9
Abimeleka
Geedoona na7ai Abimeleki Sekeema kataman de7iya ba aayee dabbotukko biis; biidi etanne ba aayee zareta ubbata hagaadan yaagiis; “Ane Sekeema kataman de7iya asaa ubbaa hagaadan yaagidi oichchite; ‘Geedoona laappun tammu naati ubbai inttena haarikko lo77ooyye? Woikko issi asi haarikko lo77oo?’ yaagidi oichchite. Taani inttessi ashuwan mata dabbo gidiyoogaa qassi dogoppite” yaagiis.
Yaagin a aayee dabboti ha qaala ubbaa a gishshatau Sekeema katamaa asaassi yootidosona; yootin Abimeleki etau dabbo gidido gishshau, Sekeema asai a kaallanau qofaa qachchiis. Yaagidi eti Ba7aali-Bariita Eeqaa Keettaappe laappun tammu xaqara biraa ekkidi, assi immidosona.
Immin Abimeleki he biran shufurotanne bonqqiyaageeta qaxaridi, bana kaallanaadan oottiis. Oofira giyoosan de7iya ba aawaa soo biidi, ba ishantta, Geedoona naata laappun tammata, issi shuchchaa bollan siifissiis. SHin Geedoona na7ai, wurssetta kaaloi, Yo7aataami qosettidi, haiqqennan attiis. Hegaappe guyyiyan, Sekeema asainne Beetimiillo asai issippe shiiqidi, Sekeeman de7iya goinniyo wolaakko biidosona; biidi yan Abimeleka kawoyidosona.
Yo7aataami hegaa siyido wode, biidi Gariizaana Deriyaa xeeraa kiyidi, ba qaalaa xoqqu oottidi, hagaadan yaagidi waassiis; “Inttenoo Sekeema asatoo, intte taani odiyoogaa siyite! Xoossaikka intte odiyoogaa siyana.
“Issi gallassi mittati ubbai shiiqidi, bantta bolli kawuwaa kawoyanau biidosona; biiddi wogaraa, ‘Haaya, nu bolli kawota’ yaagidosona. SHin wogarai, ‘Ta intte bolli kawotana koshshiyaabaa gidikko, xoossatanne asata bonchchissiya ta zaitiyaa immiyoogaa aggais giyoogaa’ yaagidi zaariis.
10 “Hegaappe guyyiyan, mittati balasiyaa giyo mittaa, ‘Haaya, nu bolli kawota’ yaagidosona. 11 SHin balasee, ‘Ta intte bolli kawotana koshshiyaabaa gidikko, mal77iya lo77o aifiyaa aifiyoogaa aggais giyoogaa’ yaagidi zaariis.
12 “Yaatin, mittati woiniyaa turaa, ‘Haaya, nu bolli kawota’ yaagidosona. 13 SHin woiniyaa turai, ‘Ta intte bolli kawotana koshshiyaabaa gidikko, xoossatanne asata ufaissiya woiniyaa eessaa immiyoogaa aggais giyoogaa’ yaagidi zaariis.
14 “Yaatin, wurssettan mittati ubbai kinddiichchuwaa, ‘Haaya, nu bolli kawota’ yaagidosona. 15 Yaagin kinddiichchoi, ‘Intte tumuppe tana intte bolli kawoyanau koyikko, haa yiidi ta kuwan shemppite. Hegaa intte ixxikko, kinddiichchuwaappe tamai kiyidi, Liibaanoosa zigata mo’ yaagiis.
16 “Abimeleka intte kawoyidoogee tumatettaaneenne suuretettaanee? Geedooni intteyyo oottidobaa akeekidi, a keettaa asaayyo bessiyaadan kushiyaa zaaridetii? 17 Ta aawai intteyyo olettidoogaa akeekite; Midiyaama asaappe inttena ashshana yaagidi, bana haiquwau aattidi immiis. 18 SHin intte hachchi ta aawaa keettaa asaa bollan denddidi, a laappun tammu naata issi shuchchaa bollan siifideta; Geedooni ashkkareeppe yelido Abimeleki intteyyo dabbo gidido gishshau, Sekeeman kawoyideta. 19 Ha77i simmi Geedoonassinne a keettaa asatussi intte oottido oosoi tumatettaananne suuretettaana gidikko, Abimelekaara issippe ufaittite; ikka inttenaara ufaitto. 20 SHin hegaa gidana xayikko, Abimelekappe tamai kiyidi, Sekeema asaanne Beetimiillo asaa mo; hegaadankka qassi, Sekeema asaappenne Beetimiillo asaappe tamai kiyidi, Abimeleka mo” yaagiis. 21 Yaagidi Yo7aataami ba ishaa Abimelekassi yayyido gishshau, baqatidi Ba7eera giyoosaa biidi yan de7iis.
