9
Jisas nöbö nuŋwa akuyöbö möl sö piaku yad hörɨrör aböŋa
(Mat 10:5-15; Mak 6:7-13)
1-2 Jisas nöbö nuŋwa akuyöbö möl sö ñɨgö yadmɨn hömɨdmɨn yadöŋa, “Nɨ ñɨgö nöbö nɨ, ölɨsö na keir nölön, agal abɨba rɨmɨdla. Makwam, ñɨŋ piaku piaku duön, ragwo as nöbö mö yuö wölön mɨdöi akuyöbö yadɨŋ, röu diöña; nöbö mö ap rɨ bla rɨŋ, kömö nɨgöna; nöbö mö wöj pɨlmɨdöi bla rɨŋ, wä cöna; God nöbö mö pön nugwidɨx mɨdɨb mönö wä aku yad nölɨŋ, nugwöña.
3 Makwam duba rön, sauö rɨb, yogw, ap nɨmɨb, rɨg, wölɨj, ap bla alɨg pɨrag dumɨjeñ; hör diöña.
4 Taun i duön ram i uröpɨnɨŋ, ñɨgö yad pɨmɨdɨŋ, ñɨgö pɨsaŋ hölɨmön mɨdön, taun aku röböx duŋö, cöñ aku, wop akwör röböx diöña.
5 Makwam mögörɨb möl i duŋ, ñɨgö yad pɨmɨdölɨŋ, taun aku röböx duŋö, cöñ aku, ñɨŋ nugu mɨdɨŋ yajöña, ‘Mönö wä pön höla pölöi aku, mögörɨb ñɨgö kɨ hömɨdmɨn, ap bɨcep cep yamsö anɨŋa cɨrɨp aku örɨx abön dumɨdölɨŋö,’ rön, örɨx abön diöña. Almɨdɨŋ, ñɨŋ mag gwogwo röi aku nugwöñɨŋö,” röŋa.
6 Jisas aliö rɨmɨn, ñɨŋ du ram yöj lɨglɨg agrö piaku piaku magalɨg yönön mönö wä aku yad nöl gɨrön, nöbö mö wöj pɨlɨm mɨdim bla rɨm kömö nɨgöŋa.
Herod rɨb mɨga yöxöŋa
(Mat 13:1-2; Mak 6:14-16)
7 Makwam nöbö mö akuyöbö, Jisas agap apɨm röŋ mönö aku yad nölɨp yönɨm nugugɨrön, gapman nöbö dib Herod nugwön, rɨb mɨga yöxöŋa. Nöbö mö bli yadmä, “Röbö pal nölɨb nöbö Jon göliöda römaxdörɨm wöröxöŋ nöbö aku höuöil öbɨlö,” rɨmä.
8 Bli yadmä, “God mönö yadɨb nöbö hödyöbö Ilaija nuŋ hö,” rɨmä. Bli yadmä, “Maduö nöbö God mönö yadmɨdöi akuyöbö i höbkal kömö nɨgön hö,” rɨmä.
9 Aliö rɨmɨn, nöbö dib Herod yadöŋa, “Jon nugwo göliöda römaxdörmɨn mödö wöröxöŋ makwaim, nöbö aku nöbö kai hö mɨdmɨn nugwön yadmɨdöi aku nɨ keir du nugunö,” rön, rɨb aku yöx nugwöŋa.
Jisas nöbö mö mɨga akwör ap maga nölmɨn nɨmɨmä
(Mat 14:13-21; Mak 6:30-44; Jon 6:1-12)
10 Makwam Jisas nöbö nuŋwa akuyöbö möl sö höuöil hön, mögörɨb piaku yönön ap rɨg rim mönö aku Jisas nugwo yad nölmä. Yad nölmɨn, du möl i keir mɨjnɨŋö, rön, Jisas nuŋ ñɨgö yölɨŋön Betsaida tauna dumä.
11 Makwam ödöi mibɨl piaku dumɨdɨm nugugɨrön, nöbö mö bli yadmä, “Jisas nöbö nuŋ bla pɨsaŋ hö dumɨdöiŋö,” rɨmä. Aliö rɨmɨn, nöbö mö mɨga akwör nugwo nuguba mai dumä. Hömɨdmɨn, nuŋ wä höiŋö, rön, God nöbö mö pön nugwidɨx mɨdɨb mönö aku ñɨgö yad nöl gɨrön, nöbö mö ap röŋ bla rɨmɨn kömö nɨgöŋa.
