27
Pɔɔl juu liiŋ daboro a duoro mu Rom
1 Ŋii nɛ ba vuurɛ di la juu liiŋ daboro a mu Itali. Ba joŋ Pɔɔl hɛ laali-yuoroo kuhiaŋ kubala nisiŋ lɛ a pɛ daŋsarikaba dɔŋsuŋ lɛ. U lii Rom nɛ a fa ŋaa kuhiaŋ Rom kuori-baliŋ laali-yuoroo tuɔŋ. Baa yiru Julias.
2 La mu juu liiŋ daboro si lii taŋ kubala baa yirɛ Adamiitam a ŋaa siri duu mu tasi-la si hɛ mugi-baliŋ niiŋ Esia tiŋteeŋ lɛ. Baal kubala baa yirɛ Arisitaakis ma fa hɛ la tuɔŋ nɛ. U fa ŋaa Masidoonia tiina nɛ a lii Tɛsalonaaka. La si mu ŋii,
3 u taŋ si pula la mu yi taŋ kubala baa yirɛ Saadɔŋ. Julias fa kɛŋ zile Pɔɔl teeŋ a pu woŋbiiŋ duu mu na u naŋdɔŋsuŋ, di u níi chɛ kuŋ maa, di ba pɛu lɛ.
4 La bira sii dimɛ. La síi mu, di peliŋ lu lii lee-la la fa si chaasa. La miira mu to tiŋteeŋ kubala liiŋ si gollo chu, baa yirɛ Saapɔs. La to sɛmɛ-la si kɛrɛ peliŋ.
5 La kpɛrɛ to Siliisia ari Paŋfiilia tiŋteeŋ niiŋ, a mu yi lee kubala baa yirɛ Maara. U fa hɛ Laasa tiŋteeŋ nɛ.
6 Dimɛ nɛ laali-yuoroo kuhiaŋ-la na liiŋ daboro dɔŋɔ duu lii Alɛkizaŋdia aa mu Itali. U ŋaa la juu.
7 La fiɛla duori ŋii deeŋ deeŋ tapulaa baŋmɛnɛ a na hɛɛŋ kiŋkɛŋ, aŋ sisɛlɛ ku kpagɛ taŋ kubala baa yirɛ Sinaadas. Pel-la bi sɛyɛ di la to dimɛ. Ŋii nɛ la bira kpɛrɛ to tiŋteeŋ kubala liiŋ si gollo chu, baa yirɛ Kiriiti, a ku yi lee kubala baa yirɛ Salimooni. La kpɛrɛ to tiŋtee-la sɛmɛ-la si kɛrɛ peliŋ.
8 La si kpɛrɛ to lii-la niiŋ ŋii, la na hɛɛŋ woruŋ aŋ-na ku yi lee kubala baa yirɛ Fɛɛ Heeviŋs. U fa kpagɛ taŋ kubala baa yirɛ Lasiya.
9 La hɔŋ dimɛ a dieni, Ju̱u tiŋŋaa tapul-bal-la ba si yie kpu pusuŋ pi Wia, duu joŋ ba haachɛba chɛba, ku kieli. Bua-la lɛ liiŋ duoruŋ yie hɛi nɛ. Ŋii nɛ Pɔɔl bul wiiŋ deeŋ chagilɛba a bul,
10 “Mi naaŋbiiriŋ, mi na ari la woŋbii-la vɛniŋ jaŋ kperila. Má leŋ di la hɔŋ daha. Di la nɛ si la mu, la liiŋ daboro ari la chugusuŋ jaŋ chei, la dɔŋsuŋ ma jaŋ suu.”
11 Ama laali-yuoroo kuhiaŋ-la fa bi Pɔɔl teeŋ jegile nii, aŋ jegilee nii liiŋ daboro-la kuhiaŋ ari liiŋ daboro-la tiina teeŋ.
12 Ba si lee-la bi zɔŋ ari ba si jaŋ hɛ dimɛ yibiiniŋ lɛ. Ba tuɔŋ jesiŋ kala fa cho di ba juu liiŋ daboro-la, a wiwalimɛ di ba nɛ wuolo, di ba mu yi taŋ kubala baa yirɛ Fiinis a hɛ dimɛ yibiiniŋ. Fiinis nɛ fa ŋaa lee-la liiŋ daborusuŋ si yie chiŋ a hɛ Kiriiti tiŋteeŋ. U fa hɛ taŋ sɛmɛ ari taŋ bubuɔŋ pɛgɛ, a bira piŋ taŋ sɛmɛ ari taŋ nyuŋ pɛgɛ maa a kɛrɛ peliŋ.
Lii-peliŋ lu mugi-baliŋ lɛ
13 Ŋii nɛ peliŋ fiɛla lu a lii taŋ bubuɔŋ a kukɔ. Nialiŋ biina ari ba jaŋ na woŋbiiŋ a vɛŋ ari ba fa si biina ŋii ba tuɔŋ lɛ. Ŋii nɛ ba kɛŋ hɔɔ-bal-la ba si yie kaa chagɛ liiŋ daboro-la a kaa liisɛ a hɛ liiŋ daboro-la tuɔŋ, aŋ duoro kpɛrɛ to Kiriiti tiŋteeŋ niiŋ ŋii.
