27
Ba kɛŋ Yesu mu Paalit teeŋ
Maak 15.1; Luuk 23.1-2; Jɔɔŋ 18.28-32
1 Taŋ-pul nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ kala ari Ju̱u tiŋŋaa kuhiasiŋ hilimi a vuurɛ. Ba kala vuura di ba kpu Yesu.
2 Ba kɛnu a vɔbu a kɛnu kaa mu Paalit teeŋ. U nɛ fa hɔŋ Rom kuori-baliŋ nyuŋ Judiya tiŋteeŋ lɛ.
Judas suba
Yesu naŋz. tiŋtiŋŋaa 1.18-19
3 Judas zɛŋbɛ tiina-la si nia di baa chɛ di ba kpu Yesu nɛ, u tuɔŋ chei ari u si yallɛ Yesu ŋii. U miira kɛŋ moribii-biiŋ mara ari fii a kaa mu nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ ari Ju̱u tiŋŋaa kuhiasi-la teeŋ a bul,
4 “Mi ŋaa haachɛ nɛ. Mi joŋ nii-la si bi wii cheye yallɛ di ba kpuu.” Ŋii nɛ nialiŋ bul di ba sipaa kala tuo dimɛ. Di u wii nɛ.
5 Ŋii nɛ Judas joŋ moribie-la a yuo ta Wia-dia tiŋteeŋ aŋ lii a mu yuo ŋmɛniŋ.
6 Nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ paa moribie-la aŋ bul, “Chaliŋ moribiee nɛ ŋla. La kisiŋ nɛ la joŋba hɛ Wia-dia moribiee lɛ.”
7 Ŋii nɛ ba vuurɛ di ba jiŋ wii-la ba si jaŋ joŋ moribie-la a ŋaa. Ba joŋ moribie-la yɔɔ tiŋteeŋ. Lee-la nɛ ba huhugi nuhuɔraa. Ba laa tiŋtee-la yɔɔ pupoi-mɛɛrɛ teeŋ nɛ.
8 Ŋii nɛ ba kɛŋ lee-la yiyirɛ chaliŋ tiŋteeŋ ari jiniŋ kala.
9 Ba si ŋaa ŋii, wialiŋ Jɛrimaya fa si bul, Wia Diŋ-zɔŋ-la doluŋ lɛ ku ŋaa wutitii. U fa si,
“Iziral doho niaa dɔŋsuŋ sɛi di ba ti̱ŋ moribii-biiŋ mara ari fii
aŋ kɛŋ Wia Tuɔ-pul Tiina-la.
10 Ba joŋ moribie-la ba si miira laa
a yɔɔ tiŋteeŋ pupoi-mɛɛrɛ teeŋ.
Mi Tiina Wia nɛ fa bula di mi ŋaa ŋii.”
Paalit piɛsɛ Yesu wiaa
Maak 15.2-5; Luuk 23.3-5; Jɔɔŋ 18.33-38
11 Yesu si chiŋ nii-la si hɔŋ kuori-baliŋ nyuŋ sipaaŋ Judiya tiŋteeŋ lɛ, ŋii nɛ kuoru-la piɛsu a bul, “Ŋ nɛ ŋaa Ju̱u tiŋŋaa kuoro koo?” Ŋii nɛ Yesu bula pu a bul, “Oo, mi nɛ.”
12 Ama nialiŋ fa si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ ari Ju̱u tiŋŋaa kuhiasiŋ si joŋ cheeriŋ pu ŋii, u bi wii bula.
13 Ŋii nɛ Paalit piɛsu, “Ŋ bi wiaa deeŋba kala nia ba si bula a tigɛŋ lɛɛ?”
14 Ama Yesu bi u niiŋ suro, u bi wu-bala ma bula. Wii-la kperi Paalit woruŋ.
Ba si di ba kpu Yesu
Maak 15.6-15; Luuk 23.13-25; Jɔɔŋ 18.39–19.16
15 Di diisiŋ kieliŋ gbiele nɛ yie-na kala, Paalit fa yie leŋ ba liisɛ nialiŋ ba si kaa tɔ dia dɔŋɔ nɛ, nii-la niaa si cho.