12 Makwam pɨgöm naiö röd pɨba rɨmɨdöŋ mag aku, nöbö nuŋwa akuyöbö möl sö hön, Jisas nugwo yadmä, “Mögörɨb bɨlɨk, nöbö mö mɨdölöi, mögörɨb ör mibɨl yörɨk mɨdöl aku, nöbö mö bɨlɨk ñɨgö yad abaŋ, nöbö mö mɨdöi ram piaku hörɨrör duön, ap nɨmɨb ñɨŋ bla keir hölu nugwön, hölɨmɨb yör bla hölu nugwɨŋ,” me rɨmä.
13 Aliö rɨmɨdmɨn, Jisas paiŋö yadöŋa, “Ñɨŋ keir nöbö mö piaku ap mag nöine,” röŋa.
Jisas aliö rɨmɨn, ñɨŋ yadmä, “An ap mag mɨga mɨdöl. Hör bred mag akuyöbö mömɨd sö mɨdɨm, dölöm mös mɨda. Naŋ agö rɨbɨm yöx nugulö? Nöbö mö pik mɨga akwör mɨdöi aku, an du ap mag ñɨgö bli wob rag hönɨŋönö ä?” rɨmä.
14 Wop aku, nöbö mö hön mögum rim piaku, mö halöu ha piaku wöhö, nöbö piakwör iŋ wödmɨdmɨn paip tausan (5000) duöŋa.
Makwam Jisas nöbö nuŋ akuyöbö ñɨgö yadöŋa, “Nöbö mö mɨga akwör hö mɨdöi pik yadɨŋ, nöbö mö akuyöbö padokwo mös höuöiliö igwö sö (50) rogw hörɨrör römɨdɨŋ,” me röŋa.
15 Jisas aliö rɨmɨn, nöbö nuŋ bla nuŋ rɨg yadöŋ mag akwör rɨm, nöbö mö bla magalɨg yöraku römɨdmä.
16 Nuŋ bred mag akuyöbö mömɨd sö pön, dölöm hogwa alɨg pön, laxiö pisö rɨ adöx yöd röul adö kau sö nugwön, God nugwo ri ablaŋe rön, ap nɨmɨb aku pɨ gɨlɨxön, nöbö nuŋ pia nölmɨn, ñɨŋ piöŋö pön nuöm nɨgön nöbö mö nölmä.
17 Nölmɨn, ñɨŋ magalɨg nɨmɨp duön, nɨm pörɨb maga nɨgölmɨn, rɨb rɨb röbö röböxɨp rim bla, nöbö nuŋ bla pɨ yogw akuyöbö möl sö piöxmɨn aja wölöŋa.
Pita yadöŋa, “Nagö Krais aku,” me röŋa
(Mat 16:13-19; Mak 8:27-29)
18 Makwam wop i, Jisas nuŋwör keir du mɨdön God höjöpal pörön, nöbö nuŋ akuyöbö ñɨgö yad nugwön yadöŋa, “Nöbö mö ñɨŋ nɨ nöbö kai me rön rɨbyöx nugwöiŋö?” röŋa.
19 Jisas aliö rɨmɨn, yadmä, “Nöbö mö bli naŋ röbö pal nölɨb nöbö Jon aku, me rön, rɨbyöx nugwöia; bli God mönö yadɨb nöbö hödyöbö Ilaija, me rön, rɨbyöx nugwöia; bli maduö nöbö God mönö yadmɨdöi akuyöbö i höbkal kömö nɨgön hö, rön, rɨbyöx nugwöiŋö,” rɨmä.
20 Aliö rɨmɨn, Jisas ñɨgö paiŋö yad nugwöŋa, “Makwam ñɨŋ keir nɨ nöbö kai me rön rɨbyöx nugwöi?” röŋa.
Jisas aliö rɨmɨn, Pita paiŋö yadöŋa, “Nagö God Krais nuŋ aku,” me röŋa.
21 Aliö rɨmɨn, Jisas ñɨgö yadöŋa, “Mönö aku nöbö mö bli yad nölmɨjeñ, mɨ wöhö!” röŋa.
Jisas yadöŋa, “Wöröxön höbkal öbinö,” röŋa
22 Jisas aliö rön, mönö i yadön yadöŋa, “Nöbö Ha nuŋwa nugwo ölɨŋ höb diba ödöriö pɨ nöiöña. Nöbö mönö pɨ nuöm nɨgɨb bla, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib bla, lo mönö yad nölɨb nöbö bla, nugwo nugwɨŋ ölɨsö wölaŋ pɨl pal nɨg gɨŋ wöröxön aku, jɨ wop mös mɨdön aiaŋ wop paŋ aku höbkal öbiönɨŋö,” röŋa.