22 Abimeleki Israa7eela biittan heezzu laitta kawotiis. 23 Hegaappe guyyiyan, Xoossai Abimelekappenne Sekeema asaappe gidduwan iita ayyaanaa kiittiis; kiittin Sekeema asai Abimeleka bolli makkalidi denddiis. 24 Xoossai hegaa oottidoogee, Abimeleki ba ishantta worido gishshaassanne Geedoona laappun tammu naata i woranaadan Sekeema asai a minttettido gishshaassa. 25 Sekeema asai amarida asaa dooridi, deriyaa xeeran Abimeleka bolli zuggidi uttanaadan oottiis. Zuggi uttidaageeti ogiyaara kanttiya asaa ubbaa bonqqidosona; bonqqin Abimeleki hegaa ubbaa siyiis.
26 Hegaappe guyyiyan, Ebeeda na7ai Ga7aali ba ishanttuura Sekeema yiis; yin Sekeema asai an ammanettiis. 27 Ubbaikka bantta gade biidi, woiniyaa teeraa maxidosona; maxidi woiniyaa eessaa agidi, gita gibiraa kessidosona. Bantta eeqa keettaa gelidi, yan miiddinne uyiiddi Abimeleka cayidosona. 28 Ebeeda na7ai Ga7aali, “Nuuni Sekeema asai haarettanau Abimeleki oonee? I Geedoona na7aa gidennee? Zabuulikka ha katamaa haaranaadan Abimeleki sunttidoogaa gidennee? Hegaappe nu maizza aawaa Hamoora zaretussi ane haarettoos. 29 Ha asaa kaalettiyaagee tana gidarkkinaashsha! Yaatiyaakko taani Abimeleka diggana shin. Abimeleka xeesada, ‘Ne olanchchata darissa ekkada, olettanau haaya’ yaagana shin” yaagiis.
30 Ebeeda na7ai Ga7aali giidoogaa katamaa haariya Zabuuli siyido wode, hanqquwaa eexxi kiyiis; 31 yaatidi Aruuma kataman de7iya Abimelekakko asa kiittiis. Kiittidi, “Ebeeda na7ai Ga7aalinne a ishantti Sekeema yiidosona; yiidi kataman de7iya asaa ne bolli denttettoosona. 32 Hegaa gishshau, neeninne nenaara de7iya asai qamman denddidi, shooqan zuggidi naagite. 33 Wontto maallado awai mokkiyo wode, eti akeekennan katamaa bolli woraajjite; Ga7aalinne aara de7iya asai inttena olanau kiyiyo wode, intteyyo hanettido keenaa minnidi olettite” yaagiis.
34 Yaagin Abimelekinne aara de7iya asai ubbai qamman denddidi, Sekeemappe kareera oiddu citan shaahettidi zuggidosona. 35 Abimelekinne aara de7iya asai Ebeeda na7ai Ga7aali kiyidi, katamaa geliyo penggiyan eqqidaagaa be7idi, qosettido sohuwaappe kiyidosona. 36 Ga7aali asaa be7ido wode Zabuula, “Xeella! Asai deretu huuphiyaappe wodhdhees” yaagiis.
Yaagin Zabuuli, “Hegeeti asa gidokkona; deretu eeshoi asaa milatiyaagaa be7ada gaasa” yaagidi zaariis.
37 Ga7aali zaarettidi, “Xeella! Asai deriyaassi gidduwaa oiqqidi wodhdhees; hara citai qassi SHareechchotu Wolai de7iyo ogiyaara yees” yaagiis.
