7
Ni kaꞌan niꞌnu Esteban ja jaꞌa maa de
Yun te ni jikan tnoꞌo ña sutu kuu nijaꞌnu ka jin Esteban:
―¿A inu ndija tee yaꞌa tnoꞌo ka kaꞌan de? ―jiñaꞌa de.
Yun te jiñaꞌa Esteban:
―Tata ñani, vi konini ni tnoꞌo kaꞌan san. Dios, ia yeꞌe tajan, ni kaꞌan ya nuu ndee ndi yuao Abraham nuu ni oo de in ñuu ja tnii Mesopotamia, nuu chiaꞌan ka ja kiꞌin de ja koo de ñuu Harán, te jiñaꞌa ya: “Xndendoo ñuu ron vi tnaꞌa kuikin ron, te kuaꞌan nuu oo inka ñuu ja xneꞌe jaa rin nuu ron”, jiñaꞌa ya. Yun te ni ndee de ñuu ñayiu caldeo, te ni jinkoo de ñuu Harán. Te nuu kuee ka, te ni jiꞌi tata yua de, te Dios ni ndisiaꞌa Abraham ñuu yaꞌa nuu ka oo vitna. Su tu ni jiñaꞌa ya ndenu saꞌa jajin de ni ja in taꞌu luluu ndenu jinkani jaꞌa de. Su ni kee yuꞌu ya ja kuñaꞌa ya ndee nuu ndiꞌi ndikin tata de ja vi koo nuu kuee ka, visi chiaꞌan ka ja na seꞌe de koo. Te jiñaꞌa Dios: “Ndiꞌi ndikin tata ron vi koo inka ñuu. Te yun vi kunukuechi nuu ñayiu ñuu yun, te vi kotnaꞌi tnundoꞌo nuu kuun ciento kuia. Te tetniuu rin tnundoꞌo siki ñayiu ñuu ja ka saꞌa ja vi kokunukuechi ndikin tata ron, te nuu ndekuei ñuu yun, te vi chiñuꞌu ñai jin rin ñuu yaꞌa”, jiñaꞌa ya. Yun te ni saꞌa ia Dios jin Abraham in tratu nuu ni kaxtnoꞌo ya ja kitnuni nuu yiki kuñu. Te yun guaa nuu una kiuu ja ni kaku Isaac, seꞌe Abraham, te ni chitnuni de nuu yiki kuñui vi suni saa ni ni saꞌa Isaac jin seꞌe de Jacob, vi Jacob jin ndi uxi uu seyii de. Te ndi uxi uu tee yun ni ka kuu tata yuao ja ni ka jakin de tatatnoꞌo Israel.
’Te ndiꞌi seꞌe Jacob yaꞌa ni ka kukuasun ini de jin ñani de José, te ni ka xiko ña de ja ni ka junsiaꞌa ña nuu ñayiu ñuu Egipto, su ia Dios ni oo jin José. 10 Te ni skaku niꞌnu ña ya nuu ndiꞌi tnundoꞌo vi ni saꞌa ndichi ña ya, te ni chindee ni chituu ña ya nuu Faraón, rey ñuu Egipto, ja ni jani de José ja ni otatnuni de nuu ñayiu ñuu Egipto vi nuu ñayiu veꞌe maa rey yun.
11 ’Yun te ni kii soko nii ñuu Egipto vi Canaán ja ni kii kuaꞌa tnundoꞌo nuu ñayiu, te ndi yuao, tu ni ka oniꞌi ka ja vi kokaa. 12 Su nuu ni niꞌi tnoꞌo Jacob ja oo triu ñuu Egipto, te ni tetniuu de seꞌe de ja ka kuu ndi yuao, te ni jaꞌankuei de jaxtnañuꞌu. 13 Te nuu ni jaꞌankuei de jichi kuu uu, te ni xtuu José mai ja ñani de kui, te saa ni jini Faraón ja tatatnoꞌo José ka kuu tee yun. 14 Te nuu kuee ka, te ni kana José yua de Jacob vi ndiꞌi tnaꞌa de ja ka kuu uni xiko xaꞌun ñayiu ja ni jinokuei Egipto. 15 Saa ni kuu ja ni jino Jacob nuu ni oo de ñuu Egipto, te yun ni jiꞌi de. Te suni yun ni ka jiꞌi sava ka ndi yuao. 16 Te ni ka ndajiokuiin de ni ka nusiaꞌa de yiki kuñu yun ñuu Siquem. Te yun ni ka tayuꞌu de nuu yau ñaña ni ndakiꞌin Abraham jin xuꞌun de nuu seꞌe Hamor ñuu Siquem.
