24
Jises xahat ti matean
Mt 28:1-10; Mk 16:1-8; Jn 20:1-10
Pate letu ti Sande, tesol hehin nahih hani he tehu amal. Lato kaua sanda ti lato apeseniwen. Lato ningahi tehu pot laha uke siponiai amali Jises ape hulinan. Ape lato soh hani leilon tuahe lato kum niningah tupui tel Masiwi Jises. Lato tataxini ape tua tu lalolal. Hua seilon take hahutuia hani kapi lato. Puxuaulalu xeu talepalep hawane.
Tesol hehin mamata hawane ape lato lokuha lakua hani itan. Huhua seilon ien hone lato ukek, “Kalahai amuto pax upiup tel seilon moihin he tone teka maten? I kumahe ie. I moih aliawen! Nameniwa kakaian ti i kakanewen amuto ti Galili. Lokon ien i ukek, ‘Nga tel Nati Seilon, hoi liai laha hana hani mini teka seilon woulaha lialun. Laha tahi hakea nga hani he kros ape nga mat tuahe muhi ngain toluhu nga moih alia.’ ”
Ti tesol hehin hongoa, lato nameni aliake kakai Jises. Lato nahih salili amal ape lato kaxi hatapo waliko ti i sosohot hani tesol huopanim tel kahikahi Jises ma teka kapi lato. 10 Tesol hehin kaxiai tenen meng ien hani tesol aposel, axalato Mary Magdalen, Joana, Mary tel tini Jeims ma hina hehin liai. 11 Tuahe lato sokok tesol hehin tua kak lalolal ma lato kapaxe. 12 Tuahe Pita tua ape i kiliwau hani he tehu amal. I wana hani leilon ape i ningahi mewenae teik maia puxuiai Jises. I nahih alia hani kapi tesol liai ape i to namiloi tataxini waliko ti i sosohot.
Hua kahikahi Jises nahih hani Emaus
Mk 16:12-13
13 Ngain tin tetehu, hua kahikahi Jises nahih hani tewau toan axan Emaus, sai masin huopanim tehu kilomita xauxaun ti Jerusalem. 14 Ti lalu nanahiwa, lalu he kakak lawe waliko ti i sohotuen. 15 Ti lalu to kakak, Jises sohot hani kapi lalu ape i nahih akati lalu. 16 Tuahe lalu kum ila tioi i nake pulalalu masin i kum xeu.
17 Jises kamei lalu, “Amulu he kakak waliko la?”
Lalu tu hamalum, kawalalu kola ka lolalu pate teluan. 18 Tel ti lalu axan Kleopas hone Jises, “Oheak mewenae o leili teka seilon ti laha nahih haniwa Jerusalem kum tioi waliko ti i sosohot ien hina ngain tamusuen.”
19 I kamea, “Waliko la?”
Lalu pahoi ukek, “Waliko ti i sohot hani Jises ti Nasaret, tel kuluiai kakai Haeu. Haeu hapohea i ape kilan seilon sameni pohe kakaian ma puasan. 20 Teka masiwi tuah ti hukuminiai Haeu ma seilon ma teka masiwi liai ti kaha, lato aile namil ti teleian ape hani laha tahi hakea Jises hani he kros ape i mat. 21 Aiha sokok i se tetel oxoxiai teka seilon ti Israel ti hahitake teka Rom ma kawatan tenen tenen. Tuahe laha telei i ngain toluhu tamusuen a tap tenen waliko sohotuen. 22 Ape tetelao menge tesol hehin kahikahi Jises ti lato aliama he tehu amal i hahataxina amite. 23 Lato kum niningah tupui Jises. Lato ukek lato ningahi hina engel ape teka engel hone lato ka Jises ape moihin. 24 Aile ape teka ti amite nahih hani he tehu amal ape lato ningahi masin wanen ti tesol hehin kakaxi tuahe lato tai ningahi Jises.”
25 Ape Jises hone lalu ukek, “Patumulu pate ailan. Pate amuto soh hahakokol hatesol waliko ti teka kuluiai kakai Haeu kakawen. 26 Hoi namili Haeu ka Krais kaumu lalape kawatan ma moloan ape muhin Haeu hamoiha i ape waxi hani tesol tonain tuah leili tonan.” 27 Ape Jises nexi hani lalu ka waliko ti Moses ma hatesol teka kuluiai kakai Haeu taiwen kakak alia i.