16 Bua-la lɛ di ba kɛŋ baal kubala baa yirɛ Barabas a tɔ dia.
17 Ni-daŋ-la si hilime, ŋii nɛ Paalit piɛsɛba, “Ni-bɛɛ nɛ ma cho di mi liisa pima? Barabas koo Kirisito, nii-la Wia si liisaa?”
18 Paalit fa jima woruŋ ari Ju̱u tiŋŋaa kuhiasiŋ yaraa faa bieru nɛ, ŋii nɛ tii ba kɛŋ Yesu kaa kɔ u teeŋ.
19 Paalit fa si hɔŋ sariya didiiliŋ ŋii, u haala tiŋ tiŋdaariŋ a leŋ di ba bula pu a bul, “Sí baala deeŋ wii-kala ŋaa. U ŋaa tuɔ-pul tiina nɛ. Diamiŋ titaŋiŋ mi duosi wiaa a tigɛu lɛ nɛ. U wiaa wiimi woruŋ nɛ.”
20 Ŋii nɛ nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ ari Ju̱u tiŋŋaa kuhiasi-la nyisɛ ni-daŋ-la hɛ di ba bul di Paalit liisɛ Barabas ta aŋ ka di ba kpu Yesu.
21 Ŋii nɛ Paalit piɛsɛ ni-daŋ-la a bul, “Niaa deeŋba baliamiŋ tuɔŋ, kubɛɛ nɛ ma chɛ di mi liisa pima?” Ŋii nɛ ba bul, “Barabas!”
22 Ŋii nɛ Paalit piɛsɛ nialiŋ a bul, “Aŋ ka Yesu ba síi yiru Kirisito, bɛɛ nɛ ma si mi kɛnu kaa ŋaa?” Ŋii nɛ ba kala bul, “Leŋ di ba kɛnu kpaasa mɛrɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ.”
23 Ŋii nɛ Paalit piɛsɛba a bul, “Wu-bɔŋ bɛɛ nɛ u ŋaa?” Ŋii nɛ ba kpia a kii buŋbuŋ-la a bul, “Leŋ di ba kɛnu kpaasɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ.”
24 Ŋii nɛ Paalit na ari goŋ-la yuga kiŋkɛŋ, ari yuosuŋ jaŋ juu. Ŋii wiaa u bi wii-kala wuo ŋaa. Di liiŋ chiŋ u sɛmɛ. U ŋaa a sɔŋ u nisaa nialiŋ sipaaŋ aŋ bul, “Mi sipaa tuo baala deeŋ suunuŋ lɛ. U hɛ ma teeŋ.”
25 Ŋii nɛ ni-daŋ-la kala bul, “Di la nɛ cheye wiiŋ deeŋ lɛ, leŋ di Wia dɔgisɛla ari la biiriŋ a tiŋ la si kpuu.”
26 Ŋii nɛ Paalit liisɛ Barabas ta a piba aŋ ŋaa ba viirɛ Yesu aŋ joŋu piba di ba kaa mu kpaasa mɛrɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ.
Laali-yuoroo mɔŋ Yesu lɛ
Maak 15.16-20; Jɔɔŋ 19.2-3
27 Ŋii nɛ Paalit laali-yuoroo dɔŋsuŋ kɛŋ Yesu kaa juu Paalit dia kaala tuɔŋ. Laali-yuoro-la ku-kaanaa kala ma ku pɛba lɛ a hilimi.
28 Ba wuri Yesu gɛnniŋ kala aŋ joŋ gɛri-fiaŋ laalu
29 a chɛ sɔsuŋ a kaa sua nyuŋ-chuulo a nagɛ kuoro nyuŋ-chuulo a joŋo chuu a joŋ daaŋtiga hɛ u na-diiŋ lɛ aŋ tuu kpirimi u sipaaŋ a mɔmu lɛ a bul, “Ju̱u tiŋŋaa kuoro, laa chuɔluŋ.”
30 Ba tu naŋtuɔruŋ a hɛu lɛ a laa daa-la a ŋmoo u nyuŋ lɛ.
31 Ba si mɔmu lɛ dɛrɛ, ba wuri gɛri-fiaŋ-la aŋ paa u titia gɛnniŋ a laalu aŋ kɛnu kaa lii woŋbiiŋ di ba kpaasu mɛrɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ.