23 Makwam Jisas nöbö nuŋ bla aipam, nöbö mö mɨdim bla aipam, ñɨgö magalɨg yadön yadöŋa, “Nöbö mö nɨ mai dinɨŋö, rön rɨbyöx nugumɨjöñ bla, ap mögörɨb rol il kɨ rɨb diba yöx nugwöi aku röböxön, mɨxɨñ ñɨŋa keir rɨb diba yöx nugwöi aku röböxön, wop paŋ paŋ bɨ katlö watlö waba pɨ ragpɨd nɨg rag nɨ mai höŋ.
24 Nöbö mö kai, mɨxɨñ, kömö mɨdɨb mag ana keir rɨbyöx nugwön mɨd ri abnɨŋö, rön, rɨbyöx nugwöñ bla, aŋadö pɨn bɨcöña. Makwam nöbö mö kai, Jisas nugw pön, mɨxɨñ, kömö mɨdɨb mag ana agö magɨm cön aku mönö mɨdölö, rön, rɨbyöx nugwöñ bla, kömö mɨdɨb maga pöña.
25 Nöbö mö ap mögörɨb rol il kɨ pɨnɨŋö, rön, rɨŋ diön bla, ap wä wä bla pön, mögörɨb rol il kɨ mɨd ri aböña, jɨ mai wöröxön mögörɨb mɨgrö kɨ röböxön, God pɨsaŋ öim öim mɨdɨbä maga mɨden.
26 Nöbö mö yön nɨ möigw yöxön, nɨ Jisas nugwo nugumɨdöiö, rön, mönö na nugw pen aku, mai Acö an nuarö mil mag wä keiryöbö aku pön, ejol lei bla mil wä alɨg hön wop aku, nöbö aku nuŋ möigw yöxön, nugumɨdöiö, cɨna.
27 Makwam ñɨgö mi yadmɨdla, nöbö mö weik mɨdöi kɨyöbö bli wöröxeñ; kömö ör mɨdɨŋ, God nöbö mö pön nugwidɨx mɨdɨb wop aku nugwöñɨŋö,” röŋa.
Jisas mɨxɨñ nuŋwa keiryöbö nɨgöŋa
28 Jisas aliö rön, wop akuyöbö amñaxɨb sö mɨdön, Jon, Jems, Pita ñɨgö yölɨŋön, God höjöpalɨba rön pɨd yöraku duöŋa.
29 Duön, God höjöpal gɨr mɨdɨm, haŋaj mäp yuö nuŋwa keiryöbö wöxnö nɨgɨm, wölɨj nuŋwa lei gudogudö mɨda röxgön mil mag keiryöbö mɨdöŋa, nugumä.
30-31 Almɨn nugugɨrön, nöbö maduar ör wöröxɨm, Mosɨs Ilaija yöŋö, God mil wä keiryöbö mag aku alɨp hön, Jisas Jerusalem duön wöröxön mabö nuŋwa rɨ pörɨba rɨmɨdöŋ mönö aku yad mɨdmä.
32 Makwam Pita, Jems, Jon nöbö ada inɨmö pɨlɨm, mämäga ipax ipax röxiö rɨ gɨr mɨdmä, jɨ mɨdön ñɨŋ mämäga ix nugumɨn, Jisas mil wä nuŋ aku aipam, nöbö hogw aku Jisas pɨsaŋ öbɨl gɨ mɨdmä aku aipam, nugumä.
33 Nöbö hogw aku duba rɨm nugugɨrön, Pita rɨbyöx nugw ri abön wöhö, Jisas nugwo yadöŋa, “Nöbö Dib, an yörɨk mɨdöl aku wä mɨdöla. Nagö anɨŋ yöwö ran, ram bötö hör mös paŋ, nagö i, Mosɨs nugwo i, Ilaija nugwo i cɨnɨŋö,” röŋa.
34 Aliö rɨmɨn nugugɨrön, wop akwör, mɨjöi lei dib wab i hön ñɨgö magalɨg yuö abmɨn ipöxmä.
35 Makwam mönö i mɨjöi yuö yör sö pik yadön yadöŋa, “Nöbö kɨ Ha nɨ; nɨ nugwo yad nɨgma. Ñɨŋ mönö nuŋ yajön akuyöbö nugune,” röŋa.
