshyaq tucushqa warmicuna y llulluta chichicaqcuna! 20 Diosta mañacuyanqui sufrimientucunapita safacuyänequi öra mana jamaqui junaqcho, ni tamya tiempucho cananpaq. 21 Porqui allapa jipaquimi canqa. Tseno jipaqueqa manam imepis cashqaraqtsu que patsa camacashqanpita; y mananam yapepis canqanatsu. 22 Teyta Dios acrashqancunata cuyar tse sufrimientucunata mana ras pasaratsiptenqa, manachi pipis salbacunmantsu.
23 “Sitsun pipis niyäshunqui ‘Taqechomi quecan, o quechomi quecan Dios Acrashqan’ nir, ama creyiyanquitsu. 24 Porqui tse junaqcunam yuriyämonqa Dios Acrashqan tucoqcuna y profeta tucoqcuna. Pecunam espantepaq milagrucunata rurarnin, nunacunata engañayanqa, asta Dios acrashqancunatapis engañetam tïrayanqa. 25 Manaraq tsecuna pasacuptinmi, qamcunata willayaq pecunaman mana creyiyänequipaq. 26 Tsemi sitsun niyäshunqui ‘Taqe tsunyaqchomi Dios Acrashqan quecan’ nir, ama ewayanquitsu, o ‘Taqe washachomi ratarëcan’ niyäshuptiquipis, ama creyiyanquitsu. 27 Porqui imeca inti ullumunan ladupita asta inti jeqanan laduyaq relampagu tillapyaqnomi Diospita Shamushqa Nunaqa cutimonqa. 28 Musyanqequinomi ‘Imapis wanushqa caqmanqa wiscurcuna ellucayan.’ ”*
Jesus willacun imano que patsaman cutimunanpaq cashqanta
(Marcos 13.24-37; Lucas 17.26-30, 34-36; 21.25-33)
29 Tsepitanam Jesus queno willapäcorqan: “Tse jipaquicuna pasariptinmi, inti ni quilla actsenqanatsu, qoyllurcunapis shicwayämonqam y llapan sielucho quecaqcunam cuyucurenqa. 30 Tse öram Diospita Shamushqa Nuna shamunanpaq sielucho señalta ricariyanqui. Tseta riquecurmi, que patsacho llapan nunacuna mantsaquewan mana imano quetapis puedir waqaquicuyanqa. Tseno waqaquicarmi, riquecuyanqa pucutecho puedeq queninwan chipapäquicar uraquecamoqta.* 31 Y anjelcunatam cachamonqa trompetata fuertipa toquecuyänanpaq. Tseno toquecuyaptinmi, mepita tsepitapis acrashqancuna ellucarayämonqa.
32 “Masqui igus montipa yuranpeq yachacuyë: Igus montim tseqllir qallecuptin raprancuna yurin. Tseta ricarmi, qamcuna musyariyanqui tamya tiempu qallarinanpaq canqanta. 33 Tsenolla willayanqaqcuna susedicoqta ricar musyariyanqui que niyashqaqcuna cumplicänanpaq ichicllana pishicanqanta. 34 Rasontam niyaq: Canan tiempu nunacuna manaraq wanuyaptinmi, llapan willaconqäcuna susediconqa. 35 Sielupis patsapis ushacäriyanqam, peru niyashqaq palabräqa manam ushacanqatsu; cumplicanqam.
36 “Que nishqäcuna ime öra o ime junaq cumplicänanpaq caqtaqa manam pipis musyayantsu, ni sielucho quecaq anjelcunapis, ni noqa Diospa tsurinpis, sinoqa quiquin Dios Yayallam musyan.
37 “Imanomi Noepa tiempuncho nunacuna cawaquicayarqan; tsenomi Diospita Shamushqa Nuna cutimunan junaqcunapis cawaquicayanqa. 38 Manaraq apäqui tamya captinmi, asta Noe barcuman yecurenqanyaq nunacuna micupäcur, upyacur, casacur caquicayarqan. 39 Y manam cuentata qocuriyarqantsu apäqui tamya janancunachona quecanqantaqa, y llapancunam tse tamyawan ushacäyarqan. Tsenomi jina pasaconqa Diospita Shamushqa Nuna cutimunan junaqpis. 40 Tse junaqmi ishcaq nunacuna chacracho juntu uryecayaptin, jucnin apacushqa canqa, y jucninnam jaqirishqa canqa. 41 Tsenollam ishcaq warmicuna juc marecho juntu aqaquicayaptin, jucnin apacushqa canqa, y jucninnam jaqirishqa canqa.
42 “¡Tsemi mäcoq, mäcoq quecayänequi! Manam musyayanquitsu ime junaq ni ime öra Teyta Diosniquicuna cutimunantapis. 43 Masqui queta niriyashqequi: Sitsun wayiyoq nuna musyanman wayinman suwa ime öra ewananta, wayinta täpecarmi, warärinman y manam wayinman suwacoq yecuyänanta jaqirinmantsu. 44 Tsemi qamcunapis mäcoq, mäcoq quecayänequi; porqui Diospita Shamushqa Nunaqa cutircamonqa qamcuna mana yarpäyanqequi öram.”
Juc sirwipacoqtawan iwalatsicur Jesus yachatsicun
(Lucas 12.41-48)
45 Tsepitanam Jesus queno yachatsicorqan: “Pim mäcoq, mäcoq, cumplidu sirweqnin canqa petam patronnin confiacur churanqa wayinman, tsecho caqcunata miquinincuna örancho qarananpaq. 46 Tseno ruraq sirwipacoqqa patronnin illanqanpita cutirir, llapan encarqashqanta rurecaqta taririptin allapa cushicutsun. 47 Masqui cäyiyë: Tseno cumplidu sirweqnintaqa ¿manatsuraq tse patronnin llapan imecancunamanpis confiacur mayuralnin cananpaq churecunman! 48 Peru sitsun tse sirwipacoq mana alli portacur ‘Patronnï manaran cutimonqaraqtsu’ nir, 49 sirwipacoq mayincunata maqar allqutsanqa, y borachucunawan micucur upyacur caconqa, 50 tseno caquicaptenqa, manaraq shuyacunanpaq alistacuptinmi, patronnin illaqpita chëcur, 51 tse mana alli ruraq sirweqninta feyupa castiganqa, alli tucoqcunatawan iwal. Tsechomi waqaquicuyanqa, quiruntapis uchurraq.
* 24:28 Tseno nirmi, Jesus cäyitsicorqan cutimunanta musyayänanpaq. * 24:30 Dn 7.13