Ba kpaasɛ Yesu daa-gɛsɛɛ nyuŋ
Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43; Jɔɔŋ 19.17-27
32 Ba si kɛnu kaa lilii di ba kpaasu daa-gɛsɛɛ nyuŋ ŋii, ba cheŋ baal kubala baa yiru Saamɔŋ. U jáŋ yiriŋ nɛ Sariini. Ŋii nɛ laali-yuoro-la fugu u laa Yesu daa-gɛsɛ-la a baasɛ.
33 Ŋii nɛ ba ku yi lee kubala baa yirɛ Gɔligɔta. Yiri-la bubuɔŋ nɛ nyu-kuŋkogulo.
34 Ba si yi dimɛ, ba joŋ siniŋ a guoli ku-haariŋ lɛ a joŋo pi Yesu duu nyua. U si lenne di u hɛyɛ, u via.
35 Ŋii nɛ ba kpaasu mɛrɛ daa-gɛsɛɛ nyuŋ aŋ tɔŋsɛ Yesu gɛnniŋ wiaa, di ba paa kpaa dɔŋɔ a jiŋ gɛri bɛɛ nɛ nuu-kala jaŋ laa.
36 Ŋii nɛ ba hɔŋ dimɛ a bibenu.
37 Ba si si Yesu ŋaa wialiŋ chei, ba ŋmuŋsa hɛ daa-gɛsɛ-la lɛ a bul, “Ju̱u tiŋŋaa kuoro Yesu nɛ ŋla.”
38 Ŋii nɛ ba kpaasɛ gaaraa balia ma a pɛ Yesu lɛ. Dɔŋɔ hɛ u na-diiŋ, dɔŋɔ ma hɛ u na-gua.
39 Ba si kpaasu mɛrɛ daa-gɛsɛ-la nyuŋ ŋii, nialiŋ si to dimɛ bibal, ba tutuusu aŋ kɛŋ ba nyuŋ chuchugisi
40 a bul, “Oi, ŋ nɛ ŋaa nii-la si si ŋ jaŋ ŋmoo la Wia-dia lo aŋ bira wuo saau tapulaa batori pɛgɛ. Ŋ si ŋaa Wia Bie, lii daa-gɛsɛ-la nyuŋ a laa ŋ titia ta.”
41 Nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasi-la ari Wia teniŋ kerichiba ari taŋ-la kuhiasiŋ ma sisieri Yesu lɛ a bula pipi dɔŋɔ,
42 “U wuo niaa laa tita nɛ aŋ bi u titia wuo laa ta. U si si u nɛ ŋaa Kirisito, Ju̱u tiŋŋaa kuoro, leŋ duu lii daa-gɛsɛ-la nyuŋ ku tuu di la na a laa u wiaa dii.
43 U laa Wia dii nɛ a bula duu ŋaa Wia Bie nɛ. Tɔɔ, má leŋ di la na di Wia nɛ jaŋ laau ta lɛɛlɛ.”
44 Gaara-la balia ma ba si kpaasa a pɛ Yesu lɛ, ba ma tuusu ŋii titia.
Yesu suba
Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49; Jɔɔŋ 19.28-30
45 Wia ku magɛ nyu-gbaŋa, leriŋ kala biri lim a mu yi didaaniŋ, ka leriŋ bira pullɛ.
46 Ŋii nɛ Yesu faasa yirɛ u yiikoro lɛ a bul, “Eloi, Eloi, lama sabakitani.” U bubuɔŋ nɛ: “Mi Tiina Wia, bɛɛ nɛ tii ŋ joŋmi ta?”
47 Di niaa dɔŋsuŋ chiŋ dimɛ a jegile nii wialiŋ u si bula. Ŋii nɛ ba bula pi dɔŋɔ a bul, “Ilaaja nɛ baal-la yiyirɛ ŋii.”
48 Nialiŋ dɔŋɔ fa si chiŋ dimɛ fá mu joŋ suosuo a kaa mu yuu siniŋ si nyala a joŋo tuu sakeliŋ lɛ a kaa mu hɛ u niiŋ lɛ duu nyua.