36 Mönö yad pörɨm, mag akwör nugumä, nöbö hogw aku mɨdölɨmem; Jisas nuŋwör mɨdöŋa. Makwam önöŋ ajmag pɨd sö mɨdön, ap rɨg röŋ aku nugwön, wop mibɨl yöraku nöbö mö bli yad nölölim.
Ha ulmɨdö ragwo as öim nɨgöŋ i Jisas rɨmɨn, kömö nɨgöŋa
(Mat 17:14-21; Mak 9:14-29)
37 Makwam löumɨn, önöŋ ajmag sö röböxön, ödöi aku pibö i pɨn dumɨn nugugɨrön, nöbö mö mɨga hö ñɨgö möigw palmä.
38 Nöbö i nöbö mö mibɨl yöraku wö diba rön yadöŋa, “Mönö yad nölɨb nöbö. Ha paŋyöbö nɨ kɨ, nagö ögwö yöxane, rön, pön höla.
39 Ragwo as öim nugwo yuö wöl mɨdön nugwo rɨm, aiö diba rön rɨp du palön, höpöl höbwa röpnɨm, wöröx gögöidö pɨlmɨda. Nugwo akuyöbö alön, öim öim rɨm rɨm, nuŋ ölɨŋ höb pɨmɨda.
40 Nöbö nagö akuyöbö ñɨgö, ragwo as mɨd aku yad abɨŋ, me rɨl aku, jɨ ñɨŋ yad ab wöhö nugwön röböxöiŋö,” röŋa.
41 Aliö rɨmɨn, Jisas yadöŋa, “Nöbö mö weik mögörɨb il kɨ mɨdöi aku, wop kai mönö nugw pöñ? Nɨ maduar ör ömörö ñɨŋa pɨp yönla; jɨ mai wop pödpödiö nɨ ömörö ñɨŋa pɨp din?” röŋa. Jisas aliö rön, nöbö aku nugwo yadöŋa, “Ha naŋ aku il yörɨk pön hö,” röŋa.
42 Jisas aliö rɨmɨn, ha aku pɨrag höm nugugɨrön, ragwo asa ha aku nugwo mɨ usus rön, pal wöd abmɨn rɨp du pɨn bɨröŋa. Jisas nuŋ ragwo as aku nugwo yadyöxɨm, hör dumɨn nugugɨrön, ha aku kömö nɨgmɨn, Jisas ha pön du nuö nölöŋa.
43 Nöbö mö hö gɨ mɨdim bla, God ölɨsö maga nugwön, aiöuñ rɨmä.
Jisas, “Nɨ höuöu cöñɨŋö,” röŋa
(Mat 17:22-23; Mak 9:30-32)
Jisas ap agap apɨm röŋ aku rɨbyöx nugwön, ñɨŋ aiöuñ rön nugugu mɨdɨm nugugɨrön, Jisas nöbö nuŋ akuyöbö ñɨgö yadöŋa,
44 “Mönö yadɨba rɨmɨdɨl kɨ, ñɨŋ rɨmɨj pal nugw ri abön mɨjöña. Womiöx mɨda, Nöbö Ha nuŋwa nugwo höuöu rön, nöbö adö bli nöiöñɨŋö,” röŋa.
45 Makwam mönö yadöŋ aku, ñɨŋ röx nugub maga mɨdölöŋ. Makwam ipöxön Jisas nugwo yad nugwölim.
Yönɨm nöbö mö diba mɨjöñ?
(Mat 18:1-5; Mak 9:33-37)
46 Jisas nöbö nuŋ adaku ñɨŋ keir yadɨp duön, nöbö i yadöŋa, “Nɨ nöbö diba mɨjɨnö,” röŋa. Jɨ nöbö i paiŋö yadöŋa, “Nagö yöi, nɨ nöbö diba mɨjɨnö,” röŋa.
47 Jisas nöbö nuŋ bla rɨbyöx nugwim aku nuŋ keir nugwön, ha ulmɨdö i rag hö nuŋ mɨdöŋ höñ yöra nɨgön yadöŋa,
48 “Nöbö mö kai nɨ rɨbyöx nugwön, ha ulmɨdö kɨyöbö röxg pön aku, nɨ aipam pöna. Jɨ nöbö mö kai nɨ pön aku, Nöbö nɨ yad abmɨn höma aku aipam pöna. Makwam nöbö kai mibɨl ñɨŋ yöra haŋal mɨdöy röxg mɨd, nöbö akwör nuŋ nöbö dib ödöriö,” me röŋa.