14 U bi diene di peli-duoŋ faasa lu a lii taŋ nyuŋ ari wii-pɔsuŋ pɛgɛ. U lii tiŋteeŋ liiŋ si gollo chu nɛ a kukɔ.
15 U ku ŋmoo liiŋ daboro-la, la bi pel-la wuo chaasɛ. La bi wii-kala wuo ŋaa. Ŋii wiaa la leŋ pel-la kɛŋ liiŋ daboro-la mu lee-la u si lu mumu.
16 Ŋii nɛ la to lee kubala liiŋ si gollo chu baa yirɛ Kaada, a to u taŋ sɛmɛ. U kɛrɛ pel-la mua. Dimɛ la na hɛɛŋ woruŋ aŋ-na wuo kɛŋ liiŋ dabori-bie-la la fa si joŋo vɔɔ liiŋ daboro-la hariŋ.
17 Ba lɛrɛ liiŋ dabori-bie-la ku juu liiŋ daboro-la tuɔŋ a kɛŋ ŋmɛsiŋ vɔbu, aŋ vɔɔ liiŋ daboro-la kala kpaŋ kpaŋ. Fawulluŋ fa kɛŋba ari ba jaŋ vɛnɛ mu juu hagili-buŋbugulo-la tuɔŋ si golli Liibia tiŋteeŋ a pɛ dimɛ. Ŋii nɛ ba kɛŋ gɛnni-la ba fa si joŋo vɔɔ liiŋ daboro-la nyuŋ di peliŋ kaa vɛŋ a kaa ta ba suusa tuu, aŋ leŋ pel-la kɛŋ liiŋ daboro-la aa vɛŋ.
18 Pel-la faasa lu ŋii nɛ deeŋ deeŋ. Taŋ si pula ba suomo chaarɛ chugusu-la si hɛ liiŋ daboro-la tuɔŋ a yuo tita.
19 Taŋ si pula, la titia chaarɛ liiŋ daboro-la kiaa ba si kaa wasɛ liiŋ daboro-la dɔŋsuŋ a yuo ta.
20 La tapulaa yuga wia si bi pɔsɔ, chɛŋwulaa ma bi lia. Ka pel-la ha faasa lu kiŋkɛŋ. Pel-la si faasa lu ŋii, la bira bi yiɛla ari la jaŋ kɛŋ miisiŋ.
21 Nialiŋ diene ba bi kiaa die. Ba si diene ba bi kiaa die ŋii, Pɔɔl sii chiŋ ba sipaaŋ a bula piba a bul, “Mi naaŋbiiriŋ, u fa maga di ma jegile nii mi teeŋ. Di ma nɛ fa jegile nii mi teeŋ, la nɛ fa bi Kiriiti lɛ lia, la kiaa deeŋba kala si cheye, ba fa bi chei. Kialiŋ kala si lɛlɛ ma fa bi lɛl.
22 Ama mii sulma, má nyirɛ bɔyɛ. Liiŋ daboro duŋduŋa nɛ jaŋ lɛl, ama ma kuŋ-kala bi jaŋ suu.
23 Wia-la si tiimi, mi maa chuɔlu. U tiŋdaara dia kɔ mi teeŋ titaŋiŋ
24 a bula pimi a bul, ‘Pɔɔl, sí fawulluŋ fá. Ŋ jaŋ mu chiŋ kuori-baliŋ sipaaŋ. Wia tiŋ ŋ wiaa nɛ a leŋ ma di nialiŋ kala si hɛ liiŋ daboro tuɔŋ, ma kala jaŋ kɛŋ miisiŋ.’
25 Ŋii wiaa, mi naaŋbiiriŋ, má nyirɛ bɔyɛ. Mi ŋaa Wia yarida ari wii-la kala u si bula, u jaŋ chaasa ŋaa.
26 Ama la ta jaŋ mu chiŋ duŋdoli-bie kubala lɛ nɛ liiŋ si gollo chu.”
27 Pel-la kɛŋla kaa vɛŋ ŋii nɛ tapulaa fii ari banɛsɛ mugi-bal-la ba síi yirɛ Adira tuɔŋ. U titaŋ-la ari tita-siesee nialiŋ síi duori liiŋ daboro-la, ba biinɛ ari baa mu duŋdolo niiŋ nɛ.
28 Ŋii nɛ ba joŋ kuŋ hɛ lii-la lɛ di ba magisɛ a na u luŋuŋ. Ba na duu luŋie a magɛ naakieliŋ mahiŋ balia. Muapilii ba bira magisɛ a na duu ŋaa naakieliŋ mara ari fii.
29 Fawulluŋ fa kɛŋba ari ba jaŋ mu ŋmoo buŋ. Ŋii nɛ ba chaarɛ hɔɔnu-la ba si yie kaa chichagɛ liiŋ daboro-la a kikii. Ba banɛsɛ nɛ ba chaarɛ liiŋ daboro-la hariŋ a chagu kii, aŋ susul Wia di taŋ-pul di ba na pulumuŋ.