38 Yaatin, Zabuuli Ga7aala, “ ‘Nuuni ayyo haarettanau Abimeleki oonee?’ yaagido ne doonai ha77i au biidee? Hageeti neeni karido asata gidokkonaayye? Ha77i kiyada etaara oletta!” yaagiis. 39 Yaagin Ga7aali Sekeema asaa kaaletti kiyidi, Abimelekaara olettiis. 40 Abimeleki yedettin, Ga7aali baqatiis; katamaa geliyo penggiyaa gakkanaassi daroti deshettidi kunddidosona. 41 Abimeleki Aruuman de7in, Zabuuli Ga7aalanne a ishantta Sekeemappe yedettidi kessiis.
42 Wonttetta gallassi Sekeema asai goshshau biidoogaa Abimeleki siyiis; 43 siyidi ba asaa ekkidi, heezzu citan shaakkidi, shooqan zuggidi naaganaadan oottiis. Yaatidi asai katamaappe kiyiyoogaa be7ido wode, eta woranau qosettido sohuwaappe kiyiis. 44 Abimelekinne aara de7iya citai sinttau woxxi biidi, katamaa geliyo penggiyan eqqidosona; attida naa77u citati goshshan de7iya asata olidi woridosona. 45 Gallassa muliyaa Abimeleki katamaa asaara olettiis; olettidi katamaa oiqqidoogaappe guyyiyan, kataman de7iya asaa ubbaa woriis. Yaatidi katamaa qoliis; qolidi ubbaa biittaa bolli maxiniyaa zeriis.
46 Sekeema Adussa Gimbbiyaa giddon de7iya asai ubbai hegaa siyido wode, Ba7aali-Bariita Eeqa Keettan de7iya qato giddo geliis. 47 Eti he sohuwan shiiqidoogaa Abimeleki siyiis. 48 Siyidi inne aara de7iya asai ubbai Xalmmoona giyo deriyaa pude kiyidosona. Kiyin Abimeleki kalttaa ekkidi, mittaa tashiyaa qanxxidi, ba hashiyan tookkiis; tookkidi banaara de7iya asata, “Taani oottishin be7idoogaa, inttekka eesuwan ha77i oottite” yaagiis. 49 Yaagin asai ubbaikka mittaa tashiyaa qanxxi ekkidi, Abimeleka kaalliis; he tasheta qatuwaa yuushuwan zemppissi wottidi, asai a giddon de7ishin tamaa oittidosona; yaatin, qatuwaa giddon de7iya asai ubbai haiqqi wuriis. Haiqqida attuma asaanne macca asaa qoodai issi sha7aa gidana.
50 Hegaappe guyyiyan, Abimeleki Tebexa giyo katamaa biidi, katamaa dooddidi oiqqiis. 51 He katamaa giddon issi mino adussa gimbbee de7ees. Katamaa asai ubbai, maccai attumai, kaalettiyaageetuurakka attennan he adussa gimbbiyaakko yaa woxxidi, a giddo gelidosona; penggiyaa gorddidi, gimbbiyaa bolli dembbayidi keexxidosaa pude kiyidosona. 52 Abimeleki olettiiddi adussa gimbbiyaa gakkidi, taman xuugganau penggiyaakko shiiqiis. 53 SHin issi maccaasiyaa Abimeleka huuphiyan woxaa maidiyaa gonddorssa olada, a guuggiyaa homppu oottaasu. 54 Ba ola miishshaa tookkiya wodallaa eesuwan xeegidi, “Tana asi, ‘Ebela maccaasi woriis’ geennaadan, ne bisuwaa shoohuwaappe shoddada, tana wora” yaagiis. Yaagin wodallai caddin i haiqqiis. 55 Israa7eela asai ubbai Abimeleki haiqqidoogaa be7idi, ba soo ba soo biis.
56 Abimeleki ba ishantta laappun tammata woridi, ba aawaa bolli oottido gomiyaa Xoossai a bolli zaariis. 57 Hegaadankka, Xoossai Sekeema asaa iitatetta ubbaa eta bolli zaariis. Hegaadan hanidi, Geedoona na7ai Yo7aataami qanggido qanggettai eta gakkiis.