17 ’Su nuu ni yaꞌa kuaꞌa kuia, te ni kuyatni kiuu ja skunkuu tnoꞌo ni kee yuꞌu ia Dios ja ni kaꞌan ya jin Abraham, te ni kaya kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu tatatnoꞌo mao Israel ja ni ka oo ñuu Egipto, 18 vi guaa ndee nuu ni nukonetniuu inka rey ñuu Egipto ja tu ni jini tnaꞌa de jin José. 19 Te rey yaꞌa ni xndaꞌu de ñayiu ñuo, te ni saꞌa ndevaꞌa de ndi yuao vi ni tatnuni de ja na vi xndoi seꞌe kueli inka ka kaku, te na vi kuu mai. 20 Te kuia saa ni kaku Moisés, te ni kutoo ndevaꞌa ña ia Dios jin, te uni vi yoo ni ka jito ña yuai nuu veꞌe de. 21 Te nuu ni junsiaꞌa ña nanai ja ni ndoo maintnoꞌo ni, te yun ndakuaka ña sesiꞌi Faraón, te ni skuaꞌnu ñai na kuinio seꞌe mai. 22 Te ni ka skuaꞌa ña jin Moisés ndiꞌi jandichi ka jini ñayiu Egipto, te suni ni okuu de in tee kaꞌnu jin tnoꞌo kaꞌan de vi tniuu ni osaꞌa de.
23 ’Te nuu ni jino de nuu uu xiko kuia, te ni ndakani ini de ja jinkoto de ñani de ja ka kuu tnaꞌo Israel. 24 Su nuu ni jini de in tee Egipto ja saꞌa ndevaꞌa de in tee Israel, te ni kiunduu de ni kani de tee Egipto yun vi ndee ni jaꞌni ña de. 25 Chi ni ndakani ini de ja vi junkuiꞌnu ini ñani de yun ja Dios kuantniuu ña jin de ja skaku niꞌnu ña de nuu tnundoꞌo. Su tee yun, chi masu saa ni ka junkuiꞌnu ini de. 26 Te inka kiuu ni jino Moisés nuu ka jaxin tnaꞌa uu tee Israel, te ni kaꞌan de ja sansaꞌan ña de, te jiñaꞌa de: “In ni seꞌe vi in ni ñani ka kuu ni, te ¿nau ja ka jaxin tnaꞌa ni?” jiñaꞌa de. 27 Yun te ni chindaꞌa ña tee kani inka tnaꞌa de yun, te jiñaꞌa de: “¿Na in ni jani ña jin ni ja kokuu ni tee tatnuni vi tee jaꞌnde kuechi ja kee ni kokaꞌan ni yaꞌa? 28 ¿A kaꞌan ni ja kaꞌni ña ni jin san nagua ni jaꞌni ni tee Egipto iku?” jiñaꞌa tee yun. 29 Te nuu ni onini Moisés tnoꞌo yaꞌa, te ni jino yuꞌu de ja ni jino de Madián nuu ni ojika ndaꞌu de. Te yun ni ka jinkoo uu seyii de.
30 ’Te nuu ni yaꞌa uu xiko kuia, te ni jaꞌan de in nuu ñuꞌu teꞌa yuku Sinaí. Te yun ni kenta in ia jinokuechi nuu Dios nuu oo in yutnu ndoko ja oo iñu tnu ja jaꞌnu jaꞌnu yañuꞌu kai tnu. 31 Yun te nuu ni jini Moisés, te vi ni saꞌu kuii ini de ndiaꞌa de ja siun ni skuni ña jin de. Te ni kuyatni de ja kondiaꞌa guaꞌa ka de, te ni onini de tnoꞌo kaꞌan Jitoꞌo: 32 “Maa rin kuu ia Dios ni ka ochiñuꞌu ndi yua ron Abraham vi Isaac vi Jacob”, jiñaꞌa ya. Te Moisés, chi vi ni niꞌi de ja ni yuꞌu de, te tu ni kii ini de ja kondiaꞌa ka de. 33 Te jiñaꞌa Jitoꞌo Dios: “Keneꞌe ndijan ron, chi nuu ñuꞌu jain ron jian, chi ñuꞌu ii kuu. 34 Ni jini rin ja kuaꞌa tnundoꞌo ka tnaꞌa ñayiu ñuu rin ja ka oo Egipto, te ni onini rin ja ka kana ka ndaꞌi nuu rin. Te yun guaa vaji rin ja skaku niꞌnu rin. Te vitna neꞌe, chi tetniuu ña rin noꞌo ron Egipto”, jiñaꞌa ya.