30 Ŋii nɛ nialiŋ fa síi duori liiŋ daboro-la lii a chichɛ di ba fá, aŋ ka liiŋ daboro-la ari ni-kaanaa. Ba liisɛ liiŋ dabori-bie-la a hɛ liiŋ tuɔŋ, a fufugi ari baa chɛ di ba lii liisɛ hɔɔ-la ba si kaa chichagɛ liiŋ daboro-la sipaaŋ nɛ.
31 Ŋii nɛ Pɔɔl jiŋ a bula pi laali-yuoroo kuhiaŋ-la ari laali-yuoro-la a bul, “Ma bi jaŋ kɛŋ miisiŋ, see nialiŋ síi duori liiŋ daboro-la hɛ liiŋ daboro tuɔŋ.”
32 Pɔɔl si bul ŋii, laali-yuoro-la keri ŋmɛsi-la ba fa si kaa vɔɔ liiŋ dabori-bie-la, a leŋ liiŋ joŋo viiri.
33 Taŋ si kpagɛ puluŋ, Pɔɔl sul nialiŋ kala si hɛ liiŋ daboro-la tuɔŋ di ba dii kiaa a bul, “Tapulaa fii ari banɛsɛ nɛ ŋla ma síi gbɛrɛ wii-la si jaŋ ŋaama. Ma bi kuŋ-kala die.
34 Ŋii wiaa mii sulma di ma dii kiaa. Di ma nɛ dii kiaa, ma jaŋ kɛŋ doluŋ a wuo laa ma titia a kɛŋ miisiŋ. Ma kuŋ nyu-puŋ ma bi jaŋ wii.”
35 Pɔɔl si bul ŋii dɛrɛ, u joŋ boroboro, a chuɔlɛ Wia ba kala sipaaŋ, aŋ chɔgɛ didii.
36 Ba nyirɛ bɔyɛ, ba kuŋ-kala ma dii kudiilee.
37 La nialiŋ kala fa si hɛ liiŋ daboro-la tuɔŋ fa ŋaa zɔ-balia ari mahiŋ batori ari fii ari balidu nɛ.
38 Ba kala si dii kiaa vɔgɛ, ba chaarɛ mia-la fa si hɛ liiŋ daboro-la lɛ a ta, di liiŋ daboro-la sí faasa yuŋ.
Liiŋ daboro ka chei nɛ
39 Taŋ si pula, nialiŋ síi duori liiŋ daboro-la bi wuo jiŋ di ba yi duŋdolo-la niiŋ nɛ, ka ba yi. Ba na di tiŋteeŋ nɛ golli lii-la chu, lii-la bi jal. Lee-la kala taalɛ. Ba biina ba jaŋ wuo kɛŋ liiŋ daboro-la a lii lii-la niiŋ.
40 Ŋii nɛ ba keri hɔɔ-bala-la ba fa si yie kaa chichagɛ liiŋ daboro-la a lo hɛ liiŋ lɛ. Ba kɛŋ ŋmɛŋ-la ma puri ba si kaa vɔɔ danyine-la ba fa si kaa kukuosi liiŋ, a didagɛ liiŋ daboro-la woŋbiiŋ. Ba bira wasa kɛŋ gɛnni-la maa ba si kaa vɔɔ liiŋ daboro-la sipaaŋ, di peliŋ kɛŋ liiŋ daboro-la vivɛŋ. Ba wasa kaa ta ba jil a vɔɔ, di peliŋ kaa vɛnɛ mu lii-la niiŋ.
41 Ama liiŋ daboro-la fá mu juu hagili-buŋbugulo tuɔŋ fuo-balaa balia si ku cheŋ dɔŋɔ a kuro bil. Daboro-la sipaaŋ muurɛ, u bi wuo vɛŋ, aŋ ka pel-bal-la ŋaa lii-peliŋ ku ŋmoo liiŋ daboro-la, a ŋaa u hariŋ kala bori.
42 Ŋii nɛ laali-yuoro-la vuurɛ di ba kpu daŋsarikaba-la kala, di ba kuŋ-kala sí wuo lii a duori lii-la a fá lɛl.
43 Ka laali-yuoroo kuhiaŋ-la faa chɛ duu laa Pɔɔl ta, ŋii nɛ u bula piba di ba sí ŋii ŋaa. U ta bula piba ari nialiŋ kala sí jiŋ liiŋ a hɛ liiŋ daboro-la tuɔŋ, di ba laa sipaaŋ fula tuu a duoro mu lii-la niiŋ,
44 aŋ ka di ni-kaana-la ma tuu, di dɔŋsuŋ paa daa-borusuŋ, di dɔŋsuŋ ma paa liiŋ daboro-la dabori-yɛrie-la, a ma kaa duori liiŋ lii. Ŋla nɛ la kala ŋaa a lii lii-la niiŋ.