28 Ti lato xohi haniwa Emaus, Jises lehe i nahih ahe. 29 Tuahe lalu ukek, “O tilimuen kapimili nake sikole ape i tilok.” Ape i soh akati lalu.
30 Ti lato to ang, Jises waxi teik bret, i kak kemulik hani Haeu, i wiki ape i hani lalu. 31 Tataen ien pulalalu xeu ape lalu ila tioi Jises. Muhin ape i kaluta ti lalu. 32 Ape lalu kakak alia puki lalu ukek, “Ti kako he aweisal, tiakalu i amuam hawane ti i kakak kapi kalu ma nexi hahani kalu kakain ti he pepai Haeu.”
33 Lalu tu huluta ape lalu nahih alia hani Jerusalem, tetesol huopanim tel kahikahi Jises ma teka kapi lato apupuha. 34 Lato kakane lalu ukek, “Salan wanen! Tel Masiwi Jises i moih aliawen. Tin i sohot haniwen kapi Saimon Pita.”
35 Ape lalu kaxi hani lato waliko ti i sohot he aweisal. Lalu ukek, “Ti Jises wiki teik bret, tataen ien wanen ape amili ila tioi i.”
Jises take hahutuia hani kapi tesol kahikahin
Jn 20:19-23
36 Lokon ti lalu to kakaxi hani lato tesol waliko ien, Jises take hahutuia hani kapi lato ape i hone lato ukek, “Amuam ti Haeu hani amuto.” 37 Lato ong mamata hawane nake lato sokok lato niningahi hosai tel seilon maten.
38 Tuahe Jises ukek, “Alahan amuto mamata? Ala amuto kum kakapaxe ka nga moih alia. 39 Paxaiwa minak ma aek ka salan wanen nga. Sotima nga lehe amuto tioi ka nga tel seilon moihin. Hosai seilon maten tap tupuan masin ti amuto ningahi nga hina.” 40 I kak kewa ape i kola hani lato minan ma aen.
41 Lato ong ma amuam hawane tuahe namilolato i uke huaik. Aile ape i katei lato an. 42 Ape lato hani i teik xixi lelean. 43 I waxi ape i ani he pulalato.
44 Muhin i hone lato, “Ti nga tutuen kapimuto nga honewen amuto ka waliko ti laha taiwen leili pepai Moses, teka kuluiai kakai Haeu ma leili pepai Salm i kakak nga, liai i sohot poponowi.”
45 Ape Jises haxewa namilolato sale kakain ti leili pepai Haeu. 46 I hone lato, “Kakain ti leili pepai Haeu i ukek ka Krais tunahi kawatan ma moloan lalap ape i mat tuahe muhi ngain toluhu i moih alia. 47 Hutui ti Jerusalem teka kahikahik sawateni meng solian ti Haeu hahitake axak hani teka seilon ti lawe xux. Teka laha towiahu ti lialui woulaha, Haeu oxoxi laha ti kawatan ti saun lialun ti laha. 48 Amuto kaxi hatapoa waliko ti amuto ningahiwen i sohot hani nga ma hatesol waliko ti nga hanauen seilon.
49 “Ape nga hani amuto Holi Spirit masin ti tel Tamak Haeu kakawen. Amuto tiliwen Jerusalem atengi taen Holi Spirit haniwa amuto poh ti ailei puasak ma ti kapitiamuto.”
Jises alia hani kapi tel Taman Haeu
Mk 16:19-20; Apo 1:9-11
50 Muhin ien Jises hakahita tesol kahikahin ti Jerusalem hani taen tewau toan Betani. I tulini minan hani patul ape i kamei Haeu ti hualialato. 51 Ti ien Haeu waxi i hani tesol tonan patul. 52 Ti Jises saliliwa tesol kahikahin, lato lokuha ape lotu sameni i. Muhin ape lato nahih alia hani Jerusalem hetekie lalape amuam. 53 Lawe ngain lato nahih hani Ingi Haeu. Lato lotu sameni Haeu ma kak kemulik hani i ti lawe waliko i ailewen.