49 Jisas aliö rɨmɨn, Jon yadöŋa, “Nöbö Dib, an nugwöla, nöbö i ib nagö urön, ragwo as bla yad aböŋa. Makwam nöbö aku an pɨsaŋ yönölöl aku, ‘Naŋ al mɨjɨnö,’ rɨmɨŋö,” röŋa.
50 Aliö rɨmɨn, Jisas yadöŋa, “Pödpöd rɨmɨn nugwo aliö wöhö rim? Nöbö mö ñɨgö nugwɨŋ ölɨsö wölen bla, nöbö nugub an, me rön nugune,” röŋa.
Sameria ada Jisas nugwo pölim
51 Makwam Nuö nuŋwa Jisas nugwo pön du mögörɨb nuŋwa adöx yöd röul adö kau sö pön dub wop aku womiöx höm nugwön, Jisas Jerusalem dinö, rön, rɨb ölɨsö yöx nugu gɨrön duöŋa.
52 Nuŋ nöbö nuŋ bli höd yad aböŋa. Ñɨŋ duön ap nugwo rɨ pɨdɨluba, mögörɨb Sameria mibɨl yöra ram yöj lɨglɨg agrö i dumä.
53 Makwam Sameria nöbö mö ram yöj lɨglɨg agrö aku hölɨmmɨdöi piaku, Jisas Jerusalem duba rɨmɨdöŋ mönö aku nugwön, nugwo yad wahax pölim.
54 Almɨdɨm, Jisas nöbö nuŋ mös Jems Jon yöŋö nugwön, Jisas nugwo yadmä, “Nöbö Dib, adöx yöd röul adö kau sebö rɨn pina yadɨŋ, pɨnön nöbö mö alöi akuyöbö ñɨgö yöñönɨŋönö?” rɨmä.
55 Aliö rɨmɨn, Jisas höuöiliö nöbö hogwa nugwön, mag akuyöbö alöinɨŋö, rön, ñɨgö nöbö hogwa yadyöxön röŋa.
56 Nöbö mö piaku Jisas nugwo peñ aku nugwön, ram yöj lɨglɨg agrö aku röböxön, ram yöj lɨglɨg agrö hör i dumä.
Nöbö i Jisas nugwo yadöŋa, “Nɨ nagö pɨsaŋ yönmɨjnɨŋö,” röŋa
(Mat 8:19-22)
57 Makwam ödöi mibɨl piaku dumɨdɨm nugugɨrön, nöbö i hön, Jisas nugwo yadöŋa, “Mögörɨb pikai pikai dinö piaku, nɨ pɨsaŋ yönmɨjnɨŋö,” röŋa.
58 Aliö rɨmɨn, Jisas nugwo yadöŋa, “Nɨ pɨsaŋ öliöxɨp yönmɨjɨnö. Wöñö höpebö bla ram hölɨmɨb ñɨŋa mögö möl bla mɨda; yöur bla rin ñɨŋ aku keir mɨda; makwam Nöbö Ha nuŋwa, hölɨmɨb yör nuŋ i mɨdölö,” röŋa.
59 Makwam Jisas nöbö i nugwo yadöŋa, “Nagö nɨ pɨsaŋ yönmɨdɨŋö,” röŋa. Aliö rɨmɨn, nöbö aku paiŋö yadöŋa, “Nöbö Dib, nɨ yöwö ran, nɨ du acö na hogw pɨlön hönö,” röŋa.
60 Aliö rɨmɨn, Jisas nugwo paiŋö yadöŋa, “Nöbö mö nɨ nugw pölöi bli wöröxmɨjöñ aku, nöbö mö nɨ nugw pölöi bli pön du hogw piöña. Nagö duön, God nöbö mö pön nugwidɨx mɨdɨb mönö aku yad nölaŋ duaŋ,” me röŋa.
61 Makwam nöbö i yadöŋa, “Nɨ nagö pɨsaŋ yönmɨjnɨŋ aku, jɨ nɨ yöwö raŋ, du acö mam, haul nöbö mölöu nöbö nɨ akuyöbö ñɨgö mönö yad nöl ri abön, iŋ palön, hönö,” röŋa.
62 Aliö rɨmɨn, Jisas paiŋö yadöŋa, “Nöbö mö kai mabö rɨba ila nɨgön, rɨb mɨga yöxön, um yöra röböxön aku, God nöbö mö pön nugwidɨx mɨdɨb mönö wä aku yad nölɨb nöbö mabö aku rɨbä maga nɨgölö,” röŋa.