Tumeencaa apotaaꞌcaa
Woꞌeencii lëgís Këyítfiiɗa
Këyítfii fii fërí en fukanakfii Lúkkaa bínɗa. Faa ya ɗewee kibínɗa fërí en «Hewhewii woꞌ ga loo Yéesu Kiristaa ee Lúkkaa bínɗa.» Këyítfii fii nak wo’ ga loo tumeencaa apotaa’caa. Ga këyítfaa fuɗewaafaa, Lúkkaa ɓéestíree kilímukkaa Yéesu, kipeskaagari ga ëldúna, kikaankaa na kimílískaagari ga ɓuwaa kaaninɗa, bi ga daa ya ɓëwírohu ɗook asamaanɗa.
Ga fii, ya ɓéestí’ daa Helii yisela’íꞌyii yoosukee ga apotaa’caa, ɓa ɓaa wíil ga teerucaa kiyéegaloh Hewhewii winéwí’wii, kooroh ga doolii Helii yisela’íꞌyii onɓaɗa. Coonucaa ɓa dayee ga lëgëyaama ɓa tumɗee Yéesuɗa na mesiklaatcaa ɓa tíkseeɗa, ya ɓéestírinca ga. Waama, lak yaawúu’caa am an Wo’eenaa Kooh hayi’ɓa; ɓiɓo’ ɓiliis bokussii ga. Lúkkaa ɓéestírin ɓan daa apotaa’caa dalee kiyéegaloh Hewhewii winéwí’wii ga ɓuwaa enussii yaawúu’ɗa. Ya wëñ nak kiɓéestí’ lëgëyaa apotaa’cii ɓanakɓii ɓii tumɗa, ennda Pee’ na Pool. Pee’ yërí jangatee ga Yéerúsaleem bi tuuki’ta kikerceen ga ɗuuƴ yaawúuꞌcaa. Pool ga ɓaaɓcaagari, tuukiꞌta kikerceen ga teerucaa ɓuwaa enussii yaawúuꞌɗa fodii teeraa Añcoos, waa Korenti, waa Filiip na ciliis. Këyítfii tëebírin Pool ga daa ya kooroh ga kiɓaaɓɗa tóoh. Fa teewohin ɓan coonucaa jaangucaa han kituukiru dayeeɗa na daa Helii yiselaꞌíꞌyii on dooli ɓuwaa hanee kiꞌaas ga kikerceen ɓaama bi ɓa yëgíssa ga ngëmaagaɓaɗa.
Fodaama, këyítfii fii teewinnduu an ɗu ɓan, ɗu jomin kiyéegaloh Hewhewii winéwí’wii wo’ ga loo Yéesu Kiristaaɗa daa en ɓéeɓ ga ëldúna.
Këyítfii tumeencaa apotaa’caa tíidoh anee:
A - Hewhewii winéwí’wii yéegalohussa ga Yéerúsaleem (1: 1–8: 4)
1 - Bescaa mëeñjoh ga kipeskaa Yéesuɗa (1: 1-11)
2 - Macaas tanussa kibok ga apotaa’caa (1: 12-26)
3 - Helii yisela’í’yii yoosukka ga apotaa’caa (2: 1-13)
4 - Apotaaꞌcaa seediꞌussa Hewhewii winéwíꞌwii ga Yéerúsaleem (2: 14–8: 4)
B - Hewhewii winéwí’wii yéegalohussa ga kúlkaa Yúudée na ga gohaa Samaríi (8: 5–12: 25)
C - Hewhewii winéwí’wii yéegalohussa daa en ɓéeɓ (13: 1–28: 31)
1 - Ɓaawaa Pool ɗeɓ kika’ɗa (13: 1–14: 28)
2 - Nookoh laakka ga Yéerúsaleem (15: 1-35)
3 - Ɓaawaa Pool wukanakwaa (15: 36–18: 23)
4 - Ɓaawaa Pool wukaahaywaa (18: 24–21: 16)
5 - Pool lagussa ga Kasu ga Yéerúsaleem (21: 17–23: 22)
6 - Pool ɓayussa paanaa yaawúu’caa (23: 23–26: 32)
7 - Pool ɓayussa Room (27: 1–28: 31)
1
Balaa Yéesu tagoh na apotaaꞌcaanaa
1 Fiilii Tewoofíil, ga këyítfaa mi ɗeɓ kibínɗa, mi ɓéestírin tóoh iñaa Yéesu tum, na iñaa ya jëgíroh aboh ga dalaaraa,
2 bi ga besaa Kooh ɓëwíꞌti, ya lappa asamaanɗa, lakanaa ga doolaa Helaa yisalaꞌíꞌyaa, ya nakin apotaaꞌcaa ya tanukɗa kitum iñcaa ɓa jom kitumɗa.
3 Ga waa ya kolkoh ga coonucaagariɗa, ya hayya gaɓa na mandarga ciyewin caa teewoh an ya yaa pes: iñaa leꞌ bes cidaaŋkaah-nikiis, ya yaa teewukoh gaɓa ee ya yaa woꞌi naɓa ga loo Nguuraa Kooh.
4 Laakka bes, ya yuŋnga naɓa kiñam, ya dígallaɓa an:
- Kaa úsaayat Yéerúsaleem, wayee sekat iñaa Paamudii dígohee ee ɗú keloheeka ga kúuwrooɗa.