49 Ŋii nɛ nialiŋ dɔŋsuŋ fa si hɛ dimɛ bul, “Má leŋ la gbɛrɛ a na ari Ilaaja jaŋ ku soru daa-gɛsɛ-la nyuŋ koo.”
50 Ŋii nɛ Yesu faasa yel aŋ wiesi u wiesi kati.
51 Patiisa nɛ fa hɛ Wia-dia tuɔŋ. Ba kaa kɛrɛ. U kiɛsɛ balia a chiŋ nyu-gbaŋa a kiɛsa ku tuu. Ŋii nɛ tiŋteeŋ zigili, busuŋ ma yɛrɛ a kpaa kpaa.
52 Vaamaa ma suri suri. Nialiŋ Wia si liisa, ba yuga a sii suuŋ lɛ a lii vaama-la lɛ.
53 Yesu si sii suuŋ lɛ, ba mu Jerusalɛm. Niaa yuga a naba lee-la.
54 Laali-yuoroo zɔlɔ kuhiaŋ ari laali-yuoro-la fa si chiŋ dimɛ a bibeŋ Yesu a na tiŋteeŋ si zigili ŋii ari wialiŋ kala si ŋaa, fawulluŋ kɛŋba. Ŋii nɛ ba bul, “Wutitii, baala deeŋ sɛnɛ ŋaa Wia Bii nɛ.”
55 Haalaa yuga a ma fa chiŋ di-bolii a bibenu. Haala-la fa to Yesu hariŋ nɛ a lii Galilii tiŋteeŋ a pipɛu lɛ.
56 Ba tuɔŋ Mɛɛri Magidaliŋ ari Mɛɛri dɔŋɔ. U fa ŋaa Jeems ari Josɛf naaŋ nɛ. Zɛbidii haala ma pɛba lɛ.
Ba hugi Yesu
Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56; Jɔɔŋ 19.38-42
57 Didaaniŋ si yie, baal kubala a lii taŋ kubala baa yirɛ Arimatiya ma kɔ. U fa ŋaa kiaa tiina nɛ. U yiriŋ nɛ fa Josɛf. U ma fa ŋaa Yesu haritooro-la dɔŋɔ nɛ.
58 U mu Paalit teeŋ a sul Yesu ku-suuŋ. Ŋii nɛ Paalit bul di ba mu joŋo pu.
59 Ŋii nɛ Josɛf laa a kɛŋ gɛripɛ-pul-faliŋ a bɛu
60 a joŋo hugi u titia bua falii-la lɛ u fa si lɔsɔ buŋ nyuŋ. U bilimi tabii-baliŋ kaa kɔ tɔ bua-la niiŋ aŋ viiri.
61 Ka Mɛɛri Magidaliŋ ari Mɛɛri dɔŋɔ-la faa hɔŋ a chaasɛ bua-la leriŋ.
Laali-yuoroo pɔ vaaŋ-la
62 U taŋ si pula, chɛ-wiesii-la chɛɛŋ, nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ ari Farisii tiŋŋa-la, ba mu Paalit teeŋ a bula pu a bul,
63 “Kuhiaŋ, la liisi wii nɛ. Bua-la lɛ wu-nyiaru-la si hɛ u miisiŋ lɛ, u fa bula ari u nɛ suba, u jaŋ sii suuŋ lɛ tapulaa batori chɛɛŋ.
64 Ŋii wiaa leŋ di niaa mu a pɔ u vaaŋ-la woruŋ di tapulaa batori-la yi, di u haritooroo sí wuo mu a gaa kuusi aŋ bula pi niaa ari u sii suuŋ lɛ nɛ. Di ba nɛ ŋaa wiiŋ deeŋ, u nɛ jaŋ paala kii wialiŋ kala u si nyia.”
65 Ŋii nɛ Paalit bula piba di ba kɛŋ laali-yuoroo mu di ba pɔ vaaŋ-la niiŋ woruŋ.
66 Ŋii nɛ ba laali-yuoro-la mu a joŋ buŋ a tɔ bua-la niiŋ aŋ leŋ niaa pɔ lee-la.