13
Yesus nimimbuu'i murit-Na
13:1-20
Somo koi liila a ilio ramean Paska. Ia inti'imo i Yesus se' temponamo i Ia bo mamarerei tano' balaki' kani'i, ka' mule'kon na Tama-Na. Ia mongkolingu'kon mian men tombonoion-Na na tano' balaki' kani'i, ka' i Ia mongkolingu'kon i raaya'a pataka kakabusanna palimangon-Na.
Yesus tia murit-Na pintanga' kumaan malom. Ibiliis nonsoopkonmo sagiana na noa ni Yudas Iskariot anak ni Simon bo mongorookon i Yesus kada' papateion. Yesus ninginti'i se' Tama na surugaa nongorookonmo giigii' kuasa na Ko'ona. Ka' Ia inti'i uga' se' i Ia ringkat na Alaata'ala ka' bo mule'kon na Alaata'ala. Mbali' iya'a Ia nokumekerermo, ka' nungukati juba-Na ka' nonggogoskon handuk na lolos-Na. Noko daa iya'a Ia ningisiikonmo weer na loyang, kasi nuntumbei nimimbuu'i murit-Na ka' nansapui tia handuk men Ia gogoskon na lolos-Na. Sarataa notaka ni Simon Petrus, ia norobumo taena, “Tumpu, kadai se' i Kuu mimimbuu'i i yaku'?”
Ia simbati i Yesus tae-Na, “Koini'i sian inti'ioon a upa men wawauon-Ku kani'i, kasee daa bo inti'ioon.”
Taeni Petrus, “Alia! Kuu sian sida mimimbuu'i i yaku'.”
Kasee ia simbati i Yesus tae-Na, “Kalu se' i Yaku' sian mimimbuu'i i koo, koo sian mantausi obosan tii Yaku'.”
Ia simbati i Simon Petrus taena, “Tumpu, kalu koiya'a, alia tongko' saratku, kasee uga' tia limangku ka' takala'ku!”
10 Taeni Yesus, “Mian men noko poloopmo, ia noloe'mo giigii'. Ia sobiimo ka' loe'ion soosoodo saliwakon saratna. Kuu karaani'i noloe'mo, kasee sianpo wiwi'kuuna.” 11 (Ia poko inti'imo i Yesus se' i ime men bo mongorookon i Ia kada' papateion. Mbali' iya'a Ia norobumo, “Kuu karaani'i noloe'mo, kasee sianpo wiwi'kuuna.”)
12 Noko daa i Yesus nimimbuu'i i raaya'a, Ia nimisokmo juba-Na ka' no'umoruang soosoodo. Kasi Ia norobu na ko'ona tae-Na, “Too daa inti'onmuu a upa men baasi Yaku' wawau na ko'omuu?* 13 Kuu mengeleelo' i Yaku' Guru ka' Tumpu. Ka' tuutuu' uga' a men koiya'a, gause Yaku' tuutuu' Guru ka' Tumpu. 14 Kalu i Yaku' bookoi Tumpumuu ka' Gurumuu mimimbuu'i i kuu, kuu uga' tio poopimbuu'i. 15 Yaku' mantarai pisiso' kani'i na ko'omuu, kada' i kuu uga' mangawawau upa men Yaku' poko wawaumo na ko'omuu. 16 Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' sianta sa'angu' ata' men mangalalabii tanaasna, kabai se' mian men niposuu' mangalalabii mian men nomosuu'.* 17 Kalu i kuu ninginti'imo giigii' kani'i, mbaka' i kuu bo barakaation kalu mangawawau men koiya'a.
18 Upa men tundunon-Ku kani'imari taasi' muntundun i kuu wiwi'na. Inti'ion-Ku se' ime a men Yaku' rurukimo. Kasee upa men nitulis na Alkitaap tiodaa sida, koi men taena, ‘Mian men kumaan ruru-ruru' tii Yaku' bo mongorookon i Yaku' kada' papateion.’* 19 Koo'po tia men koiya'a sida, koini'ipo uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu, kada' kalu men koiya'a sidamo, kuu mamarasaya se' i Yaku' a men ngaanon YAKU' ISIAN. 20 Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu kalu i ime mangalabot mian men posuu'on-Ku, ia mangalabot i Yaku'. Ka' ime men mangalabot i Yaku', ia mangalabot men nomosuu' i Yaku'.”*
Yesus nambantilkon se' i Yudas bo mongorookon i Ia kada' bo papateion
13:21-30
(Mat. 26:21-25; Mrk. 14:18-21; Luk. 22:21-23)
21 Noko daa i Yesus norobu koiya'a, Ia nolingu'mo tuu'. Kasi tae-Na, “Imamat ini'imari! Bantilkonon-Ku na ko'omuu se' isian i kuu men bo mongorookon i Yaku' kada' papateion.”