5 En kiꞌenaa, Saŋ bëtísiꞌee ga músú, wayee tes cijutuut ga fíkíi, ɗú hay bëtísiꞌu ga Helaa yiselaꞌíꞌyaa.
Yéesu lappa ɗook asamaan
6 Apotaaꞌcaa nak hídírukohussa daama, ɓa meekissa Yéesu an:
- Haꞌmudii, fu ƴah kituukiris Nguurii Isarayeel diimaɗane?
7 Yéesu taassaɓa an:
- Ɗú onussii kiꞌínoh jamaanaa, wala wahtaa Paamudii ƴah kituukiꞌ Nguurii Isarayeelɗa. Paamudii abin wahtaama na kihafci.
8 Wayee hay kilaak doolaa soruk garúu, waa meyoh ga Helaa yiselaꞌíꞌyaa ƴah kiyoosuk ga ɗookkúuɗa. Fodaama, ɗú en seediroo ga teeraa Yéerúsaleem, na ɓéeɓ gohaa Yúudée na waa Samaríi, bi ga topaaraa ëldúna.
9 Ga waa Yéesu lëehíꞌta kiwoꞌ iñaamaɗa, ɓa ɓaa malak gari ya yaa ɓëwíru ɗook asamaan, laakka yaayeelaa hay, kúnndari ga hascaagaɓa.
10 Lakanaa ɓa ɓaa lís kitaaginuk asamaan ga daa Yéesu en na kiƴahɗa, ɓoꞌ ɓanak ɓaa ekuk kúltí ciyaanaaw, meyussa jemeet ga yahaaɓa,
11 woꞌussaɓa an:
- Ɗú, ɓu-Gëlílée, ɗú tuukoh ya dii ɗú taaginuki asamaanii? Yéesu yiima, ɓëwíru aaw asamaanɗa haysisan fodii dii ɗú hotti yii ƴah asamaanɗa.
Yúdaa lofirohussa na Macaas
12 Waa ennda ɗa, apotaaꞌcaa meyohussa tëgëlaa woꞌu tëgëlaa Ólíwíyéecaaɗa, ɓa ɓoyukka teeraa Yéerúsaleem. Ee ɗekataama úsaayoh na Yéerúsaleem iñaa hín na tíidee ɓoꞌ ga bes Sabat.
13 Ga waa ɓa leꞌꞌa Yéerúsaleem, ɓa lappa túuyaa hanoh ɗook ga taahaaɗa, daa ɓa meeree kihídírukohɗa. Ɓa enee Peeꞌ, Saŋ, Saak na Andari, Filiip na Toomaa, Bartulëmíi na Mëccëe, Saak kowukaa Alfee na Simoŋ selootaa na Yúdaa kowukaa Saak.
14 Ɓéeɓɓa bokussa hel, ɓa ɓaa boki kikíim Kooh saycaa en tóoh: Mariyaama eew Yéesu, ɓiɓeti ɓiliis na këmëeŋkímuncaa Yéesu, ensee daama ɓan.
15 Ga bescaama, ɓuwaa gëm ga Yéesuɗa hídírukohussa, ɓa leꞌeera ɓoꞌ ɓitéeméeꞌ na ɓoꞌ ɓidaaŋkaah-kanak. Peeꞌ kolukka ga leelooɓa, woꞌꞌa an:
16 - Mbokcii, iñaa Helaa yiselaꞌíꞌyaa yéegalohee ga Këyítfaa Kooh, koorohhawa ga kúuw Dëwít, ga loo Yúdaa yaa kuliyukee ga ɓuwaa abee Yéesuɗa, yërí jomee kilaak.
17 Yúdaa bokee garíi ee ya laakeera lëgëyci ga iñaa ɗí naksee kitumɗa.
18 Yúdaa nak, koparaa ya faysee ga baakaaraa ya tumeeɗa, ya lommba yoon ga, ya keennda da, hafaa kuliyuk: ya pookka, liilcaa aamukka.
19 Ɓéeɓ ɓu-Yéerúsaleem yéegussa iñaa laakeeɗa, bi tahha ɓa teekka yoonaama ga lakaagaɓa «Hakeldamak», wërí en «yoonaa ñífaa».
20 Bíduunun fodaama ɓan ga Këyítfaa Kañcaa an: «Kaanfaagari tesat ɗa danɗaŋ ee ken hanat ga kidëk» Ee ɓan bíduunun an: «Ɓoꞌ yiliis línat sasaagari.»
21 Laakin ɓuwaa taabee naríi besaa en ɓéeɓ ga wii Yéesu, Haꞌmudii en na kipes ga leelooríiɗa,
22 iñaa aboh ga waa Saŋ bëtísiꞌi bi ga besaa Kooh ɓewohhi ga leelooríi, ya lappa asamaanɗa, yíinoo ga ɓuwaama jomee naríi kitaam kiseediꞌ kimílískaa Yéesu.
23 Ɓoꞌ ɓanak tanussa: Yoseef yaa teeku Barsabaas ee ɓaysi Yustusɗa, na Macaas.
24 Lëehíꞌta ɓéeɓ ɓuwaa kíimmba Kooh anee:
- Haꞌmudii, fu yii fu ínoh keeñcii ɓuwii ɓéeɓɓaɗa, teewaaríi ɓaa fu tanuk ga ɓuwii ɓanakɓii ɓii,
25 ya ɓeɓ sasaa Yúdaa foñ ga lëgëy kiꞌapotaaꞌkii ee ya kaꞌta ga ɗekataa en wuuciɗa.
26 Fodaama ɓa yípohhaɓa tudooꞌ kitan yíinoo gaɓa ee iñaa hínnda ga Macaas. Ya atukohussa ga apotaaꞌcaa ɓidaaŋkaah na yíinooyaa.