35 ’Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ni ka skexiko de ja ka jiñaꞌa de: “¿Na in ni jani ña jin ni ja kotatnuni ni vi kokaꞌnde ni kuechi?” Su tee yaꞌa ni tetniuu ia Dios ja tatnuni de vi skaku niꞌnu de tnaꞌo Israel ja ni ka oo Egipto jin maꞌñu sagua ia jinokuechi nuu Dios ja ni skuni ña ya nuu in yutnu ndoko ja oo iñu. 36 Te suu Moisés ni ndeneꞌe tatatnoꞌo ñuu Egipto nuu ni saꞌa de kuaꞌa javii javaꞌa vi tniuu naꞌnu ñuu Egipto vi nuu ndute mar kuaꞌa vi nuu ñuꞌu teꞌa nuu uu xiko kuia. 37 Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ni kaꞌan nuu tnaꞌo Israel: “Ndoneꞌe ia Dios in tee ndakani tnoꞌo ya neꞌu ñanio, na kuinio sein, te vi konini ni tnoꞌo ja kaꞌan de”. 38 Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ja ni oo de jin ndiꞌi tnaꞌo Israel ja ni ka okututui nuu ñuꞌu teꞌa, jin ia jinokuechi nuu ia Dios ja ni okaꞌan ya nuu yuku Sinaí, nuu ndee ndi yuao. Te suu Moisés kuu tee ni niꞌi tnoꞌo teku nuu ia Dios, te ni ndasiaꞌa de nuo.
39 ’Su tu ni ka jantnoꞌo ndi yuao nuu Moisés, chi saa suaꞌa ni ka oskexiko ña de, te ni ka ondakani ini de ja vi ndajiokuiin de ñuu Egipto. 40 Te ni ka jiñaꞌa de nuu Aarón: “Saꞌa ni chuꞌchi ja na vi koxnoꞌo nuo kiꞌinkueio, chi Moisés, tee ni ndeneꞌe ña Egipto, tu ka jinio nagua ni ndoꞌo de ja tu de ndenta”. 41 Yun te ni ka saꞌa de in isndiki luluu, te ni ka jaꞌni de kiti ni ka soko de nuu chuꞌchi yun, vi ni ka kusii ini ndevaꞌa de ja ka nevaꞌa de in chuꞌchi ja ni ka saꞌa de jin ndaꞌa de. 42 Su yun te ni saꞌa jioo ña ia Dios, te ni xndoo ña ya ja vi chiñuꞌu de nikandii vi yoo vi kimi, nagua yoso nuu tutu ii ja ni ka tee tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan suaꞌa:
Roon ñayiu Israel,
¿a na in kiuu te ni ka jaꞌni ron kiti ja vi soko ron nuu rin
nuu ni ka oo ron nuu ñuꞌu teꞌa nuu uu xiko kuia?
43 Chi saa suaꞌa ni ka jiso ron veꞌe chuꞌchi ron Moloc,
vi kimi chuꞌchi ron Refán, ja ni ka saꞌa ron
ja vi chiñuꞌu ron.
Te yun guaa keneꞌe ña rin kiꞌinkuei jika ka ron saa Babilonia
kachi nuu tutu ii.