22 Murit ni Yesus nopootiokimo samba'kon too ime a men panduung-Na. 23 Sa'angu' murit ni Yesus men kolingu'-Na no'umoruang na soripi' ni Yesus. 24 Simon Petrus nongkodemo murit iya'a kada' mimikirawar ni Yesus too ime a panduung-Na.
25 Murit men no'umoruang beebeel i Yesus iya'a nangkarani'mo i Yesus ka' nimikirawar taena, “Tumpu, ime a mianna?”
26 Taeni Yesus, “Mian men taraion-Ku roti men ni'orom na mangko', iamo a mianna.” Mbaka' i Yesus nangalamo roti sansaap ka' nongorom na mangko' kasi nongorookon ni Yudas anak ni Simon Iskariot. 27 Tongko' porus nangalabot roti iya'a i Yudas ia lampingimo Ibiliis. Kasi i Yesus norobu ni Yudas tae-Na, “Wawaumo dongan a upa men bo wawauoon.” 28 Sianta sa'angu'po i raaya'a men no'umoruang kumaan indo'o men ninginti'i se' kadai i Yesus mbali' norobu koiya'a ni Yudas. 29 Isian men mansarui se' too i Yesus momosuu' i Yudas mingili upa-upa men bo kokosida na ramean iya'a, kabai se' mantaraikon doi' bona mian talalais, gause Yudas iya'a panganaa' doi'na i raaya'a.
30 Noko daa i Yudas nangalabot roti iya'a, ia liuliu no'umuar. Tempo iya'a noko malommo.
Potoo u'uru men ia posuu'kon i Yesus
13:31-35
31 Sarataa i Yudas nomae'mo, Yesus norobumo tae-Na, “Koini'i Anak Manusia pobalaki'on. Ka' na Anak Manusia iya'a, Alaata'ala uga' sida pobalaki'on. 32 Kalu Alaata'ala pobalaki'on mimpu'u na Anak Manusia, Alaata'ala uga' bo pobalaki'on Anak Manusia tia kuasa-Na. Ka' Alaata'ala donganmo mompobalaki' Anak Manusia. 33 Anak-Ku, Yaku' sianmo manau' dumodongo tii kuu. Kuu bo mansarak i Yaku', kasee men koi Yaku' bantilkonmo na moomoola'na Yahudi, koiya'a uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' na dodongoan men rae'an-Ku, sianta takaonmuu.* 34 Yaku' mongorookon potoo u'uru na ko'omuu: Pookolingu'kon i kuu tia simbaya'muu. Koi i Yaku' mongkolingu'kon i kuu, koiya'a uga' i kuu tio pookolingu'kon.* 35 Kalu i kuu pookolingu'kon, giigii' mian bo minginti'i se' i kuu murit-Ku.”
Yesus nambantilkon se' i Petrus bo muntundun se' sianta minginti'i i Ia
13:36-38
(Mat. 26:31-35; Mrk. 14:27-31; Luk. 22:31-34)
36 Simon Petrus nimikirawarmo ni Yesus taena, “Tumpu, mbaria mbali' a bo rae'an-Muu?”
Ia simbati i Yesus tae-Na, “Na dodongoan men bo rae'an-Ku, sian sida lolo'oon koini'i, kasee komburi'na i koo daa bo mongololo' i Yaku'.”
37 Taeni Petrus, “Tumpu, kadai se' i yaku' sian sida lumolo' tii Kuu koini'i? Yaku' mau pate tii Kuu, daa!”
38 Taeni Yesus, “Tuutuu' i koo se' mingkira' pate bo Ingku'? Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' koo'po tia siok muntuturuu', koo noko porotolumo ninsasapu na Ingku'!”
* 13:12 Luk. 22:27 * 13:16 Mat. 10:24; Luk. 6:40; Yoh. 15:20 * 13:18 Mzm. 41:9 * 13:20 Mat. 10:40; Mrk. 9:37; Luk. 9:48; 10:16 * 13:33 Yoh. 7:34 * 13:34 Yoh. 15:12, 17; 1Yoh. 3:23; 2Yoh. 5