44 ’Te ni ka onevaꞌa ndi yuao veꞌe ii nuu xneꞌe Dios maa ya ja oo ya jin ñayiu Israel nuu ñuꞌu teꞌa ja ni ka saꞌa de nagua ni tatnuni ia Dios nuu ni kaꞌan ya jin Moisés ja vi saꞌa de nagua kaa ja ni skuni ña ya jin de. 45 Te ni ka kiundaꞌa ndi yuao veꞌe ii yun, te ka ndiso de nuu ni kiukuei de jin Josué nuu ñuu ñayiu inka tatatnoꞌo ja ni skunu ña ia Dios. Te ni jiñaꞌa ya ñuꞌu yun nuu ndi yuao, te vi saa ni, ni ka oo de jin veꞌe ii yun guaa ndee kiuu ni oo ndi rey David. 46 Te ni junkuaan ini ña ia Dios jin David ja ni jikan de nuu ya ja saꞌa de veñuꞌu nuu koo ya, ja kuu ya Dios Jacob. 47 Su Salomón kuu tee ni saꞌa veñuꞌu ia Dios. 48 Su visi ni saa, te ia Dios oo ndee sukun, chi tu oo ya veñuꞌu ni saꞌa teyii jin ndaꞌa de, nagua ni kaꞌan tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan:
49 Andivi kuu nuu tatnuni rin
te nuu ñuyiu kuu nuu yoxnee jaꞌa rin.
¿Nuu saa te na veꞌe rin kuu ja vi saꞌa ron?
kaꞌan Jitoꞌo.
¿Axi ndenu kuu nuu ndatatu rin?
50 Te ndiꞌi kuu ja ni saꞌa rin jin ndaꞌa maa rin, kachi ia Dios
ni tee de.
51 ’Su maa ni, chi vi saa inu ndee ini ni, na kuinio ñayiu tneꞌe ja tu ka jini ichi Dios ja vi konini, chi siun ni ka oo ni siki Espíritu ia Dios, nagua ni ka osaꞌa ndi yua ni, te vi saa ni kuaꞌankuei ni. 52 ¿Axi ndee in tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, tu ni ka sondikin ña ndi yua ni ja vi saꞌa ndevaꞌa ña de? Su ndi yua ni ni ka jaꞌni tee ni ka okaꞌan ndee ama ka ja kii ia ndaa. Su nuu ni kii ya, te maa ni ni ka xtuu ya nuu ndaꞌa tee ka netniuu, te ni ka jaꞌni ni ya. 53 Visi maa ni ni ka niꞌi ni Ley Moisés jin maꞌñu sagua ia ka jinokuechi nuu Dios, su tu ni ka jantnoꞌo ni ―jiñaꞌa Esteban.
Ni jiꞌi Esteban
54 Yun te nuu ni ka onini de tnoꞌo yaꞌa, te ni ka kiti ini ndevaꞌa de, te vi ni ka kaꞌñi noꞌo de ni ndontakuei de siki Esteban. 55 Su Esteban, chi ni oo de jin Espíritu ia Dios, te ni ndakondiaꞌa de ichi andivi, te ni jini de ja yeꞌe tajan nuu oo ia Dios, te ichi ndaꞌa kuaꞌa ya oo Jesús. 56 Te jiñaꞌa de:
―Vi kondiaꞌa guaꞌa ni, chi ndiaꞌa san ja nune ichi andivi vi oo Seꞌe Teyii ndaꞌa kuaꞌa maa ia Dios ―jiñaꞌa de.
57 Yun te ni ka jasi tee yun soꞌo de ja ma vi konini ka de, te ni ka kana koꞌo de ni ka jino de ni ka jinkakuiko ña de jin Esteban. 58 Te ni ka keneꞌe ña de yuꞌu ñuu yun, te yun ni ka xndoo tee ni ka okuu testiu tnoꞌo ni kaꞌan Esteban saꞌun de ja kokoto in suchi nani Saulo, nagua ja kuu vi kani guaꞌa ña de yuu. 59 Te vi ka kuun ka kani ña de yuu, te ni jikantaꞌu Esteban nuu ia Dios, te jiñaꞌa de:
―Jitoꞌo Jesús, ndiundaꞌa maa ni anu san.
60 Te ni junkuiin jiti de, te ni kana jaa de:
―Jitoꞌo san, ma saꞌa ni kuenta yika kuechi ka saꞌa tee yaꞌa ―jiñaꞌa de.
Te vi ndiꞌi ni kaꞌan de tnoꞌo yaꞌa, te ni jiꞌi de.